Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kokeiluohjelmasta vauhtia sivuvirtojen hyödyntämiseen

Pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä on edistetty Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta nyt puolentoista vuoden ajan. Tänä aikana noin kaksikymmentä hanketta on saanut tästä ohjelmasta myönteisen rahoituspäätöksen. Lähes saman verran on tehty myös kielteisiä rahoituspäätöksiä. Hankkeiden läpimenomahdollisuudet ovat tämän hetken tilastojen valossa vähän vajaassa puolessa. Tukea saaneet yritykset sijaitsevat eri puolella Suomea (kuva 1).

Monipuolisia mahdollisuuksia

Usein minua pyydetään mainitsemaan esimerkkejä siitä, millaiset yritykset ja hankkeet ohjelmasta voivat saada rahoitusta. Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että ravinteiden kierrätys on edelleen vieras termi monille. Yksinkertaisesta asiasta on lopulta kyse: tarkoituksena on edistää toimintaa, jonka kautta erilaisten eloperäisten biomassojen ja sivuvirtojen sisältämät arvokkaat ravinteet saadaan tehokkaasti hyödyksi esimerkiksi kierrätettyinä lannoitevalmisteina.

Tässä rahoitusvaihtoehdossa ei ole käytössä mitään toimialarajausta; kaikenlaiset suomalaiset pk-yritykset voivat rahoitusta hakea ja saada, jos kehittäminen vain liittyy biomassojen ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Hankerahoitusta on myönnetty kappalemääräisesti eniten pienille yrityksille, jopa ihan mikrokokoluokan yrityksille.

Rahoituspäätöksiä on tehty niin aloittaville kuin jo vuosikymmeniä toimineille yrityksille. Myönteisiä hankepäätöksiä on postitettu metalliyrityksestä maatilayrittäjään ja konsulttiyrityksestä tutkimuslaitokseen.  Rahoituksen saaminen on siis mahdollista muillekin kuin yrityksille, tietyin edellytyksin.

Pariinkymmeneen hankehakemukseen sisältyy jo monenlaista tekemistä ja hankkeiden kehittämisteemat vaihtelevat hankkeittain laajasti. Lannan kierrätykseen ja sen prosessointiin keskittyviä hankkeita on määrällisesti eniten, mutta myös muun muassa ruokomateriaalin hyödyntämiseen, levänkasvatuksen edistämiseen tai rehutuotteiden kehittämiseen tähtääviä hankkeita on käynnissä.  Pääsääntöisesti rahoitetuissa hankkeissa keskitytään hyvin käytännönläheiseen koetoimintaan, mikä on kokeiluohjelman tarkoituskin.

Esittelyvideoista tietoa ja inspiraatiota

Muutamasta rahoitetusta hankkeesta on tehty myös esittelyvideot. Videot katsomalla saat tarkempaa käsitystä, että mitä hankkeissa voidaan tehdä ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi.

Ole rohkeasti yhteydessä, jos aihe kiinnostaa ja kaipaat lisätietoja rahoitusmahdollisuuksista! Erityisesti logistiikkaan ja palvelukehitykseen liittyviä hankkeita ja toimijoita kaivataan ohjelmaan lisää.

BioKymppi Oy:n hankevideo

Pasrea Oy:n hankevideo

 

 

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Ravinteet puhtaasti kiertoon

Luonnonmukaisen tuotannon perusperiaatteisiin kuuluu ravinteiden tehokas kierrätys. Puhtaiden ravinteiden kierrättämisen tehostaminen tulee olemaan yksi ekologisemman ruuantuotannon suurimmista haasteista. Luonnonmukaisessa tuotannossa etsitään ratkaisuja markkinointiin ja kasvukuntoon pureutumalla ongelmien syihin sen sijaan, että paikattaisiin ongelmien aiheuttamia seuraamuksia. Kumppanuusmaatalous perustuu tahtoon saada laadukkaita lähiruoka-aineksia. Miksi ruoan tuotannossa ei voitaisi käyttää ja hyödyntää puhtaita paikallisen ravinnekierron ravinteita ja energiaa?

Sotku syntyy, kun samaan käsittelylaitoksen säiliöön laitetaan hyviä käyttökelpoisia lähiravinteita ja mausteeksi lisätään päällystettyjen alueiden hulevesiä, teollisuus- ja kuluttajakemikaaleja sekä ripaus raskasmetalleja. Miksi etsiä itse aiheutetulle ongelmalle siivoojaa, kun voitaisiin olla aiheuttamatta koko sotkua? Vesistöpäästöt saadaan kuntoon keräämällä paikallisesti niin syöjien kuin kotieläintuotannonkin lanta puhtaasti talteen ja hyödyntämällä se lannoitteena.

Maataloudessa lanta on arvokas ravinteiden lähde. Sen sisältämä orgaaninen aines auttaa myös ylläpitämään maan kasvukuntoa. Toisaalta lannan lannoituskäyttöön sisältyy myös ongelmia. Mineraalilannoitteisiin verrattuna lannan käyttö voi olla työlästä ja riskialtista. Hyödyntämisen yhteydessä on varmistettava, että ravinteet tulevat kasvien käyttöön sen sijaan, että ne päätyvät rehevöittämään vesistöjä tai aiheuttavat päästöjä ilmaan. Huolimatta lannan arvokkuudesta ravinteena, sen taloudellinen arvo on kuitenkin vähäinen – jopa negatiivinen – jos sitä joudutaan kuljettamaan kauas sieltä, missä sitä kertyy. Vielä tiukemmaksi tilanteen tekee se, että ympäristökorvauksen ehdot edellyttävät fosforilannoitemäärien pienentämistä, olivat ne sitten orgaanista tai synteettistä alkuperää. Lanta on tuottajille usein vain kuluerä, koska huomio on ruoan tuottamisessa. Lantaa jääkin yhä enemmän vain hoidettavaksi mahdollisimman edullisesti pois. Lannoituskäytössä lanta vertautuu helppokäyttöisiin ja varsin edullisiin mineraalilannoitteisiin. Toisaalta turhan usein unohdetaan se orgaanisen materiaalin hyvä maaperävaikutus, jonka lanta ja kierrätysravinteet voivat saada aikaan. Investoinnit lannan ravinteiden ja energiasisällön hyödyntämiseen voivat siten olla pitkällä tähtäimellä kannattavia.

Urakoitsijat toimivat tärkeänä linkkinä lannan tuottajien ja vastaanottajien välillä. Tietotaito prosessoinnista ja levityksestä sekä ravinnekierrätystä tukevat kalustohankinnat voivat avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investointien taustalla voi olla maataloustuottajien yhteinen intressi kehittää ratkaisuja lannan käytölle. Uudet toimijat alueella voivat suunnata lantavirtoja enenevässä määrin myös energiantuotantoon.

Ympäristökorvausjärjestelmän lannan käytölle asettamat ehdot luovat paineita uusien ratkaisujen löytämiselle. Samalla ne myös vähentävät halukkuutta sitoutua järjestelmään. Ravinteiden kierrätyksen edistäminen vaatii kepin lisäksi myös riittävää porkkanaa sekä tilayksikön ylittäviä ratkaisuja. Tämän pienen porkkanan vaikutuksen todistavat edellisten ohjelmakausien lannan käytön tehostamisen ja lietelannan sijoittamisen erityistukisopimusten suosio maakunnassa. Monista ongelmista huolimatta toiveikkuudelle ja tekemiselle on sijaa. Pohjanmaa tarjoaa hyvät edellytykset uuden etsimisille ja kokeilulle. Täällä kohtaavat lanta ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, lyhyet etäisyydet, yhteistyöverkostot sekä toisaalta ratkaisua kaipaavat ongelmat, kuten lannan ylituotanto ja paikoin korkean fosforiluvun viljelylohkot.

Tehtävää siis riittää, jotta ryhdymme kierrättämään kaiken puhtaasti. Haaste on helppo. Kierrättämistä ei tarvitse vain ulkoistaa enemmän ”saastuttavan” huoleksi, vaan kukin meistä voi osallistua. Jokainen arjen kierrätetty materiaali on askel parempaan huomiseen!

Pekka Länsivierto
Asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus