Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus