Asiakasinformaatioon kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavat useat eri osatekijät, joista yksi kriittisimmistä on joukkoliikenteestä tarjolla oleva asiakasinformaatio. Matkustajan harkitessa mahdollisuuksiaan liikkua paikasta toiseen, ilman paikkaansa pitävää ja helposti saatavilla olevaa asiakasinformaatiota, kulkuvälineeksi valikoituu helposti jokin muu kuin joukkoliikenneväline. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva informaatio madaltaakin kynnystä joukkoliikenteen käyttöön sekä lisää käytön luotettavuutta.

Kaksi henkilöä linja-autossa. Miespuolinen henkilö istuu taka-alalla ja toinen henkilö seisoo pitäen kaiteesta kiinni.
Joukkoliikenteestä helposti saatavilla oleva ajankohtainen asiakasinformaatio madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön.

Reittiopas asiakasinformaation lähteenä

Luotettavien reitti- ja aikataulutietojen löytymisessä yhdestä reittioppaasta on ollut ongelmia ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Joukkoliikennettä koskevassa palvelutasomäärittelyssä vuosille 2019–2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tunnistikin tärkeimmäksi laadulliseksi kehityskohteekseen reaaliaikaisen informaation parantamisen. Tämän jälkeen asiakasinformaation parantamisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Tavoitteenamme on ollut parantaa reitti- ja aikataulutiedon sekä hintatietojen saavutettavuutta ja tähän nykypäivänä parhaimpia välineitä ovat reittioppaat. Reittioppaat ovat digitaalisen tiedon lähteitä, jotka tarjoavat kaiken oleellisen matkaan tarvittavan tiedon koottuna yhdestä paikasta mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä.

Olemme kevään aikana tehneet suuren työn, että hankkimamme joukkoliikenteen reitit ja aikataulut löytyisivät luotettavasti yhdestä reittioppaasta, joka on tässä tapauksessa valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi. Työ pitää sisällään suuren määrän liikenteenharjoittajien kanssa yhdessä läpikäytyjä reittejä, aikatauluja sekä näiden digitoimista käytössämme olevaan Vallu-järjestelmään, josta tiedot siirtyvät eteenpäin reittioppaaseen. Vaikka haasteita tiedon siirtymisessä Vallu-järjestelmän ja reittioppaan välillä on vielä elokuussa ollut, niin nyt työ alkaa kantamaan hedelmää ja informaation pitäisi olla luotettavasti saatavilla kyseisestä reittioppaasta. Kiitokset tästä kuuluvat myös liikenneohjauspalveluita tarjoavalle Finntraffic Oy:lle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä!

Reittioppaan etusivu.
Reittioppaan löydät osoitteesta https://opas.matka.fi/.

Reittiopas pitää sisällään useita eri toiminnallisuuksia. Reittioppaassa voi hakea lähtö- ja määränpääpaikkoja käyttämällä paikkakuntien, asemien ja pysäkkien nimiä sekä omaa sijaintiaan. Myös esimerkiksi linjatunnuksilla tai laituritiedoilla voi etsiä haluamiaan vuoroja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimennyt hankkimansa joukkoliikenteen vuorot linjatunnuksin, jotka kertovat myös vuoron lähtölaiturin, jos matka alkaa maakunnan keskuskaupungista. Linjatunnukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmenumeroisia, joista keskimmäinen numero kertoo lähtölaiturin.

Vaikkakin reittioppaiden monipuolisuus ja käytännöllisyys on kovaa valuuttaa joukkoliikenteen asiakasinformaation lähteenä, ei se silti korvaa fyysisiä informaatiovälineitä kokonaan. Fyysisiä informaation lähteitä ovat muun muassa pysäkillä olevat aikataulutiedot ja linjanumeroinnit sekä reittikuvaukset. Matkustajien erilaiset tarpeet saatavilla olevan informaation suhteen tulevatkin parhaiten huomioiduksi, kun sekä fyysistä että digitaalista asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä rinnakkain toisiaan tukien.

Kehitystyö jatkuu

Asiakasinformaation parantamisen eteen tehty työ ei suinkaan ole valmis, vaan useat eri kehitystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Joko ideoinnin tasolla tai jo toteutuksessa. Tarkoitus olisi, että reittioppaan avulla pystyisi jatkossa myös seuraamaan meidän hankkimaamme liikennettä reaaliaikaisesti kartalla. Lisäksi kuluvan vuoden aikana reittioppaasta pitäisi pystyä saamaan reittihaun yhteydessä tieto myös siitä, mitä autosta ostettavan kertalipun hinta enimmillään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                         

Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Lasinen sivuseinä on hajoitettu linja-autopysäkin katoksesta.
Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Huonoon kuntoon mennyt bussipysäkin puinen sinipunaisen värinen katos.
Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Nysse-palvelun selainversio näkymä, jossa voi mm. hakea reittiä reittioppaan avulla.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Föli-järjestelmän selainversiosta kuva, jossa näkyy erilaisia palveluita, joita voi palvelun kautta käyttää.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

Piirroskuva taksista. Piirroskuva linja-autosta.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  


Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus