Työnantaja voi niin sanotusti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla edistämällä työmatkapyöräilyä ja/tai tarjoamalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdematkalipun. Näillä keinoin voi saada säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä ja myös lisätä työntekijöiden hyvinvointia, kun heidän ei tarvitse istua henkilöauton kuljettajana aamu- ja iltapäiväruuhkissa ja lisäksi saa työmatkoissa kustannussäästöä. Työsuhdematkalippu on vaivaton kannuste viisaaseen liikkumiseen. Myös mielikuva paranee sellaisesta yhteiskuntavastuullisesta toimijasta, joka aktiivisesti vaikuttaa siihen, että ympäristökuormitus pienenee.
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla
Lyhyemmillä työmatkoilla sujuva tapa liikkua on pyöräillä. Pyöräilevä työntekijä jaksaa paremmin ja työnantaja hyötyy hyväkuntoisesta työntekijästä, jonka sairauspoissaolot ovat vähäiset.
Kuva 1: Katos ja runkolukitusmahdollisuus nostavat pyöräpysäköinnin laatua.
Työnantajan lisäksi myös työntekijät voivat olla aloitteellisia ja esittää toivomuksensa työnantajalle pyöräilyn edistämisestä työssä ja työmatkoilla. Toteutuessaan vähimmäistoimenpiteinä voidaan pitää:
- pyöräpysäköinnin parantaminen,
- suihku- ja vaatteidenvaihtotilojen järjestäminen ja
- työaikana käytettävien työpaikkapyörien hankkiminen.
Kuva 2: Pyöräpysäköintiin on panostettu reilusti Vaasan keskussairaalan alueella.
Lisätoimenpiteinä voi lisäksi olla autopaikan hinnoittelu, työsuhdepyörät tai pyörähuollon tarjoaminen työntekijöille.
Esimerkkejä työsuhdematkalipun käyttöönottotavoista
Työsuhdematkalippu on kätevä tapa tukea työntekijöiden työmatkoja.
Lippu on hankittavissa usein suoraan matkakorttina paikalliselta joukkoliikennetoimijalta tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennetoimijan toimittamina työmatkaseteleinä. Työntekijät ostavat itsenäisesti seteleillä haluamansa lipputuotteet, esimerkiksi kausi- tai arvolipun. Mikäli setelien arvo ei riitä työntekijän haluamaan lipputuotteeseen, voi hän maksaa erotuksen itse. Toimintamalli on helppo työnantajalle ja joustava työntekijälle. Työmatkaseteli toimii samankaltaisesti kuin lounasseteli.
Työsuhde-etuja (muun muassa lounassetelit, kulttuurisetelit) välittävät palveluntarjoajat tarjoavat puolestaan sähköisiä työsuhdelippupalveluita. Sähköisten palveluiden etuna on niiden toimiminen koko Suomessa ja ilman sidonnaisuutta tiettyyn liikenteen palveluntarjoajaan. Fyysisiin, joukkoliikennetoimijakohtaisiin työmatkaseteleihin nähden etu onkin siinä, ettei työnantaja joudu tilaamaan eri alueilta tuleville työntekijöille eri joukkoliikenteen järjestäjien seteleitä.
Työsuhdematkalippu verotuksessa
Työsuhdematkalippu on verotuksessa edullinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle 300 € suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Tätä suuremmassa etuudessa 301–750 € välinen osuus on verollista ja 751 € suurempi taas verotonta 3400 € asti. Lisäksi työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi itse päättää kuinka merkittävästi tukee työntekijöiden joukkoliikenteellä matkustamista.
Kuva 3: Työsuhdematkalipun käyttöönotto.
Kuvitelkaa, miten valtava loikka kestävän kehityksen suuntaan tehtäisiin, jos etätyö jatkossakin olisi vahvasti osa työaikaa ja lisäksi työpaikka tarjoaisi edullista joukkoliikennematkustamista ja puitteet työmatkapyöräilylle olisivat kunnossa.
Kiinnostuithan? Tarkemmat tiedot löydät täältä:
https://www.fiksustitoihin.fi/
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu/
Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 