Ähtärissä tapahtuu – Kosteikkoja kolmessa eri vaiheessa

Auto on startannut Vaasasta ja muutaman ajotunnin jälkeen lähestyttäessä Ähtäriä voi maiseman huomata muuttuneen. Vesistöjä, järviä, kaikkialla! Järvimaisema on upean ainutlaatuinen ja fraasi ”Suomi on tuhansien järvien maa” todella pätee ajettaessa Ähtärin alueella. Vaikka onnekkaassa asemassa oleville suomalaisille järvimaisema voi toisinaan olla itsestäänselvyys, ovat tärkeässä roolissa tämän maiseman säilyttämistä järvivesien ennallistaminen ja kunnostus. Kuten monessa muussakin osa-alueessa, myös tässä luonnon kantokyky ei kestä ulkoista rasitetta, eikä enää hyvässä kunnossa oleva vesistö pysy hyvänä itsestään. 

Ähtärissä vesistöjä on kunnostettu muun muassa kosteikoilla, jotka olivatkin Ähtäri reissumme päänähtävyydet.  Alun perin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Niemenlahden sekä Hankolan ja Kantalan kosteikkoja, jotka ovat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta avustusrahoitusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja ovat vielä työn alla. Oli iloinen yllätys, kun pääsimme katsomaan myös Ruuhelan ja Harjanteenojan jo valmistuneita kosteikkoja. Ruuhelan, Harjanteenojan ja Niemenlahden kosteikoille saimmekin opastetut kierrokset.

Ruuhelan ja Harjanteenojan vesiensuojelukosteikot ovat osa Vähä Haapajärven kunnostushanketta ja niiden tarkoitus on ohjata valuma-alueelta tulevia ravinnepitoisia maa- ja metsätalouden ojitus- ja valumavesiä. Kosteikkojen avulla valumavesien virtausnopeutta voidaan hidastaa ja täten vähentää Vähä-Haapajärveen päätyvää ravinnekuormaa. Ruuhelan ja Harjanteenojan Kosteikkojen uomaverkoston varrella kasvaa vesikasvillisuutta, mikä sitoo sekä ravinteita että kiintoainesta. Lisäksi eri lajit voivat hyödyntää kasvillisuuden tarjoamaa elinympäristöä, mikä taas lisää luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkojen rantakasvillisuus toimii pintavalutuskenttänä tehostaen veden valumisen hidastumista Vähä Haapajärveen.

Kuva 1.  Ruuhelan kosteikko (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Kuva 2. Harjanteenojan kosteikko. (Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Kosteikot ovat lisäksi visuaalisesti miellyttäviä! Ruuhelan kosteikko sijaitsee soman rantakallion vieressä, kun taas Harjanteenojan kosteikon kiemurteleva ulkomuoto loistaa erilaisuudellaan. 

Toisin kuin toteutuneet Vähä Haapajärven kosteikot, on Vähä-Peränteen vesistön vierellä sijaitseva Niemenlahden kosteikko vielä työn alla. Kuten Vähä Haapajärven kosteikot, on myös Niemenlahden kosteikko suunniteltu pidättämään maa- ja metsätalousalueen ojitus- ja valumavesiä. Kosteikolla on lisäksi samoja vesiensuojelullisia hyötyjä kuin Ruuhelan ja Harjanteenojan kosteikoillakin. Erityispiirteenä Niemenlahdella on sen suuri pinta-ala. Kosteikkoalue on 1,1 hehtaarin laajuinen, josta kosteikon vesipinta-ala on 0,5 hehtaaria. Helppokulkuisella kosteikkoalueella pääsee tarkkailemaan sekä kohdetta läheltä että myös esimerkiksi lintuja! Valmistuttuaan kosteikko lisää alueen visuaalista arvoa.

Kuva 3. Niemenlahden kosteikon kaivuutyöt käynnissä. (Kuva Kari Haapamäki)

Kuva 4. Niemenlahden kosteikko.

Kuva 5. Niemenlahden kosteikko ja näkymä Peränne järvelle. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Parhaimmillaan kosteikot siis tuovat alueelle vesiensuojelullisten hyötyjen lisäksi myös visuaalisia sekä virkistyskäytöllisiä hyötyjä.

Neljäs kosteikko jossa kävimme, oli Hankolan ja Kantalan kosteikko, jota on alettu rakentaa tänä keväänä Kantalan teollisuusalueelle Voilampeen laskevan ojan varteen. Sen tavoitteena on valmistua syksyyn mennessä. Kosteikon tarkoituksena on vähentää Hankolan ja Kantalan alueelta hulevesien mukana päätyvien kiintoaineiden ja ravinteiden määrää noin 900 metriä etelään sijaitsevaan Voilampeen. Voilampi on harvinaislaatuinen lähdeperäinen järvi ja hankkeen avulla voidaan suojella tätä erityistä järveä. Hankkeella vähennetään myös Kantalan teollisuusalueen ja sen alapuolisten uomien tulvimisriskiä vesiä viivyttävien rakenteiden avulla sekä ojien kunnostuksella. Kosteikon rakentamisessa hyödynnetään rakentamisvaiheessa poistettua metsän pohjan kasvillisuutta ja ajan myötä alueelle kasvaa tuoreelle kangasmetsälle tyypillistä kasvillisuutta. Kosteikko ja siihen johtava avo-ojaverkosto muodostavat eliölajeille elinympäristön ja ekologisen käytävän kulkuväyläksi alueelta toiselle.

Kuva 6. Rakennusvaiheessa oleva Hankolan ja Kantalan kosteikko. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Ähtärissä voikin siis tulevaisuudessa tehdä vaikka päiväretken erilaisten kosteikkojen luo, jotka toimivat erinomaisina ympäristökasvatuksen kohteina.

Ja mikä parasta kosteikot lisäävät alueidensa monimuotoisuutta ja tulevaisuudessa vesistöt hyötyvät niiden olemassaolosta!

Viivi Kuusisto & Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelijat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Luonnonmukainen vesirakentaminen ja kaksitasouomat harjoittelijatyönä

Tietoisuutta kaksitasouomista on tänä kesänä edistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella harjoittelijatyönä. Kaksitasouomat ovat yksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä, ja harjoittelussa on keskitytty juuri maatalousalueiden luonnonmukaiseen vesienhallintaan.

Luonnon monimuotoisuuden väheneminen maatalousalueilla, ravinnehuuhtoumat ja ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen luovat tarvetta kehittää peltojen kuivatusmenetelmiä. Tehostunut maatalous vaatii myös tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä kuivatusmenetelmiä.

Pelloilta huuhtoutuu veden mukana kiintoainesta ja ravinteita, jotka vesistöjen lisäksi aiheuttavat haittaa myös uomien vedenjohtokyvylle kiintoaineen kasautuessa. Perinteisten valtaojien tiheät huoltotoimenpiteet vievät viljelijän aikaa ja rahaa. On kustannustehokkaampaa laittaa kerralla uoma kuntoon, jolloin jatkuvat huoltotoimenpiteet ja raskaat kaivut vähenevät.

Luonnonmukainen uoma ja perinteinen uoma. ©Ville Heimala

Kaksitasouoma pähkinänkuoressa

Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Kaksitasouoma on nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta. Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.

Kaksitasouoman toteutusvaihtoehdot ja perinteinen perattu uoma. Muokattu lähteestä: (vesitalous.fi), lehti 6/2015: sivu 28.

Alivesiuomassa on kohtuullinen veden korkeus ja virtaus ympäri vuoden, mikä tarjoaa elinympäristön virtavesieliöille, kuten ravuille ja vaelluskaloille. Kasvittuneella tulvatasanteella on tärkeä tehtävä kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Tulvatilanteissa vesi pääsee hallitusti nousemaan tulvatasanteelle, jolloin myös veden virtaus hidastuu. Hidastuneen virtauksen ansiosta veden sisältämällä kiintoaineksella on aikaa laskeutua ja ajan myötä sedimentoitua tasanteelle. Ravinteita sedimentoituu siis kiintoaineksen mukana tasanteelle ja osa sitoutuu tulvatasanteen kasvillisuuteen, jota säännöllisesti niitetään. Kompostoimalla niitetty kasvillisuus saadaan ravinteet uudelleen kiertoon.

Harjoittelu ELY-keskuksella

Kolmen kuukauden harjoitteluun kuului ennen kaikkea itsensä perehdyttäminen asiantuntevaksi kaksitasouomista ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta. Paljon opin, mutta paljon jäi myös opittavaa. Kesän aikana järjestimme tietoisku kaksitasouomista -tilaisuuden, jonka tallenteet löytyvät vesi.fi -sivustolta. Tilaisuudessa Pasi Valkama (SYKE) kertoi kaksitasouomien perustamisesta ja hoidosta sekä viljelijäkokemuksesta kertoi Mats Willner (ELY). Lisäksi pääsin kirjoittamaan uutisjyvä-julkaisun, esitteen kaksitasouomista maatalousympäristössä ja kaivutyöohjeen.

Harjoittelu on ollut erittäin opettavainen ja tietoa on kertynyt valtavasti. Viestintä ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä on sujuvaa ja tietoa jaetaan monipuolisesti. Parasta ELY-keskuksella on se, että harjoittelijat otetaan vastaan kollegoina – heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsi mukaan porukkaan, eikä kysymysten kanssa tarvinnut jäädä yksin!

Evijärven Mansikkapellon kaksitasouoma 15.6.2022 kuvattuna. Kesällä 2022 tulvatasanteelle istutettiin kaivun jälkeen kasvillisuuspaakkuja viereiseltä pellolta ja välit kylvettiin heinän siemenillä.

Mikäli kiinnostuksesi heräsi ja haluat oppia lisää luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista, tutustu aiempien linkkien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -hankkeeseen, jonne on koottu muun muassa ohjeistuksia kaksitasouoman rakentamiseen ja mitoitukseen liittyen.

Minna Raudaskoski
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ilmastonmuutos näkyy Pohjanmaan vesissä

Syysviljan viljelijät saivat tänä keväänä huokaista helpotuksesta Pohjanmaalla, kun Varsinais-Suomessa syysvilja menetettiin lähes täysin. Arvaamaton sää vaikeuttaa viljelyä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Pohjanmaalla talvien lisääntyneinä sateina ja nollan molemmin puolin sahaavina lämpötiloina. Kesällä lisääntyvät kuivuusjaksot uhkaavat kasvukautta.

Riittävä maankosteus on hyvän sadon edellytys

Vähä- ja runsaslumisten talvien erot ovat Pohjanmaalla suuria. Vähälumisten talvien jälkeen alkukesän kuivuus haittaa viljelyä. Tehokas kuivatus pelloilla ja turvemetsissä kuljettaa vedet eteenpäin lopulta jokia pitkin mereen. Pohjanmaan rannikon haasteena ovat myös happamat sulfaattimaat, joilta huuhtoutuu ravinteiden lisäksi happamuutta ja haitallisia metalleja. Kuinka saamme veden virtausta hidastettua ja vettä pidätettyä maa-alueilla?

Juuri päättynyt ECOnnect-hanke osoitti, että muutokset veden lämpötilassa vaikuttavat merieliöihin erityisesti Merenkurkun seudulla. Lämpötila nousee Suomessa voimakkaammin kuin maapallolla keskimäärin. Tämä tarkoittaa nousevia lämpötiloja myös jokivesissä vaikeuttaen vaelluskalojen elämää. Kuinka voimme hillitä veden lämpenemistä?

Suomalaisten vesien on havaittu tummuvan turvemailta huuhtoutuvan humuksen vuoksi. Lämpeneminen pahentaa tummumista. Tummissa vesissä elohopeapitoisuudet nousevat, mikä näkyy kaloissa. Humuksen ja kiintoaineen huuhtoutuminen on ongelma myös rannikolla, vaikka happamien sulfaattimaiden happamuus saattaakin hillitä tummumista. Miten humus ja kiintoaine saadaan kiinni?

Pienillä teoilla on merkitystä

KLIVA-hanke on etsinyt virikkeitä ilmastokestävään maa- ja metsätalouteen ja hanke on seurannut vesiensuojelumenetelmien kehitystä. Kaikkia menetelmiä tarvitaan. Esimerkkeinä:

• Maan kuivatuksesta huolehditaan kuivattamatta liikaa. Hyödynnetään luontopohjaisia menetelmiä ja pidätetään vettä ojissa esimerkiksi pohjakynnysten ja patojen avulla niin, että vettä riittää kuivallekin kaudelle. Säätösalaojituksella voidaan vettä pidättää pelloilla. Tuhkalannoitus suometsissä voi lisätä puuston kasvua ja vähentää ojituksen tarvetta.
• Joen ja puron varteen jätetty puusto suojaa ja varjostaa ja hillitsee veden lämpenemistä kesäkuumalla.
• Metsissä suositaan sekapuustoa, mikä lisää monimuotoisuutta ja parantaa puuston sopeutumiskykyä muutoksissa.
• Maan ympärivuotinen kasvipeitteisyys vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Peltojen vesistökuormitusta voidaan pienentää myös maanparannusaineilla, esimerkkinä kipsikäsittely. Ravinteita ja humusta voidaan metsässä sitoa tehokkaasti esimerkiksi upottamalla puuainesta ojiin ja laskeutusaltaisiin.

Monihaasteisten rannikkojokien tilan parantaminen edellyttää oikein kohdennettuja toimenpiteitä, toimenpiteiden vaikutusten seurantaa sekä maa- ja metsätaloustoimijoiden yhteisiä hankkeita. Jatketaan hyvää yhteistyötä kestävän tuotannon ylläpitämiseksi!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Kohta on vihdoinkin taas kesä! Monet ovat jo suunnitelleet kesälomaviikkonsa ja odottavat kesämökille pääsyä tai uuden matkakohteen tutkimista auringosta ja uimisesta nauttien. Kesäkuukausina kesävieraat ja turistit kansoittavat taas rantoja. Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet aikaa vesistöjen äärellä ja asettuneet asumaan niiden lähelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen asutukselle tunnusomaista on sen keskittyminen nauhamaisesti jokien ja järvien varteen. Vesistöjä on aikoinaan käytetty vilkkaasti esim. kalastukseen ja puutavaran kuljettamiseen. Nykyään vesistöjä käytetään lähinnä virkistysmielessä sekä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Suomessa jätevesipuhdistuksen säännöksistä on keskusteltu pitkään eduskunnassa ja hallituksessa sekä sanomalehdistössä aina ruohonjuuritasolle asti. Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen lainsäädäntö on muutettu useaan otteeseen ja muutoksia on taas tulossa. Monet kysyvät ”Miksi jätevettä on ylipäätään tarpeen puhdistaa?”.

Yksi kotitalous tuottaa vuodessa runsaasti jätevettä, joka on peräisin keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc:stä. Jätevesi sisältää vaarallisia bakteereja ja jäteveden fosfori- ja typpitasot ovat luonnolle haitallisen korkeita – ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisille vaarallisia. Vaaralliset aineet kulkeutuvat hitaasti pohjaveteen, mutta vahingoittavat nopeammin myös vesistöjä ja talousvesikaivoja. Liian korkeat ravinnemäärät vesistöissä johtavat rehevöitymiseen, mikä puolestaan aiheuttaa leväkasvua vedessä, kuten esim. myrkyllisiä sinileviä. Sinilevät, tai oikeammin sanottuna syanobakteerit, voivat olla ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia.

ELY-keskuksen alueen (Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) vesistöjen ekologinen tila on erityisesti lähellä rannikkoa tyydyttävä, välttävä tai jopa huono, ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla alueilla. Vesien laadun heikentäjät ovat lähinnä rehevöityminen, kiintoaineet, happamat sulfaattimaat sekä vesistöjen rakenteen muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinnekuormitus ja kiintoaineet ovat peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. (Vesien tila hyväksi yhdessä, raportit 102/2015)

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on lukuisia vesistöjä ja pohjavesialueita sekä pitkä pohjois-eteläsuuntainen rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella liittymisprosentti jätevedenpuhdistamoihin on noin 67 % suhteessa asukaslukuun (2012). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on vähiten liittyjiä jätevesiverkostoon. Meidän alueellamme jätevesiverkostojen laajentamistarpeet ovat olleet suurempia kuin muualla massa, joten siksi verkostojen laajentamistoimet ovatkin olleet vilkkaita eri puolella ELY-keskuksen aluetta. Jätevesiverkostojen ulkopuolelle jää jokseenkin tiheään asuttuja alueita, joihin on järkevää laajentaa verkostoja. Viime vuosina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omalta osaltaan keskittynyt jätevesiverkostojen laajentamisen edistämiseen tiheään asutuille alueille vesistöjen ääreen sekä pohjavesialueilla.

Valtakunnallisen jätevesiohjelman perusteella ELY-keskus on vuosina 2012 – 2016 omalla toiminta-alueellaan myöntänyt vesihuoltoavustusta kunnallisille jätevesiverkostoille yhteensä noin 4,6 M€. Tämän myötä yli 5000 kiinteistöä on voitu liittää jätevesiverkkoon samalla kuin on luotu mahdollisuudet alueiden jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Vuosina 2012 – 2016 myönnettiin avustusta noin 10 M€ siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille mm. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjassa (Närpiö-Teuva-Kaskinen). Valtioneuvoston mukaan uusille vesihuoltohankkeille ei enää myönnetä valtionavustuksia vuoden 2016 jälkeen.

 

Pjelax, Närpiö. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

 

Merkittävä osa asutuksesta sijaitsee kuitenkin harvasti haja-asutusalueilla, ja näillä alueilla jätevedenkäsittely tapahtuu jatkossakin kiinteistökohtaisesti, mikä useimmilla kiinteistöillä, etenkin herkkien alueiden läheisyydessä, vaatii toimenpiteitä jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuodesta 2012 on järjestetty systemaattista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla ELY-keskuksen toiminta-alueella. Vuosina 2012 – 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt avustusta yhteensä 662 500 € Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Tähän asti hankkeessa on tehty 2900 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hanke jatkuu vuonna 2016 ja suuntaa tänä vuonna toimintaansa uusiin kuntiin.

 

Kunnat, joissa on annettu Jässi-hankkeen kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2012 – 2015 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015)

 

 

 

 

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää. Toivottavasti saatte nauttia ihanista uintiretkistä puhtaissa vesissä!

 

Jenny Skuthälla
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

********************************************************

Många bäckar små gör en stor å

Snart är det äntligen sommar igen! Många har redan planerat in vilka sommarveckor man ska vara ledig och ser fram emot att få fara ut till sommarstugan eller upptäcka ett nytt resmål där man får njuta av sol och bad. Under sommarmånaderna befolkas åter stränderna av sommargäster och turister. Folk har i alla tider varit intresserade av att vistas och bosätta sig kring vattendragen. Karaktäristiskt för bosättningen i Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens område är att den är koncentrerad i form av band längs älvar, åar och sjöar. Vattendragen har i tiderna använts flitigt för bl.a. fiske och transport av virke. Idag används vattendragen främst i rekreationssyfte och för att höja trivselfaktorn.

Bestämmelser kring avloppsreningen i Finland har debatterats under en längre tid i riksdag och regering samt i dagspressen ända ner till gräsrotsnivå. Lagstiftning gällande avloppsrening i glesbygd har ändrats ett antal gånger och ändringar är åter på tapeten. Många ställer sig frågan ”Varför behöver man överhuvudtaget rena sitt avloppsvatten?”

Ett hushåll producerar varje år mängder med avloppsvatten från kök, badrum och toalett. Detta vatten innehåller farliga bakterier och en hög halt av fosfor samt kväve som är skadliga för naturen – och i långa loppet även för oss människor. De farliga ämnena tar sig långsamt ner till grundvattnet men skadar i snabbare takt även vattendrag och hushållsvattenbrunnar. För höga mängder näringsämnen i vattendrag leder till övergödning vilket i sin tur gynnar tillväxt av olika alger i vattnet, bl.a. giftiga blågröna alger. Blågröna alger, eller rättare sagt, cyanobakterier kan vara hälsofarliga för människor och djur.

Den ekologiska statusen för vattendragen inom NTM-centralens område (Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten) är speciellt närmare kusten måttlig, otillfredsställande och t.o.m. dålig och för att uppnå ett gott tillstånd krävs åtgärder på alla områden. Faktorer som försvagar vattnens kvalitet är främst övergödning, belastning av fasta substanser, sura sulfatjordar samt förändringar i vattendragens struktur, såsom dammar och rensningar. Belastningen av näringsämnen och fasta substanser härstammar från jordbruk, glesbygdsbosättning, skogsbruk och torvtäkter. (Tillsammans för god vattenstatus, rapporter 102/2015)

Inom Närings-, trafik- och miljöcentralens område finns många vattendrag och grundvattenområden samt en lång kustremsa från Karleby i norr till Kristinestad i söder. I Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens verksamhetsområde är anslutningsprocenten till avloppsreningsverken ca 67 % i förhållande till invånarantalet (2012) och är det verksamhetsområde som har landets minsta antal anslutna till avloppsnätet. Behovet av att utvidga avloppsnäten har varit större här än på andra håll i landet och därför har utvidgningen av avloppsnät också varit livlig på många håll inom NTM-centralens område. Utanför avloppsnäten finns tämligen tätt bebyggda områden där det är förnuftigt att bygga ut avloppen. Under de senaste åren har närings-, trafik- och miljöcentralen för sin del fokuserat på att främja utvidgningen av avloppsnäten till tätt bebyggda områden i närheten av vattendrag och inom grundvattenområden.

På basis av det riksomfattande avloppsprogrammet har NTM-centralen under åren 2012-2016 beviljat vattentjänstunderstöd för kommunala avloppsnät inom det egna verksamhetsområdet totalt ca 4,6 M€. I och med detta har mer än 5000 fastigheter kunnat anslutas till avloppsnät och man har skapat möjligheter för vidare utveckling av områden i framtiden. Åren 2012-2016 beviljades ca 10 M€ i bidrag för överföringsavloppsledningar och förbindelsevattenledningar i bl.a. Karlebyregionen, Jakobstadsregionen samt i Syd-Österbotten (Närpes-Östermark-Kaskö). Enligt statsrådet beviljas inte mer statsstöd för nya vattentjänstprojekt efter år 2016.

 

 

Pjelax, Närpes. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

En betydande del av bosättningen ligger dock glest i glesbygden och avloppsvattenbehandlingen i dessa områden bör även i framtiden skötas fastighetsvis, vilket på de flesta fastigheter, speciellt i närheten av känsliga områden, fordrar åtgärder för att effektivera avloppsvattenbehandlingen.

En systematisk avloppsvattenrådgivning i glesbygden har sedan år 2012 pågått inom NTM-centralens område. NTM-centralen i Södra Österbotten beviljade sammanlagt 662 500 € i bidrag för avloppsrådgivningsprojektet Jässi under åren 2012-2016. Hittills har projektet utfört över 2900 fastighetsvisa rådgivningsbesök. Projektet fortsätter under år 2016 och riktar sin verksamhet till nya kommuner.

Kommuner där Jässi-projektets fastighetsvisa rådgivning givits under åren 2012-2015 (Kartbotten: Lantmäteriverket 06/2015)

 

 

 

 

 

Önskar er alla en riktigt skön och varm sommar och hoppas att ni får njuta av härliga simturer utan en tanke på stinkande avloppsvatten!

Jenny Skuthälla
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten