Ilmastonmuutos näkyy Pohjanmaan vesissä

Syysviljan viljelijät saivat tänä keväänä huokaista helpotuksesta Pohjanmaalla, kun Varsinais-Suomessa syysvilja menetettiin lähes täysin. Arvaamaton sää vaikeuttaa viljelyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Pohjanmaalla talvien lisääntyneinä sateina ja nollan molemmin puolin sahaavina lämpötiloina. Kesällä lisääntyvät kuivuusjaksot uhkaavat kasvukautta.

Riittävä maankosteus on hyvän sadon edellytys

Vähä- ja runsaslumisten talvien erot ovat Pohjanmaalla suuria. Vähälumisten talvien jälkeen alkukesän kuivuus haittaa viljelyä. Tehokas kuivatus pelloilla ja turvemetsissä kuljettaa vedet eteenpäin lopulta jokia pitkin mereen. Pohjanmaan rannikon haasteena ovat myös happamat sulfaattimaat, joilta huuhtoutuu ravinteiden lisäksi happamuutta ja haitallisia metalleja. Kuinka saamme veden virtausta hidastettua ja vettä pidätettyä maa-alueilla?

Juuri päättynyt ECOnnect-hanke osoitti, että muutokset veden lämpötilassa vaikuttavat merieliöihin erityisesti Merenkurkun seudulla. Lämpötila nousee Suomessa voimakkaammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä tarkoittaa nousevia lämpötiloja myös jokivesissä vaikeuttaen vaelluskalojen elämää. Kuinka voimme hillitä veden lämpenemistä?

Suomalaisten vesien on havaittu tummuvan turvemailta huuhtoutuvan humuksen vuoksi. Lämpeneminen pahentaa tummumista. Tummissa vesissä elohopeapitoisuudet nousevat, mikä näkyy kaloissa. Humuksen ja kiintoaineen huuhtoutuminen on ongelma myös rannikolla, vaikka happamien sulfaattimaiden happamuus saattaakin hillitä tummumista. Miten humus ja kiintoaine saadaan kiinni?

Pienillä teoilla on merkitystä

KLIVA-hanke on etsinyt virikkeitä ilmastokestävään maa- ja metsätalouteen ja hanke on seurannut vesiensuojelumenetelmien kehitystä. Kaikkia menetelmiä tarvitaan. Esimerkkeinä:

• Maan kuivatuksesta huolehditaan kuivattamatta liikaa. Hyödynnetään luontopohjaisia menetelmiä ja pidätetään vettä ojissa esimerkiksi pohjakynnysten ja patojen avulla niin, että vettä riittää kuivallekin kaudelle. Säätösalaojituksella voidaan vettä pidättää pelloilla. Tuhkalannoitus suometsissä voi lisätä puuston kasvua ja vähentää ojituksen tarvetta.
• Joen ja puron varteen jätetty puusto suojaa ja varjostaa ja hillitsee veden lämpenemistä kesäkuumalla.
• Metsissä suositaan sekapuustoa, mikä lisää monimuotoisuutta ja parantaa puuston sopeutumiskykyä muutoksissa.
• Maan ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Peltojen vesistökuormitusta voidaan pienentää myös maanparannusaineilla, esimerkkinä kipsikäsittely. Ravinteita ja humusta voidaan metsässä sitoa tehokkaasti esimerkiksi upottamalla puuainesta ojiin ja laskeutusaltaisiin.

Monihaasteisten rannikkojokien tilan parantaminen edellyttää oikein kohdennettuja toimenpiteitä, toimenpiteiden vaikutusten seurantaa sekä maa- ja metsätaloustoimijoiden yhteisiä hankkeita. Jatketaan hyvää yhteistyötä kestävän tuotannon ylläpitämiseksi!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

HELMI-ohjelmassa tapahtuu: pienvesien ja rantaluonnon kunnostukset

Rannikon pienvesiin sekä niiden valuma-alueille on tehty monenlaisia muokkauksia. Maankohoamisrannikon fladojen (eli merenlahtien, jotka ovat kuroutuneet irti merestä ja säilyttävät yhteytensä siihen vain pienen uoman kautta) ja meren välillä virtaavia puroja on oikaistu ruoppaamalla niitä kanaviksi, jotta veneet pääsevät kulkemaan. Fladojen suuaukkojen kynnyksiä on voitu ruopata, jolloin pienveden virtausolosuhteet ja esimerkiksi veden lämpötila muuttuvat kokonaan aikaisemmasta ja fladojen valuma-alueelle on myös voitu rakentaa tie, josta kulkeutuu muun muassa ravinteita ja haitta-aineita fladoihin. Myös teiden yhteydessä olevat tierummut voivat toimia vaellusesteenä kaloille, jotka pyrkivät mereltä fladoihin kutemaan. Fladat ja kluuvit (eli merenlahdet, jotka ovat melkein kokonaan kuroutuneet irti merestä ja joihin tulee merivettä ainoastaan korkean veden tai myrskyjen aikana) ovatkin tärkeitä kevätkutuisten kalojen, kuten ahvenen ja hauen, lisääntymisalueita.

Hiekkadyyni Storsandissa Pietarsaaressa, kuvannut Ann-Sofie Åstrand (30.7.2020).

Helmi-ohjelman uudessa Pienvedet ja Rantaluonto -teemassa pyritään ennallistamaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita fladoilla ja kluuveilla, puroilla, lähteillä, lähteiköillä sekä hiekkarannoilla ja merenrantaniityillä. Työtä on aloitettu fladojen, purojen ja hiekkarantojen osalta loppuvuodesta 2020 kilpailuttamalla ja tilaamalla kunnostussuunnitelmia näille kohteille. Tällä hetkellä on valmisteilla seitsemän kunnostussuunnitelmaa fladoille pitkin koko Merenkurkun rannikkoa, sekä neljälle purolle Kauhajoella ja Isojoella. Valmisteilla on myös hoitosuunnitelmat neljälle hiekkarannalle Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Hiekkarantojen hoitosuunnitelmat lähetetään kommentoitavaksi maanomistajille helmikuun aikana. Tavoitteena vuodelle 2021 suunnitelmien valmistuttua on toteuttaa kunnostukset näillä kohteilla ja kirjoittaa kunnostussuunnitelmia myös noin kymmenelle uudelle fladakohteelle rannikolla. Hiekkarantoja koskien on myös suunniteltu käytännön kunnostuksia vuodelle 2021 ja osaa toimenpiteistä tullaan toistamaan useana vuonna. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi puuston harvennus, jotta voidaan säilyttää luonnollisesti puuttomat dyynit, infotaulujen asettaminen, jotka kertovat alueiden luonnonarvoista ja moottoriajoneuvojen rajoittaminen hiekkadyyneillä, että voidaan vähentää alueen kulumista.

Kalvholmsbukten, Torsön, Uusikaarlepyy. Ilmakuva vuodelta 2010. Sisältää Maanmittauslaitoksen Karttakuvapalvelun 12/2020 aineistoa.

Flada-kunnostuksissa tehtäviä toimenpiteitä ovat muun muassa fladojen suuaukkojen kiveämiset ja soraistukset, että voidaan ennallistaa aikoinaan ruopattu suuaukko, purojen kiveämiset ja soraistukset fladan ja meren välillä, sekä tierumpujen muokkaukset tai vaihtamiset puroissa fladojen valuma-alueilla. Muiden tehtävien purokunnostusten toimenpiteet käsittävät myös purojen kiveämisiä ja soraistuksia.

Hankkeen tavoitteena on myös kirjoittaa valtakunnallinen opaskirja, joka kertoo esimerkkien avulla jo tehdyistä rannikon pienvesien kunnostuksista ja toivottavasti innostaa uusia kunnostajia käytännön töihin. Tieto eri hankkeista on tällä hetkellä hajallaan, eikä yhtä selvää ohjeistusta ole olemassa. Yksi hankkeen tavoitteista on myös kartoittaa uusia pienvesien kohteita kunnostettavaksi ja tehdä toimenpiteitä myös pienvesien valuma-alueilla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.

Kunnostusten vaikutusten seurantaa on aloitettu kartoittamalla vesikasvillisuutta ja ottamalla vesinäytteitä fladoista. Myös kalastoseurantaa on suunnitteilla Luonnonvarakeskuksen toimesta keväällä 2021. Seurantaa tulee toistaa kunnostusten jälkeen mielellään useamman kerran, jotta voitaisiin nähdä mahdollisia kunnostusten vaikutuksia. Myös vesinäytteitä on suunniteltu otettavaksi fladakohteilta eri vuodenaikoina. Hiekkarantoja koskien on tarkoitus tehdä seurantaa vieraslajien esiintymisestä ja puiden taimien ilmaantumisesta. Roskaantumista ja maaston kulumista tulee myös seurata.

Helmi-toimintaohjelman toteutus ja Pienvedet ja Rantaluonto -teeman kunnostukset jatkuvat vuoteen 2030.

 

 

Leena Nikolajev-Wikström
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus