Jätteitä saa kuljettaa vain rekisteröidyt ammattilaiset

Kaikki meistä ovat nähneet, kun roska-auto käy kotimme pihassa tyhjentämässä jäteastiat. Auto ajaa pihaan, peruuttaa jätekatokselle, kuljettaja vetää astian auton lähelle, nostin nostaa astian ylös ja jätteet tippuvat auton uumeniin. Kuljettaja palauttaa jäteastian paikalleen ja roska-auto jatkaa kierrostaan. Samalla tavalla jätteet liikkuvat myös esim. kauppakeskuksista, teollisuudesta ja muista suuryksiköistä. Jäteastiat saattavat olla vaihtolavoja, syväkeräyssäiliöitä tai jätepuristimia.

Kotitalouksista jätettä haettaessa ei asukkaiden tarvitse juurikaan huolehtia muusta kuin jäteastian asianmukaisesta käytöstä ja varmistaa jäteauton esteetön pääsy jäteastialle. Lasku jätteenkuljettamisesta ja käsittelystä tulee joko paikalliselta jätehuoltoyhtiöltä tai jätteenkuljettajalta riippuen asuinalueellasi käytössä olevasta kuljetusjärjestelmästä.

Ammattimainen kuljettaminen

Kaikki jätettä kuljettavat yritykset on merkitty ympäristöhallinnon ylläpitämään jätehuoltorekisteriin ammattimaisina jätteen kuljettajina. Eli jätteitä ei voi kuljettaa ilman asianmukaista viranomaishyväksyntää. ELY-keskukset käsittelevät hakemukset jätehuoltorekisteriin, tekevät niistä päätöksen ja antavat kuljettajille nk. rekisteriotteet. ELY-keskukset valvovat jätteenkuljettamista niin Suomessa, kuin myös siltä osin, kun jätettä siirretään Suomen rajojen yli. Lisäksi ammattimaisilla kuljettajilla tulee pääsääntöisesti olla myös liikennelupa, jonka myöntää Traficom.

Rekisteriotteet tulee pitää aina jätteenkuljetuksen mukana, eli sen pitää löytyä jäteautosta. Pyydettäessä rekisteriote tulee esittää poliisille tai ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. Rekisteriote on hyvä pyytää aina kun jätteenkuljetusta kilpailutetaan, sillä kaikessa jätteenkuljettamisessa tulee käyttää ainoastaan jätehuoltorekisteriin merkittyä kuljettajaa. Jos esimerkiksi kunta tilaa vanhan koulukiinteistön purkutyön, tulee kunnan tässä yhteydessä varmistaa, että purkukohteen jätteiden kuljettaja on merkitty jätehuoltorekisteriin. Samoin myös yritysten tulee varmistua, että heidän toiminnassaan syntyvien jätteiden kuljettajana käytetään jätehuoltorekisteriin merkittyä kuljettajaa.

Suomen ympäristökeskus yhdessä ympäristöministeriön kanssa on toteuttanut Jätehuoltorekisterin verkkopalvelun, Jätehuoltokompassi – Etusivu (jatehuoltokompassi.fi). Jätehuoltorekisterin hakusivulta käyttäjä voi etsiä kuljettajaa tai välittäjää tietylle jätteelle ja tarkistaa, onko yrityksellä oikeus kuljettaa tai välittää tiettyjä jätteitä.

Jätteiden kuljetuksen ”paperityöt”

Jätteenkuljettajien tulee siis huolehtia, että heillä on merkintä jätehuoltorekisterissä ja se on ajan tasalla, ja heidän tulee muistaa pitää jätehuoltorekisteriotetta mukanaan jäteautossa. Lisäksi kuljettajien tulee pitää kirjaa kuljettamistaan jätteistä. Kirjanpitoon tulee sisällyttää mm. jätteen laatu, määrä, alkuperä eli mistä jäte on haettu sekä tieto mihin jäte on toimitettu. Jätekirjanpito tulee siis pitää ajan tasalla ja pyynnöstä esittää valvovalle viranomaiselle (jätelautakunta, ELY-keskus). Kirjanpitotiedot tulee säilyttää kuuden vuoden ajan. Vuosittain kirjanpitotiedot tulee kotitalouksien jätteiden osalta toimittaa yleensä jätelautakunnalle tiedoksi. Tiettyjen jätejakeiden osalta, kuten vaaralliset jätteet ja jätteiden kansainväliset siirrot, jätteenkuljettajat raportoivat vuosittaiset kuljetusmäärät, jätelajit sekä vastaanottopaikat ympäristötietojärjestelmä YLVAan.

