Investointituki maatilarakentamisen vipuvartena

Maatilarakentamiseen on saatavilla monipuolisesti investointitukea. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa tilojen kehittyminen, kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen, jota kautta tila antaa elinkeinon maatilayrittäjälle ja mahdollisesti luo myös työpaikkoja. Ilman tukea moni maatilainvestointi jäisi tekemättä. Tuki siis myös kannustaa tilaa kehittymään. 

Tuen vastapainoksi on normaalien rakentamismääräysten lisäksi myös vaatimuksia, jotka osaltaan ovat tiukempia kuin mitä rakentamisessa normaalisti edellytetään. Esimerkkinä eroavaisuudesta on rakennusten välinen etäisyysvaatimus palomääräysten vuoksi, joka on normaalin rakennusluvan 8 metrin sijasta tuetussa rakentamisessa yleensä 15 metriä. Ahtaassa pihapiirissä tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Suurimmalta osaltaan tämä on kuitenkin tuttu asia kuntien rakennusvalvonnalle ja he osaavat opastaa hakijaa aikaisessa vaiheessa. Erilaisilla lisävaatimuksilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia sekä lisäämään rakennusten turvallisuutta. 

Nykyaikainen lypsypihatto on valoisa ja avara ja myös laajennusmahdollisuus on mietitty valmiiksi.

Poikkeusaika on nostanut esiin yllättävän ongelman, jota ei olla osattu ennakoida. Rakennusmateriaalien huima hinnannousu lyhyessä ajassa on nostanut rakentamiskustannuksia ja lisäksi myös materiaalien saatavuusongelmat ovat venyttäneet toimitusaikoja hyvinkin pitkiksi. Yhtälö on hankala, jos investoinnin kannattavuus on laskettu tiukan kustannusarvion ja aikataulun varaan ennen hintojen nousua.  

Olethan ajoissa asialla 

Projektin sujuvan etenemisen vuoksi tilallisen kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja edetä asioissa sopivassa järjestyksessä. Investointihakemusta ei kannata laittaa liikkeelle hetken mielijohteesta, vaan taustalla on syytä olla pitkään jatkunut harkinta ja suunnittelu siitä, kuinka tilaa tulisi kehittää.  

Ihannetapauksessa investointitukea haettaessa kaikki päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat olisivat jo kasassa ja liitetty Hyrrään hakemuksen liitteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen tukihakemuksen jättämistä, hakijalla olisi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma ja myönteiset lupapäätökset, jos hanke vaatii vaikkapa rakennus- ja ympäristöluvan. Näitä lupia kannattaa hakea hyvissä ajoin, koska lupapäätöksiä ei välttämättä ehdi saada ennen investointitukihakemuksen viimeistä päätöspäivää, jos ne laitetaan vireille vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen lupahakemuksia tarvitaan tietysti rakennussuunnitelmat ja sekin ottaa oman aikansa. Myös rahoittajaan on hyvä olla ajoissa yhteydessä, mielellään jo liiketoimintasuunnitelman laadintavaiheessa. 

Rakentamisen prosessikaavio.

Hakujaksoja on vuodessa neljä. Valitettavan usein totuus on kuitenkin se, että suuri osa tukihakemuksista saapuu hakujakson viimeisenä hakupäivänä ja osa vielä ilman liitteitä. Sellaisessa tapauksessa tulee usein melko kiire, jos hakija aloittaa liitteiden kasaamisen vasta haun jälkeen. Lisäksi hakijalla saattaa olla ajatuksena, että rakentamisen pääsisi aloittamaan keväällä hyvissä ajoin, jotta rakentaminen ajoittuisi kesälle, mutta tukihakemus on jätetty vaikkapa vasta maaliskuussa päättyvään hakuun. Näistä päätökset tulevat vasta touko- kesäkuussa, jolloin ollaan jo takamatkalla alusta alkaen. Rakentamista kun ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. 

Investointituki mahdollistaa monipuolisesti maatilarakentamista.

Pauli Jokiaho
Rakennusinsinööri
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rakentamista edistetään julkisella (mm. ely) ja yksityisellä puolella

Olen viimeiset puoli vuotta ollut virkavapaalla ELY-keskuksesta ja toiminut rakennuttajainsinöörinä Vaasa Parksilla Runsorissa. Vaasa Parksin tehtävänä on toimia Vaasan kaupungin ja lähiseudun kuntien yritysten toimitilahaasteiden ratkaisijana ja uudisrakentajana sekä toimitilapalvelujen tuottajana. Yhtiö ei ensisijaisesti toimi kiinteistösijoittajana, minkä takia kohteen valmistumisen jälkeen rakennukset voidaan myydä kiinteistösijoittajille.

Mitä rakennuttaminen on sitten? MRL:ssa (luku 17) säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttajan) lakisääteisistä vastuista, mutta mitä muuta? Rakennuttaminen on yksi osa rakentamisen prosesseista, joka usein on virheiden korjausta, päätösten odottelua ja suunnitelmien muuttamista. Usein mielletään rakennuttajat ahneiksi ja suunnittelu kalliiksi ja virheelliseksi. Myös talonrakentaminen mielletään kalliiksi ja laadultaan huonoksi. Rakennuttaminen tähtää kohteen (rakennuksen tai infran) suunnitteluun ja rakentamisen laadunohjaukseen sekä projektin onnistuneeseen läpivientiin, joka tarkoittaa aikataulussa pysymistä ja kustannusten hallintaa sekä oikeusriidoilta välttymistä.

Rakennuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat hankkeen tavoitteenasettelu, hankkeen organisointi ja johtaminen, suunnitteluttaminen ja suunnittelunohjaus sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Tämä edellyttää mm. projektijohtamisen osaamista, prosessien hallintaa, organisointia sekä aikataulujen, talouden ja riskien hallintaa. Rakennusprojektissa korostuu monia asioita mm. suunnitteluttamisen osaaminen, tiimityön hallinta, sopimusosaaminen sekä erilaisten toteutusmuotojen, sopimusmenettelyjen ja -asiakirjojen hallinta. Verkostoituminen, asiakasosaaminen ja paikallistuntemus ovat myös tärkeitä osa-alueita. Sopimuskumppaneiden valinta ja etenkin suunnittelijoiden valinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ongelmat suunnittelussa johtavat myös ristiriitoihin ja ongelmiin hankkeissa. Rakennuttajan tehtävä on torjua näitä riskejä suunnittelunohjauksella. Ohjaus pyrkii varmistamaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuloksena tulisi olla toiminnallisesti, taloudellisesti, esteettisesti, teknisesti, ja ympäristön kannalta hyväksyttävät suunnitelmat ja samat kriteerit omaava rakennus.

Rakentamisen edistämisessä ELY-keskuksella on tärkeä viranomaisrooli. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on tutkia tietyn alueen mahdollisuuksia ja edellytyksiä tietyille maankäyttömuodolle. Samalla yhteen sovitetaan eri tarpeita ja intressejä. Tärkeintä on ratkaista olennaiset kysymykset ja luoda edellytykset maankäytölle. Kannattaa panostaa edellytysten luomiseen sekä alueiden kehittymiseen ja elinvoimaan tulevaisuudessa. Yksityiskohdat ja detaljit ratkaistaan sitten jatkosuunnitteluvaiheessa esimerkiksi rakennusluvassa.

Kaavoituksen yhteydessä määritellyt reunaehdot vaikuttavat alueelle toteutettavien rakennusten ulkomuotoon ja miten rakennukset istuvat esimerkiksi jo rakennettuun ympäristöön. Samalla on hyvä pitää mielessä, että näillä reunaehdoilla (kaavamääräyksillä) on suuri vaikutus rakennuksen toteuttamiskustannuksiin ja näin ollen vaikutus myös vuokratasoon tai ostohintaan.

MRL:n kokonaisuudistustyö on käynnissä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittämään rakentamisen ohjausta. Uudistuksella on monia hyviä kehittämistavoitteita, jotka liittyvät rakennuksen elinkaareen ja vähähiilisyyteen, rakentamisen vastuukysymyksiin, digitaalisiin työkaluihin, tulevaisuuden rakennusvalvontaan ja rakentamisen luvitukseen. Mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, minkälainen rooli ELY-keskukselle syntyy näistä tavoitteista.

John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alueiden käyttö ja vesihuolto

 

 

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.

Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus