Lupaneuvonta alkoi – valmiina ollaan! Vai ollaanko?

Uusiutuvan energian lupaneuvonta ja yhteyspisteviranomainen aloitti toimintansa kesäkuun viimeisenä päivänä. Laki, jossa tästä uudesta viranomaistoiminnasta säädetään, vahvistettiin joulukuussa 2020. Tästä alkoi kiivas valmistelutyö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Valmistelut käyntiin tiimin kasaamisella

Itse hyppäsin mukaan toiminnan käynnistämiseen huhtikuun alussa. Valmistelut olivat alkaneet jo viime vuoden lopulla taitavan projektipäällikön Mauri Keräsen hyppysissä. Hän oli koonnut työryhmiä sekä ollut mukana aikaisemmin perustetuissa ryhmissä. Euroopan unionin Uusiutuvan energian direktiivi II mukaan nimettyjä, RED II- alkuisia ryhmiä oli lukuisia: ydinryhmä, ohjausryhmä, viranomaistyöryhmä, palvelumuotoiluryhmä, Luvat ja valvonta -työryhmä, TEM-työryhmä, asiakas- ja sidosryhmäfoorumi. Tullessani mukaan, eri asiantuntijat olivat työssään jo hyvässä vauhdissa. Itse pääsin keskittymään käytännön toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Tehokasta työaikaa oli kolme kuukautta.

Ensimmäiseksi täytyi huolehtia tulevan tiimimme täydentämisestä, joten vakituisen ja määräaikaisen työkaverin etsiminen aloitettiin nopeasti. En osannut edes arvata miten monivaiheinen prosessi voi olla, kun kysymyksessä on täysin uusi tehtävä. Noin kahden kuukauden kuluttua erittäin hyvien hakijoiden joukosta tehtäviin valikoitui kaksi henkilöä. He liittyvät tiimiin kesän kuluessa.

Pilvinen merimaisema, jonka horisontissa on tuulimyllyjä. Etualalla näkyy rantakiviä ja heinikkoa.
Uusiutuvan energian tuotanto voi olla sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen tuotantoa. Uusiutuvan energian lähteitä ovat muun muassa aurinkoenergia, vesivoima, tuulivoima, puuenergia, peltoenergia, biovoima ja lämpöpumput. Kuvassa Tahkoluodon merituulipuisto.

Viestintä on valmistelutyössä avainasemassa

Toiminnalle tarvittiin lyhyempi nimi, joka selkeästi kertoisi mistä on kyse. ”RED II” tuo suurelle yleisölle mieleen ensimmäisenä amerikkalaisilla tähdillä höystetyn toimintaelokuvan. Tarvitsimme jotain kuvaavampaa. Erilaisia vaihtoehtoja mietittiin ja maisteltiin. Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta näytettiin vihreää valoa Uusiutuvan energian lupaneuvonta -ehdotukselle.

Kun nimi oli selvillä, voitiin edetä verkkosivujen valmistelussa. Melko pian oli selvillä, että verkkosivut tulevat sijoittumaan joko ELY-keskusten yhteisille sivuille tai ymparisto.fi -sivuille. Aika ei yksinkertaisesti riittäisi täysin uusien sivujen rakentamiseen. Asiakokonaisuuden ollessa hyvin laaja, todettiin yhdessä useamman verkkosivuasiantuntijan kanssa, että uusiutuvan energian lupaneuvonnan kokonaisuus sopii parhaiten ymparisto.fi -sivuille. Sieltä löytyvät jo valmiiksi Tuulivoimaneuvonnan sivut.

Valmistelun keskellä on tehty ja valmisteltu aiheeseen liittyvää viestintää. Erittäin laajasta asiakokonaisuudesta viestiminen on selkeästi suuri haaste. Viranomaisia on tavoitettu verkkoseminaarien kautta. Asiakkaita pyrimme tavoittamaan kattavammin kesälomakauden jälkeen. Viestinnän ja kääntämisen rautaiset ammattilaiset talossamme ovat paiskineet töitä tiukalla tahdilla ja lyhyellä varoitusajalla. Samalla he ovat opettaneet meitä virkamiehiä viestimään selkeämmin, mutta tässä on vielä parannettavaa.

Tiimityön avulla kohti onnistuneita neuvontapalveluita

Sähköisen yhteyspisteen valmistelu ja viimeistely on tapahtunut Työ- ja elinkeinoministeriön johtamana konsulttityönä. Kehittämistyöhön ovat antaneet oman panoksensa myös viranomaiset ja asiantuntijat sekä me yhteyspisteviranomaisen toimintaa valmistelevat tahot. Pääsemme testaamaan käytännössä ”yhden luukun” palvelua ja sen toimivuutta.

Puhelinpalveluratkaisua pohtiessa jouduin kilauttamaan kaverille eli ottamaan yhteyttä Ympäristöasioiden asiakaspalveluun. Heidän kokemuksistaan on saatu arvokasta tietoa, jota he meille avokätisesti jakoivat. Tulemme jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä Y-aspan kanssa, käyttäen asiakaspalvelussa yhteistä puhelujärjestelmää.

Hoitaessani ”juoksevia asioita”, projektipäällikkö puursi käsikirjan parissa. Hänen johdollaan uuttera asiantuntijajoukko oli työskennellyt jo pidempään. Heidän tehtävänään oli koota ymmärrettävään muotoon paljon vaikeasti selitettäviä lupa-asioita. Käsikirjaa selkeytettiin ja kielikapuloita poistettiin. Tämä ei ollut helppoa, koska kyseessä on lakitekstiin pohjautuva opas. Asiantuntijoiden joukko on laatinut kattavan käsikirjan uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavien lupien saloista. Käsikirjan löydät lupaneuvonnan verkkosivuilta (ymparisto.fi) molemmilla kotimaisilla kielillä. Voit ladata käsikirjan laitteellesi pdf-tiedostona myös alla olevasta linkistä.

Lataa käsikirja (pdf)

Tässä vaiheessa voi todeta, että RED II on ollut organisaatiossamme eräänlainen toimintapätkä. Näihin kolmeen kuukauteen on mahtunut lukemattomia palavereja ja kokouksia, paljon epävarmuutta, onnistumisen iloa ja tekemisen meininkiä. On ollut upeaa huomata, miten osaavia työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on, ja miten pelottomasti he ovat heittäytyneet tuntemattomaan. Naapuri ELY-keskukset ovat olleet suureksi avuksi uuden viranomaistoiminnan käynnistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on myös tehty tiivistä yhteistyötä. Kiitokset kaikille!

Moni asia on vielä kesken ja käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan kokemuksia, joten emme aio hidastaa vauhtia. Olemme valmiita toimintaan ja kesälomakaudesta huolimatta hoidamme neuvontavelvoitettamme. Odotamme yhteydenottoasi!

Mari Hakola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Merkillinen vuosi 2020

Aloitin 1.1.2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Takanani oli pitkä ura kuntasektorilla. Koska olen aiemmissa työtehtävissäni tehnyt paljon yhteistyötä eri ELY-keskusten kanssa, minulla oli käsitys tehtäväkentästä. Maakuntauudistus oli juuri peruttu, joten tiesin myös sen, että olimme uuden edessä. Odotin ELY:n uutta vaihetta innolla ja vähän jännittyneenäkin, samoin kuin uuteen toiminta-alueeseen ja henkilöstöön tutustumista. Se, mitä en tiennyt, oli mikroskooppisen pieni virus, joka lähtisi pian leviämään ympäri maailman, epidemiana. Oltuani vain muutaman viikon uusissa tehtävissä, siirryimme korona-aikaan, etätöihin ja aloitimme opettelemaan kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Moni työyhteisön jäsen jäi tapaamatta ”livenä”, kuten nykyään sanotaan. Se harmittaa edelleen.

Vuosi on kuitenkin mennyt kaikin puolin hyvin. Siirtyminen etätöihin sujui yllättävän jouhevasti ja, alun pienien yhteysongelmien jälkeen, otimme vuosikymmenen digiloikan. Näkemykseni mukaan jo alun perin monipaikkaisesti ja kahdella kielellä toimiva työyhteisömme omasi hyvän sosiaalisen pääoman ja toimintakulttuurin laajaan etätyöskentelyyn – Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä on totuttu toimimaan niin, että kaikki eivät ole fyysisesti läsnä ja jokainen saa tehdä töitä omana itsenään ja omalla äidinkielellään.

Kasvokkain tapaamisen sijaan työkavereiden kanssa viestitään myös normaalitilanteessa usein pikaviestimillä ja sähköpostitse.

Teemme työtä uudella tavalla

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet töitä pääosin kotoa käsin ja työpaikalla on käyty vain poikkeustilanteissa. Mitään merkittävää ei ole koronan takia jäänyt tekemättä, saavutamme tulostavoitteemme. Jopa vastuualueen vuosittainen henkilöstöpäivä, johon ennen saavuttiin busseilla kolmesta maakunnasta, järjestettiin Teams-kokouksena. Seminaaripuheenvuorojen kuulemisen lisäksi osallistuimme virtuaalisiin teemakahviloihin, kokosimme yhteisiä ajatuksiamme Mentimeteriä hyödyntäen ja lopuksi vielä kisasimme Y-tietäjästä Avatar-hahmoina. Oudoista lähtökohdistaan huolimatta tilaisuus oli innostava, lisäsi työyhteisön vuorovaikutusta ja piristi korona-arkeamme.

Y-vastuualuepäivän tietovisan osallistujia.

Korona-ajan etätyöt ovat haastaneet erityisesti lähiesimiehiä, jotka ovat omalla työllään tukennet muiden siirtymistä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöön sekä pitäneet yllä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Olemme rekrytoineet vakituista henkilökuntaa, määräaikaisia työntekijöitä sekä koko joukon kesäharjoittelijoita suoraan etätöihin, mikä on muuttanut työhön perehdytystä. Erityisesti luonnonsuojelun tehtävät lisääntyivät merkittävästi HELMI-elinympäristöohjelman kautta. Uudet HELMI-työntekijät aloittivat työnsä etäyhteyksin, uudistetussa luonnonsuojeluorganisaatiossa. Näistä lähtökohdista olemme edistäneet lintuvesien kunnostusta, perinnebiotooppien inventointia, soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutusta sekä suojelusoiden vesitalouden parantamista ja kaikki on mennyt hyvin. Lapsiperheellisille kevät oli erityisen vaikea, kun koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä oli työaikaan kotona ja tehtävät piti silti hoitaa normaalisti. Järjestelyjä vaadittiin, mutta työtyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä – jopa parani hieman. Kiitos jo tässä kohtaa esimiehille ja henkilökunnalle työmotivaation ylläpitämisestä ja tinkimättömästä ammattitaidosta muutosten keskellä!

Korona ei ole onneksi pysähdyttänyt koko yhteiskuntaa, vaan esim. useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä (YVA) on saatu päätökseen tai tullut vireille. Olemme ympäristönsuojelussa tehneet innovatiivisia, kansallistakin mielenkiintoa herättäneitä digitaalisia ratkaisuja YVA-kuulemisten järjestelyissä ja perinteiset ympäristönsuojelun tarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, joissa tutkitaan yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa raportteja, kuvia ja videoita. Kansalaiset puolestaan ovat hakeneet etätöilleen vaihtelua pienten vesitaloushankkeiden parista ja ruoppaus- ja muita vesirakentamisilmoituksia onkin tullut käsiteltäväksi ennätykselliset määrät.

Y-vastuualuepäivä verkossa.

Uutta sisältöä ja uusia resursseja työhön

Koronatilanteessa omat valmiussuunnitelmamme on käyty läpi ja olemme osallistuneet alueemme viranomaisyhteistyöhön mm. kuntien ja AVI:n kanssa. Epidemiatilanteen vaikutuksia vesihuoltoon on seurattu koko ajan tiiviissä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on koronan myötä lisääntynyt ja tiivistynyt merkittävästi. Omassa toiminnassamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota riskiryhmiin sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä tekevään henkilökuntaan. Tämä on ollut tarpeellinen strategia, sillä kun loppusyksyn tulvien aikaan koimme samanaikaisesti laajoja sähkökatkoja, ei tulvasuojelu olisi ollut mahdollista, mikäli osa henkilökunnasta olisi ollut sairastuneena.

Korona on tuonut työhömme kokonaan uutena asiana elvytyksen. Olemme osallistuneet alueellisten selviytymissuunnitelmien laadintaan ja perehtyneet uusiin rahoitusohjelmiin, mutta myös saaneet omaan toimintaamme elvytysrahaa, joiden avulla pystymme mm. vähentämään valtion vesistörakenteiden korjausvelkaa, toteuttamaan pohjavesiasemien automatisointia ja jatkamaan kansallista tuulivoimaneuvontaa.

Kaikki tässä vuodessa ei onneksi liity koronaan ja olemme tehneet myös uusia aluevaltauksia koronatilanteesta huolimatta. Uusi tehtävämme liittyy RED II eli uusiutuvan energian direktiiviin, jonka toimeenpanon myötä aloitamme ensi kesänä uusiutuvan energian kansallisena yhteyspisteviranomaisena. Panostuksemme uusiutuvaan energiaan on osa ilmastotyötämme, joka on muiltakin osin käynnissä. ELY:yn perustetun ilmastotiimin lisäksi meillä on aloittanut varsin aktiivinen paikkatietotiimi. Jatkossa on siis luvassa muitakin digiloikkia, kuin tämä koronan aikaansaama etätyöskentely.

Itse toivon, että koronasta seuraa merkittäviä uusia avauksia ilmaston muutoksen hillintään ja lajikadon pysäyttämiseen. Olemme jo nyt osoittaneet, että esim. matkasuoritteita voidaan vähentää, vaikka sitä aiemmin pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.  Elvytyksellä on mahdollista tukea uusia, kestäviä rakenteita ja toimintatapoja. Niin surullinen asia kuin viruksen leviäminen on, sillä on hopeareunus, joka mahdollistaa elämäntapamme uudistamisen kestävälle pohjalle

Toivotan rauhallista joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Karoliina Laakkonen-Pöntys
johtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus