Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Kuvituskuvapiirroksessa on taloja ja teitä.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Kuvituskuvapiirroksessa on laskukone ja paperia sekä kynä.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Kuvituskuvassa on kädessä oleva viljan tähkä.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Kuvituskuvapiirroksessa on lehmä.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Lehmän vasikka juo maitoa emänsä utareista vihreällä niityllä.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Aurinkoisena päivänä peltomaisema ja yksi lato näkyy metsän reunassa.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Kuva Vipu-mobiili sovelluksesta.

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Eläinten ystävät – miten turvallisesti lemmikkinne syö?

Oletteko miettineet, miten lemmikkien ja harrastuseläinten ravinnon turvallisuus taataan? Voitteko luottaa siihen, mitä esimerkiksi koiran ruokapaketissa lukee? Siinä missä sioille syötettävä vilja tai nautojen nauttima nurmisäilörehu mielletään rehuksi, myös sohvalla makoilevan nelijalkaisen perheenjäsenen tai akvaariossa polskivien lemmikkikalojen ruoka on rehua. Rehuja ovat kaikki suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitetut aineet tai tuotteet riippumatta niiden jalostusasteesta. Valvontaa tehdään niin valmistuksen, tuonnin, jakelun, markkinoinnin kuin maatiloilla tapahtuvan käytön yhteydessä. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on maatila- ja markkinavalvonnallaan mukana takaamassa rehuturvallisuutta. 

Kissa ruokakupin ääressä.

Mitä on rehuturvallisuus?

Rehuturvallisuudessa tarkastellaan eläinten ruoan turvallisuutta kemialliselta- ja mikrobiologiselta koostumukselta. Myös rehuista annettavat tiedot on oltava asianmukaisia ja rehuerät jäljitettävissä. Edellä mainittujen rehuhygieniavaatimusten perimmäinen tavoite on eläinten terveyden turvaaminen. Samalla turvataan myös ihmisten ja ympäristön terveyttä. Tuotantoeläinten rehujen luotettavuudella on edelleen tärkeä merkitys myös ihmisten elintarvikkeiden laadulle ja terveyden turvaamiselle.

Ruokavirasto vastaa rehuvalvonnasta Suomessa. Rehuturvallisuus lähtee liikkeelle rehuraaka-aineiden tuotannosta, jota ELY-keskukset valvovat esimerkiksi maatiloilla tehtävän rehuvalvonnan yhteydessä. Niin tuotantoeläin- kuin lemmikkieläinrehuja valmistavilla tuotantolaitoksilla tehdään omavalvontaa, mutta myös viranomaistarkastuksia rehuturvallisuuden takaamiseksi. Tukkuliikkeiden sekä maatalous-, lemmikki- ja eläintarvike- sekä ruokakauppojen rehumarkkinavalvontaa tekevät ELY-keskukset. Viranomaisvalvontaa ja näytteenottoa tehdään riskiperusteisesti siis rehuketjun kaikissa vaiheissa, myös verkkokaupassa. Maahantuonnin valvonnassa apuna on Tulli.

Mitä rehuista tarkastetaan ja tutkitaan?

Ruokaviraston laboratorio tutkii näytteistä niiden koostumusta; sisältääkö rehu niitä rehuaineita ja siinä suhteessa, mitä tuoteselosteessa on kerrottu. Hygieeninen laatu tarkastetaan määrittämällä riskituotteista tietyt haittamikrobit, kuten salmonella. Myös haitallisia ja kiellettyjä aineita määritetään, joista mainittakoon vaikkapa elohopea.

Tarkastaja katsoo rehuista tuoteselosteen, joka tulee aina olla saatavilla, ja tarkastaa sen merkintävaatimukset. Markkinoinnissa ei saa olla harhaanjohtavuuksia tai perättömiä väitteitä. Jos vaikkapa viherkasviosastolla myydään viherkasveja kissan kuvalla varustettuna, mikä saattaa antaa kasvista mielikuvan syötävänä ”kissankaislana”, kielletään tällainen markkinointi rehulainsäädännön perusteella. Kasvi saattaa olla jopa myrkyllinen. Rehulainsäädäntö ei myöskään tunne eläimille tarkoitettuja ravintolisiä, terveysvaikutteisia rehuja tai uuselintarvikkeisiin verrattavia uusrehuja, joten tällaisilla väittämillä eläinruokia ei saa markkinoida.  

Myös kaupanpitäjän velvoitteet tarkastetaan. Kauppa vastaa siitä, mitä rehuille tapahtuu myymälässä. Tuotteiden päiväyksiä valvotaan. Irtotavaran esiin panolle on omat vaatimuksensa. Entisten elintarvikkeiden markkinoinnissa eläimille syötettäväksi on oltava tarkkana. Erityisesti eläinperäisten elintarvikkeiden rehumyynnissä tarkasteltavaksi tulee helposti myös sivutuoteasetus, kun puhutaan vaikkapa kaupan lihan leikkuun tai kalan fileoinnin sivutuotteista.

Kaksi koiraa, jotka odottavat koirankupissa olevia raakalihapullia.

Rehuturvallisuuden takaaminen jatkuu myös kotona

On hyvä muistaa, että lemmikkieläinten ruokinnassa rehuhygieniasta huolehditaan loppuun saakka myös kotona. Tähän kuuluu tietenkin se, että kukin eläinlaji saa vain sille tarkoitettua ruokaa. Monet pikkulapsetkin jo tietävät, ettei perheen koiralle tarjota maistiaista omasta suklaapatukasta. Entisiä elintarvikkeita lemmikeille tarjottaessa voi huomioida esimerkiksi kauppaa koskevan ohjeen, jonka mukaan viimeinen käyttöpäivä tai käytä ennen -merkinnöillä varustetut tuotteet tulee luovuttaa rehukäyttöön viimeistään seuraavana päivänä.

Erityisesti eläinperäisiä raakaruokia ja -pakasteita käytettäessä huolellisuuteen tulee kiinnittää vielä enemmän huomiota, sillä niihin liittyy väistämättä korkeampi mikrobiologinen riski kuin kuumennuskäsiteltyihin ruokiin. Sulatetusta pakasteesta valuva neste on bakteerien lisääntymisen unelmapaikka. Ihmiselle vatsa- ja virtsatietauteja aiheuttavia enterobakteereja sallitaan lemmikkien raakaruoissa lähtökohtaisesti enemmän kuin kypsissä tuotteissa, mikä on hyvä tiedostaa niitä käsitellessä. Myös muita suolistoperäisiä bakteereja sekä antibiooteille vastustuskykyisiä MRSA-bakteereja on Ruokaviraston tutkimuksissa todettu raakaruoista.

Lisätietoa lemmikkieläin ruoasta ja myös raakaruoan käytöstä löytyy: https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/lemmikki–ja-harraste-elaimet/lemmikkielainten-ruoka/

Rehujen markkinavalvonnassa havaittua

Suomessa rehuturvallisuus on korkealla tasolla, mutta puutteita tulee silloin tällöin valvonnassa ilmi. ELY-keskusten tekemän markkinavalvonnan osalta yleisimmät huomautukset koskevat rehujen merkintöjä ja markkinointiväittämät koettelevat lainsäädännön rajoja. Näiden suhteen kuluttajan kannattaakin valintoja tehdessään käyttää sitä kuuluisaa maalaisjärkeä. Lemmikkirehujen ravintoainepoikkeamia tuoteselosteisiin nähden todetaan myös vuosittain ja joitain erien pysäytyksiä tai takaisinvetoja tehdään hygieenisyyssyistä. Myös ulkomaisten linnunsiementen hukkakaurariski on tunnistettu. Hyvin harvoin näyteanalyyseistä paljastuu erikoisempia yksittäislöydöksiä, kuten raskasmetalleja. Kaiken kaikkiaan lemmikkejä uskaltaa kuitenkin ruokkia turvallisin mielin.

Rehuturvallisuuden näkökulmasta kannattaa siis käyttää hieman ajatusta lemmikkinsä ruokintaan ja ehkäpä itse varoa inhimillistämästä sitä.

Minna Ylikantola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

EU:n elpymisvarat tukemassa uusiutuvan energian investointeja  

Oletko kuullut jo maaseudun yrityksille suunnatuista elpymisvaroista? Elpymisvarat ovat herättäneet mukavasti kiinnostusta valtakunnallisesti sekä myös Etelä-Pohjanmaan yritysten keskuudessa. Kyselyjä on tullut kaikkien toimenpiteiden osalta, ja asiantuntijoina olemme saaneetkin mukavan lisän omaan työhömme, jolla pystymme osaltamme olla edesauttamassa alueen kehittymistä sekä toipumaan koronakriisin vaikutuksista.  

EU:n elpymisvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioiden. Maaseudun yritystukien osalta elpymisvarat kohdennetaan uusiin tukikohteisiin

  • biokaasulaitoksiin 
  • uusiutuvan energian käyttöönottoon ja uuteen teknologiaan 
  • omistajanvaihdoksiin 

Tukea uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan

Yritys voi saada tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tai yrityksen tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumppujen hankinnat tai uudet laitteet ja ohjelmistot, jotka parantavat energia- tai materiaalitehokkuutta. Maataloustuotteita jalostavat yritykset voivat saada tukea 35 % investoinnin kustannuksista, muut maaseudun mikro- ja pienyritykset 30 %. Elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasun tuotannon lisäämistä. Jos yritys rakentaa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön, tukea voi saada 50 % investoinnin kustannuksista. 

Maaseudun yritystukia voidaan myöntää maaseutualueilla toimiville yrityksille. Yrittäjä voi tarkistaa maanmittauslaitoksen kartasta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella. 

Tukea omistajavaihdoksiin 

Investointien lisäksi elpymisrahoituksella vauhditetaan yrityksen omistajanvaihdoksia. Henkilö, joka valmistelee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitsevan yrityksen hankintaa, voi saada omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittavaan asiantuntija-apuun 5 000–10 000 euroa. Kyseessä on uusi tukimuoto. 

Hakeminen ja neuvonta

ELY-keskuksesta saa lisätietoja tuesta ja tuen hakemisesta. ELY-keskuksen asiantuntijoihin on hyvä olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Päätöksen rahoituksesta tekee alueen ELY-keskus.

Tuen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, kuitenkin korkeintaan vuoden 2022 loppupuolelle saakka. Tukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta.

Lisätietoa tuen tarkemmista ehdoista ja hakemisesta: 

Anna-Mari Heinonen
Asiantuntija, yritysrahoitus
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Houkuttaako eksoottinen kasvi matkamuistona? – Mieti vielä!

Mitä vaaraa talon nurkalla lojuvasta kuormalavasta voi olla lähistön puutarhoille ja metsille? Entä Euroopan matkalta mukaan lähteneellä omenapuuntaimella tai Thaimaasta tuliaisiksi napatuilla orkideoilla?

Kasvit ovat elämän perusta muodostamalla 80 % syömästämme ruoasta ja tuottamalla 98 % hengittämästämme hapesta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että maataloustuotannon on kasvettava 60 % vuoteen 2050, että lisääntyvä ja yleisesti vauraampi väestö voidaan ruokkia. Yhtenä kasvintuotannon haasteena ovat kasvintuhoojat, jotka aiheuttavat nykyäänkin maailmalaajuisesti 40 % menetykset elintarvikekasvien satoihin. Yhtenä historian merkittävimpänä kasvinterveyteen kytkeytyneenä kriisinä tunnetaan Irlannin suuri nälänhätä 1845-1852, jolloin perunarutto – Phytophthora infestans -munasienen aiheuttama kasvitauti – hävitti pitkälti perunaan turvautuneen saarivaltion asukkaiden ravintolähteen. Miljoona ihmistä menehtyi nälänhätään ja kaksi miljoona lähti siirtolaisiksi. Vaikka kasvien taudit eivät tartu ihmiseen, niillä on suuria välillisiä vaikutuksia ihmisten elämään.

Vietämme kasvinterveyden vuotta

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on julistanut Suomen aloitteesta vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveyden vuodeksi, International Year of Plant Health 2020 (http://www.fao.org/plant-health-2020). Tarkoitus on nostattaa globaalia tietoisuutta siitä, kuinka suojelemalla kasvien terveyttä, voidaan vähentää nälänhätää ja köyhyyttä, suojella ympäristöä ja tehostaa taloudellista kehitystä.

Kasvinterveysvuoden logo.

Tuhoojia luokitellaan vaarallisuuden mukaan

Kuten ihmisten ja eläintenkin taudinaiheuttajissa, myös kasvien taudeissa ja tuholaisissa osa on vähemmän haitallisia ja toiset taas vaarallisempia. Muutaman kuukauden sovellettavana ollut uusi EU:n kasvinterveysasetus (2016/2031) täydentävine säädöksineen luokittelee kasvintuhoojia uudella tavalla. Niissä on määriteltynä karanteenituhoojat ja laatutuhoojat, joiden esiintymistä on tarkkailtava ja tarvittaessa ryhdyttävä viranomaisten määräämiin torjuntatoimiin. Aikaisemmin vaarallisina kasvintuhoojina tunnetut karanteenituhoojat luokitellaan edelleen unionikaranteenituhoojiin ja näistä EU:n kannalta uhkaavimmat vielä prioriteettituhoojiin. Lainsäädännössä määriteltyjen tuhoojien valvontaan ja torjuntatoimenpiteisiin osallistuvat Ruokaviraston ohella ELY-keskusten kasvinsuojeluviranomaiset.

Vastuuta karanteeni- ja laatutuhoojien havainnoinnista siirtyy uuden lainsäädännön myötä viranomaisilta enemmän alan toimijoille ja myös kuluttajille. Esimerkiksi puutarhapuolen tuotannossa, jossa riski karanteenituhoojien esiintymiselle on suurempi, toimijat laativat jatkossa kasvinterveyden omavalvontasuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan tautien ja tuholaisten tarkkailuun. Myös kasvipassin, jonka kasvinterveysviranomaisen rekisteröimä toimija voi myöntää omavalvonnan perusteella terveelle ja tuholaisista vapaalle markkinoitavalle kasville, käyttö laajenee koskemaan kaikkia istutettavaksi tarkoitettuja kasveja. Kasvipassilla taataan tuhoojien löydöstapauksissa kasvierän jäljitettävyys markkinointiketjussa taaksepäin alkutuotantopaikalle saakka tai eteenpäin – minne esimerkiksi tukkuvälittäjä on kasveja toimittanut. Matkailijan on esimerkiksi varmistuttava EU-maista siemenperunaa tai tulipoltekasvitaudin (Erwinia amylovora) isäntäkasveja (esim. omena, päärynä, pihlajat, tuomipihlajat, orapihlajat, tuhkapensaat) tuodessaan, että kasveilla on PZ-kasvipassi.

 

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/metsa-ja-puutarha/kasviuutiset/varo-tuomasta-tulipoltetta-puutarhamatkan-tuliaisena/

Älä riskeeraa – Tuo muistoja, ei salamatkustajia (esite, pdf) 

Kuvassa teksti: älä riskeeraa ja tuo muistoja, älä salamatkustajia. Lisäksi kuvassa on 2 kasvia ja kuvat tuholaisista.

EU:n ulkopuolelta tuontiehdot ovat nyt kiristyneet entisestään. Elävien kasvien, tuoreiden hedelmien marjojen, vihannesten, yrttien tai juuresten tuominen EU:n ulkopuolelta vaatii jatkossa viranomaisen myöntämän kasvinterveystodistuksen myös yksittäiseltä matkailijalta. Kasvinterveystodistuksen myöntää lähtömaan kasvinterveysviranomainen. On myös kasveja, kuten havukasvit sekä omena- ja päärynäpuut, joiden tuonti EU:n alueelle sen ulkopuolelta on kokonaan kielletty. Matkailijan kannattaa siis hyvissä ajoin selvittää tuontiehdot, mikäli aikoo kasvituotteita matkaltaan tuoda. Matkustajatuonti on EU komission mukaan yksi merkittävimmistä kasvintuhoojien leviämisen riskeistä. Tuontivaatimukset koskevat myös verkkokaupasta tilaamista.

https://www.youtube.com/watch?v=cF2G-AqYg-8&feature=youtu.be

https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/ei-omenaakaan-eun-ulkopuolelta

Kasvinterveydellisesti merkityksellisiin asioihin voi törmätä jokainen, vaikkei kasvien parissa työskentelisikään tai eksoottisia ulkomaantuliaisia harrastaisikaan. Vaikka perunan kotitarvepalstalla lähes jokavuotinen perunarutto voi olla se viherpeukaloa eniten huolestuttava asia, kannattaa myös kaakosta suuntautuneiden voimakkaiden ilmavirtausten jälkeen tarkkailla perunamaata koloradonkuoriaisten (Leptinotarsa decemlineata) varalta. Myös Kiinasta peräisin olevasta puisesta kuormalavasta voi kömpiä esiin pitkäsarvinen kovakuoriainen, aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis), joka olisi useiden lehtipuidemme karanteenituhooja. Jokaisen tulee havaitessaan tai epäillessään löytäneensä karanteenituhoojan ottaa yhteyttä ELY-keskuksen tai Ruokaviraston kasvintarkastukseen. Hyönteisen kyseessä ollessa se kannattaa pyydystää esimerkiksi lasipurkkiin ja valokuvat auttavat myös monesti ensiarvion tekemiseen. Kasvinterveyden yleinen tila Suomessa on hyvällä tasolla, mutta siihen ei kannata tuudittautua, vaan jokaisella on rooli sen ylläpitämisessä.

Puupakkauksia, joissa näkee maakoodin. Puupakkaukset voivat tuoda mukana tuholaisia.
Puupalassa on tuholaisen tekemä reikä.

Puupakkauksissa olevista ISPM15-leimoista (tähkäleima) näkee maakoodin, missä puumateriaali on käsitelty. Tässä kiinalaisia (CN) pakkauslavoja, joiden mukana voi kulkeutua aasianrunkojääriä. Jäärien toukkien nakertamia käytäviä voi nähdä puupakkausmateriaaleissa.

Lukijoille mielenkiintoista – kasvintuhoojille menestyksetöntä – kasvinterveyden vuotta 2020!


Minna Ylikantola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus