Rakentamista edistetään julkisella (mm. ely) ja yksityisellä puolella

Olen viimeiset puoli vuotta ollut virkavapaalla ELY-keskuksesta ja toiminut rakennuttajainsinöörinä Vaasa Parksilla Runsorissa. Vaasa Parksin tehtävänä on toimia Vaasan kaupungin ja lähiseudun kuntien yritysten toimitilahaasteiden ratkaisijana ja uudisrakentajana sekä toimitilapalvelujen tuottajana. Yhtiö ei ensisijaisesti toimi kiinteistösijoittajana, minkä takia kohteen valmistumisen jälkeen rakennukset voidaan myydä kiinteistösijoittajille.

Mitä rakennuttaminen on sitten? MRL:ssa (luku 17) säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttajan) lakisääteisistä vastuista, mutta mitä muuta? Rakennuttaminen on yksi osa rakentamisen prosesseista, joka usein on virheiden korjausta, päätösten odottelua ja suunnitelmien muuttamista. Usein mielletään rakennuttajat ahneiksi ja suunnittelu kalliiksi ja virheelliseksi. Myös talonrakentaminen mielletään kalliiksi ja laadultaan huonoksi. Rakennuttaminen tähtää kohteen (rakennuksen tai infran) suunnitteluun ja rakentamisen laadunohjaukseen sekä projektin onnistuneeseen läpivientiin, joka tarkoittaa aikataulussa pysymistä ja kustannusten hallintaa sekä oikeusriidoilta välttymistä.

Kuva rakennustyömaastaRakennuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat hankkeen tavoitteenasettelu, hankkeen organisointi ja johtaminen, suunnitteluttaminen ja suunnittelunohjaus sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Tämä edellyttää mm. projektijohtamisen osaamista, prosessien hallintaa, organisointia sekä aikataulujen, talouden ja riskien hallintaa. Rakennusprojektissa korostuu monia asioita mm. suunnitteluttamisen osaaminen, tiimityön hallinta, sopimusosaaminen sekä erilaisten toteutusmuotojen, sopimusmenettelyjen ja -asiakirjojen hallinta. Verkostoituminen, asiakasosaaminen ja paikallistuntemus ovat myös tärkeitä osa-alueita. Sopimuskumppaneiden valinta ja etenkin suunnittelijoiden valinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ongelmat suunnittelussa johtavat myös ristiriitoihin ja ongelmiin hankkeissa. Rakennuttajan tehtävä on torjua näitä riskejä suunnittelunohjauksella. Ohjaus pyrkii varmistamaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuloksena tulisi olla toiminnallisesti, taloudellisesti, esteettisesti, teknisesti, ja ympäristön kannalta hyväksyttävät suunnitelmat ja samat kriteerit omaava rakennus.

Rakentamisen edistämisessä ELY-keskuksella on tärkeä viranomaisrooli. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on tutkia tietyn alueen mahdollisuuksia ja edellytyksiä tietyille maankäyttömuodolle. Samalla yhteen sovitetaan eri tarpeita ja intressejä. Tärkeintä on ratkaista olennaiset kysymykset ja luoda edellytykset maankäytölle. Kannattaa panostaa edellytysten luomiseen sekä alueiden kehittymiseen ja elinvoimaan tulevaisuudessa. Yksityiskohdat ja detaljit ratkaistaan sitten jatkosuunnitteluvaiheessa esimerkiksi rakennusluvassa.

Kaavoituksen yhteydessä määritellyt reunaehdot vaikuttavat alueelle toteutettavien rakennusten ulkomuotoon ja miten rakennukset istuvat esimerkiksi jo rakennettuun ympäristöön. Samalla on hyvä pitää mielessä, että näillä reunaehdoilla (kaavamääräyksillä) on suuri vaikutus rakennuksen toteuttamiskustannuksiin ja näin ollen vaikutus myös vuokratasoon tai ostohintaan.

Kuvassa näkyy nostokurkia ja rakennustyömaata.

MRL:n kokonaisuudistustyö on käynnissä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittämään rakentamisen ohjausta. Uudistuksella on monia hyviä kehittämistavoitteita, jotka liittyvät rakennuksen elinkaareen ja vähähiilisyyteen, rakentamisen vastuukysymyksiin, digitaalisiin työkaluihin, tulevaisuuden rakennusvalvontaan ja rakentamisen luvitukseen. Mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, minkälainen rooli ELY-keskukselle syntyy näistä tavoitteista.


John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alueiden käyttö ja vesihuolto

 

 

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Kuva tehdystä kyselystä kertoo maakunann järjestämän yhteystyön tarpeellisuudesta eri yhteistyömuodoissa.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.


Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus