Houkuttaako eksoottinen kasvi matkamuistona? – Mieti vielä!

Mitä vaaraa talon nurkalla lojuvasta kuormalavasta voi olla lähistön puutarhoille ja metsille? Entä Euroopan matkalta mukaan lähteneellä omenapuuntaimella tai Thaimaasta tuliaisiksi napatuilla orkideoilla?

Kasvit ovat elämän perusta muodostamalla 80 % syömästämme ruoasta ja tuottamalla 98 % hengittämästämme hapesta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että maataloustuotannon on kasvettava 60 % vuoteen 2050, että lisääntyvä ja yleisesti vauraampi väestö voidaan ruokkia. Yhtenä kasvintuotannon haasteena ovat kasvintuhoojat, jotka aiheuttavat nykyäänkin maailmalaajuisesti 40 % menetykset elintarvikekasvien satoihin. Yhtenä historian merkittävimpänä kasvinterveyteen kytkeytyneenä kriisinä tunnetaan Irlannin suuri nälänhätä 1845-1852, jolloin perunarutto – Phytophthora infestans -munasienen aiheuttama kasvitauti – hävitti pitkälti perunaan turvautuneen saarivaltion asukkaiden ravintolähteen. Miljoona ihmistä menehtyi nälänhätään ja kaksi miljoona lähti siirtolaisiksi. Vaikka kasvien taudit eivät tartu ihmiseen, niillä on suuria välillisiä vaikutuksia ihmisten elämään.

Vietämme kasvinterveyden vuotta

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on julistanut Suomen aloitteesta vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveyden vuodeksi, International Year of Plant Health 2020 (http://www.fao.org/plant-health-2020). Tarkoitus on nostattaa globaalia tietoisuutta siitä, kuinka suojelemalla kasvien terveyttä, voidaan vähentää nälänhätää ja köyhyyttä, suojella ympäristöä ja tehostaa taloudellista kehitystä.

Kasvinterveysvuoden logo.

Tuhoojia luokitellaan vaarallisuuden mukaan

Kuten ihmisten ja eläintenkin taudinaiheuttajissa, myös kasvien taudeissa ja tuholaisissa osa on vähemmän haitallisia ja toiset taas vaarallisempia. Muutaman kuukauden sovellettavana ollut uusi EU:n kasvinterveysasetus (2016/2031) täydentävine säädöksineen luokittelee kasvintuhoojia uudella tavalla. Niissä on määriteltynä karanteenituhoojat ja laatutuhoojat, joiden esiintymistä on tarkkailtava ja tarvittaessa ryhdyttävä viranomaisten määräämiin torjuntatoimiin. Aikaisemmin vaarallisina kasvintuhoojina tunnetut karanteenituhoojat luokitellaan edelleen unionikaranteenituhoojiin ja näistä EU:n kannalta uhkaavimmat vielä prioriteettituhoojiin. Lainsäädännössä määriteltyjen tuhoojien valvontaan ja torjuntatoimenpiteisiin osallistuvat Ruokaviraston ohella ELY-keskusten kasvinsuojeluviranomaiset.

Vastuuta karanteeni- ja laatutuhoojien havainnoinnista siirtyy uuden lainsäädännön myötä viranomaisilta enemmän alan toimijoille ja myös kuluttajille. Esimerkiksi puutarhapuolen tuotannossa, jossa riski karanteenituhoojien esiintymiselle on suurempi, toimijat laativat jatkossa kasvinterveyden omavalvontasuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan tautien ja tuholaisten tarkkailuun. Myös kasvipassin, jonka kasvinterveysviranomaisen rekisteröimä toimija voi myöntää omavalvonnan perusteella terveelle ja tuholaisista vapaalle markkinoitavalle kasville, käyttö laajenee koskemaan kaikkia istutettavaksi tarkoitettuja kasveja. Kasvipassilla taataan tuhoojien löydöstapauksissa kasvierän jäljitettävyys markkinointiketjussa taaksepäin alkutuotantopaikalle saakka tai eteenpäin – minne esimerkiksi tukkuvälittäjä on kasveja toimittanut. Matkailijan on esimerkiksi varmistuttava EU-maista siemenperunaa tai tulipoltekasvitaudin (Erwinia amylovora) isäntäkasveja (esim. omena, päärynä, pihlajat, tuomipihlajat, orapihlajat, tuhkapensaat) tuodessaan, että kasveilla on PZ-kasvipassi.

 

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/metsa-ja-puutarha/kasviuutiset/varo-tuomasta-tulipoltetta-puutarhamatkan-tuliaisena/

Älä riskeeraa – Tuo muistoja, ei salamatkustajia (esite, pdf) 

Kuvassa teksti: älä riskeeraa ja tuo muistoja, älä salamatkustajia. Lisäksi kuvassa on 2 kasvia ja kuvat tuholaisista.

EU:n ulkopuolelta tuontiehdot ovat nyt kiristyneet entisestään. Elävien kasvien, tuoreiden hedelmien marjojen, vihannesten, yrttien tai juuresten tuominen EU:n ulkopuolelta vaatii jatkossa viranomaisen myöntämän kasvinterveystodistuksen myös yksittäiseltä matkailijalta. Kasvinterveystodistuksen myöntää lähtömaan kasvinterveysviranomainen. On myös kasveja, kuten havukasvit sekä omena- ja päärynäpuut, joiden tuonti EU:n alueelle sen ulkopuolelta on kokonaan kielletty. Matkailijan kannattaa siis hyvissä ajoin selvittää tuontiehdot, mikäli aikoo kasvituotteita matkaltaan tuoda. Matkustajatuonti on EU komission mukaan yksi merkittävimmistä kasvintuhoojien leviämisen riskeistä. Tuontivaatimukset koskevat myös verkkokaupasta tilaamista.

https://www.youtube.com/watch?v=cF2G-AqYg-8&feature=youtu.be

https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/ei-omenaakaan-eun-ulkopuolelta

Kasvinterveydellisesti merkityksellisiin asioihin voi törmätä jokainen, vaikkei kasvien parissa työskentelisikään tai eksoottisia ulkomaantuliaisia harrastaisikaan. Vaikka perunan kotitarvepalstalla lähes jokavuotinen perunarutto voi olla se viherpeukaloa eniten huolestuttava asia, kannattaa myös kaakosta suuntautuneiden voimakkaiden ilmavirtausten jälkeen tarkkailla perunamaata koloradonkuoriaisten (Leptinotarsa decemlineata) varalta. Myös Kiinasta peräisin olevasta puisesta kuormalavasta voi kömpiä esiin pitkäsarvinen kovakuoriainen, aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis), joka olisi useiden lehtipuidemme karanteenituhooja. Jokaisen tulee havaitessaan tai epäillessään löytäneensä karanteenituhoojan ottaa yhteyttä ELY-keskuksen tai Ruokaviraston kasvintarkastukseen. Hyönteisen kyseessä ollessa se kannattaa pyydystää esimerkiksi lasipurkkiin ja valokuvat auttavat myös monesti ensiarvion tekemiseen. Kasvinterveyden yleinen tila Suomessa on hyvällä tasolla, mutta siihen ei kannata tuudittautua, vaan jokaisella on rooli sen ylläpitämisessä.

Puupakkauksia, joissa näkee maakoodin. Puupakkaukset voivat tuoda mukana tuholaisia.
Puupalassa on tuholaisen tekemä reikä.

Puupakkauksissa olevista ISPM15-leimoista (tähkäleima) näkee maakoodin, missä puumateriaali on käsitelty. Tässä kiinalaisia (CN) pakkauslavoja, joiden mukana voi kulkeutua aasianrunkojääriä. Jäärien toukkien nakertamia käytäviä voi nähdä puupakkausmateriaaleissa.

Lukijoille mielenkiintoista – kasvintuhoojille menestyksetöntä – kasvinterveyden vuotta 2020!


Minna Ylikantola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Mikä ihmeen ristiintarkastus?

Kuvassa näkyy hangella mm. jäniksen jälkiä.

Sen lisäksi, että eläintiloja käydään tarkastamassa paikan päällä, suoritetaan vuosittain myös niin sanottuja hallinnollisia tarkastuksia, joita kutsutaan ristiintarkastuksiksi, lyhyemmin Rt:ksi.

Kaikkia tarkastuksia ­- niin tilakäyntiä vaativia kuin hallinnollisia varten – luo Ruokavirasto valvonta-ajoja, jotka koskevat aina kyseistä tukivuotta ja tukityyppiä, minkä valvontaa varten ajo luodaan. Jokaiselle valvonta-ajolle annetaan oma numero.

Tarkemmin otannoista voi lukea: Eläintukien valvontaohje 2019 – Ruokavirasto

Mitä tarkoittaa nauta-tukien ristiintarkastus ja kuinka ne tehdään?

Ristiintarkastukset tehdään sen jälkeen, kun tukikelpoiset eläimet on poimittu eläinrekisteristä ja siirretty tukihakemuksille. Järjestelmästä ja eri rekistereistä saatavien tietojen perusteella poimiutuu eläinlajikohtaisiin ristiintarkastuksiin tilat tukea saavien eläinten tietojen mukaan.

Verrattavia tietoja ovat esimerkiksi Honkajoen raatokeräilyyn menneiden eläinten keräilypäivät verrattuna nautarekisteriin ilmoitetut eläinten poistopäivämäärät. Kyse voi siis olla siitä, että joko eläimelle on unohtunut kokonaan ilmoittaa poistopäivä rekisteriin tai poisto on ilmoitettu ajallaan, mutta vahingossa poistopäiväksi onkin ilmoitettu joku keräilypäivän jälkeinen päivä kuolin-, lopetus- tai teurastuspäiväksi.

Ristiintarkastus-ajolla oleva tuenhakija on maksukiellossa, kunnes valvontatulos on ELY:ssä selvitetty, tarkastuksen tiedot tallennettu järjestelmiin ja varmennettu. Poikkeuksena kansallisissa kotieläintuissa Rt-ajolla oleva tila ei ole maksukiellossa, vaikka valvonta olisi kesken.

Varmentaminen tarkoittaa sitä, että joku toinen henkilö vielä tarkastaa tallennetut tiedot, että ne täsmäävät tehtyyn tarkastuspöytäkirjaan ja vasta sen jälkeen hän varmentaa tarkastuksen tuloksen. Tämän jälkeen maksukielto purkaantuu tilan osalta.

Kuvassa näkyy vaalean lehmän turpa läheltä ja taustalla mustapilkkusen lehmän turpa.

Kuinka ristiintarkastukset selvitellään?

ELY:ssä ristiintarkastukset selvitellään hallinnollisesti eli toimistotyönä. Tämä tarkoittaa sitä, että tarkastaja selvittää tapaukset nautarekisterin tietojen perusteella niin pitkälle kuin pystyy, jonka jälkeen hän lähettää tilalle kuulemisen asiasta.

Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä kuulemiset tiloille lähetetään sekä sähköpostilla, jos sellainen tilan tiedoista löytyy, että tavallisena postina. Tällä varmistetaan, että tila saa asiasta tiedon, vaikka ei lukisikaan sähköpostia. Koska Rt:t tehdään usein melko lähellä maksatusten alkamista, tällä menetelmällä pyritään varmistamaan myös se, ettei mikään tila olisi enää maksukiellossa maksatusten alkaessa. Pääosin tilat ovat korjanneet tiedot heti sähköpostin saatuaan ja asiat saadaan nopeasti päätökseen.

Kuulemiseen liitetään aina tarkemmat tiedot Rt:n osuneen eläimen tai eläimien osalta siinä muodossa, miltä tilanne rekisterin tietojen perusteella näyttää. Varsinkin tilojen välisen kaupan osalta olisi tärkeää, että kaupasta olisi tehty jonkinlainen kauppakirja, jossa eläimet olisi eriteltynä id-tunnuksineen. Tämä helpottaa asiassa silloin, jos eläinten ostaja ja myyjä ovat ilmoittaneet rekisteriin eri päivän kaupalle.

Luminen pensaan oksa, josta roikkuu kasvustoa.

Ristiintarkastuksen tulos ja sen seuraamukset?

Ristiintarkastuksessa eläin hylätään rekisterivirheen tai -puutteen takia, jos eläimen tiedot tukihakemuksella – eli eläimen rekisteritiedot eläinten rekisteristä hakemukselle poiminnan hetkellä – ovat virheelliset. Vaikka eläin olisi poimiutunut esim. nautapalkkion Rt-ajolle ja se hylätään rekisterivirheen vuoksi nautapalkkiosta, valvonta laajennetaan aina kaikkiin niihin tukiin, mihin eläin on oikeutettu sukupuolensa ja ikänsä perusteella tukivuonna. Eli jos tila on hakenut esimerkiksi eläinten hyvinvointikorvausta, tullaan eläin hylkäämään hyvinvointikorvauksesta kaikista niistä toimenpiteistä, mihin eläin tukivuonna on tai tulisi olemaan oikeutettu. Samoin jos tila on hakenut pohjoista kotieläintukea, eläin hylättäisiin myös siitä, jos se olisi siihenkin tukikelpoinen.

Tehdystä ristiintarkastus-pöytäkirjasta lähetetään aina kopio tilalle, jos eläimiä hylätään.

Ristiintarkastuksiin sattuneiden tapausten kirjo on moninainen. Harmittavimpia ovat tapaukset, joissa tapahtumasta on tehty rekisteriin ilmoitus ajallaan, mutta tapahtuman ilmoitetussa päivämäärässä on tullut virhe. Yhdenkin päivän virhe aiheuttaa seuraamuksen. Ikäviä ovat myös ne tapaukset, joissa esimerkiksi eläin on kuollut marraskuulla 2018, kuormattu Honkajoen raatokeräilyyn, poisto unohtunut tehdä rekisteriin ja tila poimiutuu ristiintarkastukseen alkuvuodesta 2019. Tällaisessa tapauksessa seuraamukset tulevat sekä tapahtumavuodelle 2018, että vuodelle 2019.

Seuraamusten suuruus yllättää niissä tapauksissa, joissa ison teuraserän poistoilmoitus on jäänyt joko kokonaan tekemättä tai ilmoitettu väärä poistopäivä. Asiaa ei siis käsitellä yhtenä ilmoituksena, vaan erän jokainen eläin hylätään rekisteripuutteen tai -virheen takia.

Säädösten mukaisesti tapahtumille on rekisteriin ilmoittamisaikaa seitsemän vuorokautta. Vuodesta 2013 alkaen ilmoituskohtaiset viiveet ovat olleet myös osa täydentävien ehtojen seuraamusten arviointeja. Ilmoittamisten ajantasaisuuden tärkeyttä ei siis voi liikaa korostaa.

Tarkastaja tarkastuskäynnillä, kuvassa näkyy myös lehmiä.
Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maksatuksen hakemisen helppous vai vaikeus

ELY-keskus maksaa maaseutuohjelmasta myönnettyjä investointi- ja kehittämistukia miljoonia euroja vuodessa. Tukien turvin rakennetaan, hankitaan koneita ja laitteita ja tehdään monenlaista maaseudun kehittämistyötä ympäri Etelä-Pohjanmaata. On hienoa, kuinka Etelä-Pohjanmaalle myönnetyille varoille löytyy paljon käyttöä hyviin kohteisiin.

Tukihakemuksia toimitetaan monilta eri tahoilta, hakijoina ovat mm. maatila- ja muut yrittäjät eri yhtiömuotoineen, yhdistykset, seurat, oppilaitokset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkiset toimijat. Erilaisia hankkeita on käynnissä alueellamme paljon ja sen myötä myös maksuhakemuksia tulee ELY-keskuksen käsiteltäväksi päivittäin. Toimimme EU- ja kansallisten säädösten sekä Ruokaviraston ohjauksen perusteella ja hakemusten käsittelylle asetetuissa aikatauluissakin pitäisi pysyä.

Pöyröön -sarjakuva, jossa kerrotaan tukihakemuksen saamisesta ja maksatuksesta.

Ensin hanketta toteutetaan ja syntyneiden todellisten kulujen perusteella haetaan tuen maksatusta. Loppumaksatuksen yhteydessä useimmissa investoinneissa käydään paikan päällä. Hankkeilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia yksittäisistä yrittäjistä kuntien asukkaisiin. Esimerkiksi luontoreitit, laavut, kodat ja viimeisimpänä uutuutena rinteisiin rakennetut kuntoiluportaat ovat kaikkien käytössä.

Puutteelliset maksuhakemukset suuri ongelma

Hakijat toivovat tietenkin nopeaa maksuhakemusten käsittelyä saadakseen rahat tililleen ja sitähän mekin haluaisimme. Mutta… törmäämme liian usein suureen ongelmaan; puutteellisiin maksuhakemuksiin. Vain yksittäiset maksuhakemukset ovat sellaisia, että ne pystytään käsittelemään kerralla loppuun. Mukaan mahtuu toki monia melkein täydellisiä hakemuksia eli tarvitsee pyytää vain vähäisiä täydennyksiä.

Varsinkin kehittämishankkeiden maksuhakemuksien kanssa olemme välillä pahemmassa kuin pulassa. Ja aivan erityisesti silloin, kun hankkeiden toteuttajana on julkinen toimija. Hankkeiden toteuttaminen sujuu, mutta maksatusasiat valitettavasti eivät niinkään. Tuntuu siltä, että melko useat julkiset toimijat eivät ole selkeästi vastuuttaneet maksuhakemusten laadintaa ja liitteiden kokoamista. Tarvittavia dokumentteja puuttuu, eikä riitä, että niitä pyydetään vain kerran tai kaksi, vaan täydennysten toimittamiset kestävät syystä tai toisesta viikkokausia. Monesti on vielä niin, että monen pyynnön jälkeen toimitetut täydennykset aiheuttavat vielä lisäkysymyksiä. Kustannusten hylkäyksiä joudutaan tekemään, jos tarvittavia selvityksiä ei toimiteta pyynnöistä huolimatta.

Pöyrööt-sarjakuva kertoo maksatushakemuksen tekemisestä oikein huumorin avulla.

Maksuhakemuksia toimitetaan myös myöhässä. Tänäkin syksynä olemme valitettavasti joutuneet tekemään useamman kielteisen maksupäätöksen. Olemme hylänneet pahimmillaan maksuhakemuksen, jossa lähes 20.000 euron tuki jäi kokonaan maksamatta, koska hakemus oli toimitettu myöhässä ilman tarpeeksi painavia syitä. Syntyneet kustannukset jäävät näissä tapauksissa tuen saajan vastattavaksi. Tukirahoille olisi varmasti ollut käyttöä.Pöyrööt-sarjakuva kertoo huumorin keinoin, että maksatushakemukseen on tullut lisätietopyyntö.

Hallintolain mukaan tuen hakijalle on varattava mahdollisuus täydentää hakemusta puutteiden osalta. Täydennyspyynnön jälkeen voisimme tehdä maksupäätöksen niillä tiedoilla mitkä ovat annettu, ilman toistuvia täydennyspyyntöjä. Olemme palvelualttiita ja ymmärtäväisiä ja joustamme lähes loputtomiin asti, että tuki pystyttäisiin maksamaan täysimääräisesti. Maksuhakemusten käsittelyajat venyvät.

Maksatuksen hakemisen ohjeet löytyvät tukipäätösten ehdoista ja Ruokaviraston nettisivuilta (www.ruokavirasto.fi). Lisäksi ELY-keskus järjestää hankkeiden aloituspalavereita tai ainakin tarjoaa sellaista pidettäväksi. Leader-ryhmien kautta rahoitetuissa hankkeissa neuvoja antaa ko. ryhmä. Ja soittaakin meille saa ja lähettää sähköpostia. Autamme mielellämme maksatusasioissa.

Kuvassa maksatuspäällikkö Anne Palokoski.Yhteistyöterveisin

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Maaseutuyksikön maksatusryhmä