Kun jätteenkuljettaja käy tyhjentämässä esim. kotitalouden umpisäiliön, tulee kuljettajan laatia nk. siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjaan merkitään tarvittavat tiedot jätteestä, esim. alkuperä, mihin jäte on toimitettu, määrä ja tieto mistä jätteestä on kyse. Myös tiedot kuljettajasta tulee merkitä siirtoasiakirjaan. Siirtoasiakirja tulee tehdä mm. vaarallisista jätteistä, saostus- ja umpikaivolietteistä, pilaantuneesta maa-aineksesta sekä rakennus- ja purkujätteistä. Jos edellä mainittuja jätteitä haetaan muualta kuin kotitalouksista, jätteen haltija laatii siirtoasiakirjan, mutta jätteenkuljettajan tulee se allekirjoittaa omalta osaltaan. Toisin sanoen kaikkien ko. jätteiden siirtoon osallistuvien, eli jätteen haltijan/tuottajan, kuljettajan sekä jätteen vastaanottajan, tulee olla tietoisia jätteen siirrosta ja he vahvistavat siirron omalla allekirjoituksellaan. Nykyisin siirtoasiakirjat tehdään pääasiassa sähköisesti ja osapuolten tuleekin huolehtia, että siirtoasiakirjojen tiedot siirretään viipymättä SIIRTO-rekisteriin (Etusivu – Jätteiden siirtoasiakirjatietojen rekisteri (ymparisto.fi)).

Lue lisää: Saako akkuja kerätä kuka vaan? (etelapohjanmaanely.wordpress.com)

Päivi Karttunen
Ryhmäpäällikkö, ympäristönsuojelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Anne Tuorila
Tarkastaja, ympäristönsuojelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mihin sinun purku- ja rakennusjätteesi päätyvät?

Vuonna 2017 Suomessa syntyi rakennusjätettä 14 727 000 tonnia, joista mineraalijätteitä (betoni-, tiili- ja kipsijäte, jäteasfaltti, asbesti sekä maa-ainekset) oli 13 100 000 tonnia ja muuta rakentamisesta syntyvää jätettä (mm. puu-, metalli- ja vaarallinen jäte) 1 600 000 tonnia (Jätetilasto 2017, Tilastokeskus). Merkittävä osa rakennusjätteestä on peräisin purku- ja saneeraustyömailta, mikä selviää Ympäristöministeriön raportista (17/2014), jonka mukaan rakennusjätteiden kokonaismäärästä 56 % syntyy korjausrakentamisessa, 27 % purkutyömailla ja 16 % uudisrakentamisessa.

Rakennusteollisuus ry on arvioinut, että purku- ja saneeraustöitä tehdään paljon vuosien 2016-2025 välisenä aikana, sillä monet 1960-1980-luvulla rakennetut rakennukset alkavat olla korjauksen tarpeessa.

Mihin purku-ja rakennusjätteet päätyvät?

Tilastokeskuksen raportin (Jätetiedot 2017) mukaan vuonna 2017 Suomessa hyödynnettiin melkein kaikki metalli- ja puujäte. Mineraalijätteistä hyödynnettiin materiaalina vain noin 5 % ja energiana noin 0,3 %, suurin osa päätyi kaatopaikalle tai muuhun loppukäsittelyyn. Erilleen kerätyistä kipsilevyistä voidaan valmistaa uusia kipsilevyjä, puhdasta betoni- ja tiilijätettä voidaan käyttää esimerkiksi tien kantavassa kerroksessa korvaamassa mursketta ja puujätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoainetta. Hyödynnettyjen jäte-erien laatu ei kuitenkaan aina vastaa niille asetettuja kriteereitä, vaan energiana hyödynnettävien ja maarakentamiseen käytettävien jätteiden mukana on niihin kuulumattomia jätejakeita. Jätteen huonoon laatuun on varmasti monia syitä, kuten tiedon puute ja lajittelusta sekä jätejakeiden erillään pitämisestä aiheutuvat kustannukset.

Betoni- ja tiilimursketta voidaan käyttää maarakentamisessa. Huonosti tehdyn lajittelun takia, materiaali joudutaan poistamaan rakenteesta.

Huonosti lajiteltu rakennus- ja purkujäte ei kelpaa materiaalihyötykäyttöön eikä energiantuotantoon ja sen sijoittaminen kaatopaikallekin voi olla mahdotonta.

Metallijäte ei kuulu polttolaitoksille tulevaan jätteeseen. Etenkin suuret metallikappaleet aiheuttavat ongelmia polttoprosessissa.

Murskattua eristevillaa ja PVC:tä jätteenpolttolaitokselle tulleessa kuormassa.

 

Betonilohkareita poltettavan yhdyskuntajätteen seassa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä ohjaus- ja kehittämishanke purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollosta. Hankkeen tarkoituksena on purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollon tarkastelu sekä jätteenhaltijan että viranomaisen näkökulmasta. Tarkoituksena on lisätä tilaajien ja urakoitsijoiden tietämystä jätelainsäädännön vaatimuksista sekä lisätä valvonnan yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Toivomme kyselyn avulla saavamme selville haasteet, jotka hankaloittavat purku- ja saneeraustyömaiden jätehuoltoa sekä jätteiden kierrätystä. Kyselyn vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastaa kyselyyn toimialaasi parhaiten vastaavaa linkkiä klikkaamalla.

Olen purkutyön tilaaja (julkinen tai yksityinen taho)
Olen purku-urakoitsija
Olen jätteen kuljettaja
Olen jätteenkäsittelijä (jätekeskukset ja muut jätteen käsittelijät, jätteenpolttolaitokset)
Olen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Olen kunnan rakennusvalvontaviranomainen

 Lisätietoja

Hanna Välimaa
Hankekoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh. 0295 027 383
hanna.valimaa(at)ely-keskus.fi