HELMI-ohjelmassa tapahtuu: pienvesien ja rantaluonnon kunnostukset

Rannikon pienvesiin sekä niiden valuma-alueille on tehty monenlaisia muokkauksia. Maankohoamisrannikon fladojen (eli merenlahtien, jotka ovat kuroutuneet irti merestä ja säilyttävät yhteytensä siihen vain pienen uoman kautta) ja meren välillä virtaavia puroja on oikaistu ruoppaamalla niitä kanaviksi, jotta veneet pääsevät kulkemaan. Fladojen suuaukkojen kynnyksiä on voitu ruopata, jolloin pienveden virtausolosuhteet ja esimerkiksi veden lämpötila muuttuvat kokonaan aikaisemmasta ja fladojen valuma-alueelle on myös voitu rakentaa tie, josta kulkeutuu muun muassa ravinteita ja haitta-aineita fladoihin. Myös teiden yhteydessä olevat tierummut voivat toimia vaellusesteenä kaloille, jotka pyrkivät mereltä fladoihin kutemaan. Fladat ja kluuvit (eli merenlahdet, jotka ovat melkein kokonaan kuroutuneet irti merestä ja joihin tulee merivettä ainoastaan korkean veden tai myrskyjen aikana) ovatkin tärkeitä kevätkutuisten kalojen, kuten ahvenen ja hauen, lisääntymisalueita.

Hiekkadyyni Storsandissa Pietarsaaressa, kuvannut Ann-Sofie Åstrand (30.7.2020).

Helmi-ohjelman uudessa Pienvedet ja Rantaluonto -teemassa pyritään ennallistamaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita fladoilla ja kluuveilla, puroilla, lähteillä, lähteiköillä sekä hiekkarannoilla ja merenrantaniityillä. Työtä on aloitettu fladojen, purojen ja hiekkarantojen osalta loppuvuodesta 2020 kilpailuttamalla ja tilaamalla kunnostussuunnitelmia näille kohteille. Tällä hetkellä on valmisteilla seitsemän kunnostussuunnitelmaa fladoille pitkin koko Merenkurkun rannikkoa, sekä neljälle purolle Kauhajoella ja Isojoella. Valmisteilla on myös hoitosuunnitelmat neljälle hiekkarannalle Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa. Hiekkarantojen hoitosuunnitelmat lähetetään kommentoitavaksi maanomistajille helmikuun aikana. Tavoitteena vuodelle 2021 suunnitelmien valmistuttua on toteuttaa kunnostukset näillä kohteilla ja kirjoittaa kunnostussuunnitelmia myös noin kymmenelle uudelle fladakohteelle rannikolla. Hiekkarantoja koskien on myös suunniteltu käytännön kunnostuksia vuodelle 2021 ja osaa toimenpiteistä tullaan toistamaan useana vuonna. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi puuston harvennus, jotta voidaan säilyttää luonnollisesti puuttomat dyynit, infotaulujen asettaminen, jotka kertovat alueiden luonnonarvoista ja moottoriajoneuvojen rajoittaminen hiekkadyyneillä, että voidaan vähentää alueen kulumista.

Kalvholmsbukten, Torsön, Uusikaarlepyy. Ilmakuva vuodelta 2010. Sisältää Maanmittauslaitoksen Karttakuvapalvelun 12/2020 aineistoa.

Flada-kunnostuksissa tehtäviä toimenpiteitä ovat muun muassa fladojen suuaukkojen kiveämiset ja soraistukset, että voidaan ennallistaa aikoinaan ruopattu suuaukko, purojen kiveämiset ja soraistukset fladan ja meren välillä, sekä tierumpujen muokkaukset tai vaihtamiset puroissa fladojen valuma-alueilla. Muiden tehtävien purokunnostusten toimenpiteet käsittävät myös purojen kiveämisiä ja soraistuksia.

Hankkeen tavoitteena on myös kirjoittaa valtakunnallinen opaskirja, joka kertoo esimerkkien avulla jo tehdyistä rannikon pienvesien kunnostuksista ja toivottavasti innostaa uusia kunnostajia käytännön töihin. Tieto eri hankkeista on tällä hetkellä hajallaan, eikä yhtä selvää ohjeistusta ole olemassa. Yksi hankkeen tavoitteista on myös kartoittaa uusia pienvesien kohteita kunnostettavaksi ja tehdä toimenpiteitä myös pienvesien valuma-alueilla. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry.

Kunnostusten vaikutusten seurantaa on aloitettu kartoittamalla vesikasvillisuutta ja ottamalla vesinäytteitä fladoista. Myös kalastoseurantaa on suunnitteilla Luonnonvarakeskuksen toimesta keväällä 2021. Seurantaa tulee toistaa kunnostusten jälkeen mielellään useamman kerran, jotta voitaisiin nähdä mahdollisia kunnostusten vaikutuksia. Myös vesinäytteitä on suunniteltu otettavaksi fladakohteilta eri vuodenaikoina. Hiekkarantoja koskien on tarkoitus tehdä seurantaa vieraslajien esiintymisestä ja puiden taimien ilmaantumisesta. Roskaantumista ja maaston kulumista tulee myös seurata.

Helmi-toimintaohjelman toteutus ja Pienvedet ja Rantaluonto -teeman kunnostukset jatkuvat vuoteen 2030.

 

 

Leena Nikolajev-Wikström
luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus