Todennäköisyys suuriin kevättulviin näyttäisi tällä hetkellä melko pieneltä vähälumisen talven jälkeen. Suoritettujen jäämittausten perusteella jäät ovat melko vahvoja. Ennusteiden mukaan näin, mutta luonto saattaa kuitenkin yllättää ja esimerkiksi suuret pitkään jatkuvat sateet saattaisivat muuttaa tilanteen.
Kyrönjoen yläosan pengerrysalueet on suojattu laskennallista 1/20 vuodessa tapahtuvaa tulvaa vastaan. Rakenteet Kyrönjoen yläosalla sijoittuvat noin 30 km matkalle Ilmajoelta Hanhikoskelle saakka. Joen molemminpuolista pengertä on 25 km, joka on pääosin viljeltävää. Osassa pengerharjaa sijaitsee tie.
Pengeralueen kuivanapidosta huolehtii kaikkiaan 22 pumppaamoa, joista kolme on saneerattu lähiaikoina. Alueiden kuivanapito hoidetaan pääsääntöisesti pumppaamalla ja ns. vapaavirtausta pengeralueilta jokeen ei ole kuin Malkakosken padon alapuolisella osuudella. Pumppuja on Kyrönjoen pumppaamoissa yhteensä 79 kpl, joiden teho vaihtelee 4,7 kW – 100 kW. Pumppaamoiden käyttö ja valvonta suoritetaan suurelta osin etäyhteyden kautta ja häiriötilanteiden hälytykset tulevat matkapuhelimeen. Rakenteiden ylläpito ja huolto vaati kuitenkin säännöllistä paikalla käyntiä.
Kyrönjoen suurin pumppaamo, Seinänsuu, on saneerattu v. 2015. Seinänsuun pumppausteho n. 8000 l/s
Tulvaluukkuja Kyrönjoen yläosalla on kaikkiaan 7 kpl. Röyskölän ja Ionojan tulvaluukut ovat etäohjattavia. Tulvaluukuista pystytään juoksuttamaan vettä pengerrysalueelle tilanteessa, jossa Kyrönjoen vedenpinta uhkaa nousta määrätyn tulvarajan yläpuolelle. Esimerkiksi Ionojan tulvaluukun suunniteltu purkausteho on n. 50 m³/s, ja sen käytön vaatima sähköenergia saadaan ekologisesti aurinkopaneeleista ja pienestä tuulivoimalasta.
Alueella on myös runsas 20 km eristysojia, joissa monessa on molemminpuoliset penkereet. Ojien ylläpito vaatii mm. määrävälein suoritettavaa perkauskaivua ja raivausta. Jokavuotinen niittoala Kyrönjoen yläosalla on yli 60 ha. Niittoalueeseen kuuluvat pengerharjat ja 15 km matkalla sijaitsevat penkereen ja jokiäyrään välillä sijaitsevat 20 m leveät välikaistat.
Könnin eristysojan kunnossapitoa
Mainitsemisen arvoinen rakenne on tietenkin ”Kyrönjoen helmi”, eli Malkakosken pato ympäröivine viheralueineen. Paikkaan tutustuja voi tiirailla lintuja lintutornista ja paistaa eväsmakkarat laavulla.
Malkakosken pato
Lapuanjoen pengerrysalueiden rakenteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Kyrönjoen yläosalla. Pengerrysalueet sijoittuvat Poutun padosta noin 16,5 km alavirtaan.
ELY-keskus kunnossapitää jokipenkereitä, eristysojia ja kolmea tulvaluukkua. Osa rakenteiden ylläpidosta on liitetty Lapuan alueurakkaan v. 2015 – 2020. Pengerrysalueen 8 pumppaamoa ovat pengerrysyhtiöiden hoidossa. Pumppaamoista 4 kpl on saneerattu viime vuosien aikana.
Juhani Huhtamäki
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 