Vuonna 2017 Suomessa syntyi rakennusjätettä 14 727 000 tonnia, joista mineraalijätteitä (betoni-, tiili- ja kipsijäte, jäteasfaltti, asbesti sekä maa-ainekset) oli 13 100 000 tonnia ja muuta rakentamisesta syntyvää jätettä (mm. puu-, metalli- ja vaarallinen jäte) 1 600 000 tonnia (Jätetilasto 2017, Tilastokeskus). Merkittävä osa rakennusjätteestä on peräisin purku- ja saneeraustyömailta, mikä selviää Ympäristöministeriön raportista (17/2014), jonka mukaan rakennusjätteiden kokonaismäärästä 56 % syntyy korjausrakentamisessa, 27 % purkutyömailla ja 16 % uudisrakentamisessa.
Rakennusteollisuus ry on arvioinut, että purku- ja saneeraustöitä tehdään paljon vuosien 2016-2025 välisenä aikana, sillä monet 1960-1980-luvulla rakennetut rakennukset alkavat olla korjauksen tarpeessa.
Mihin purku-ja rakennusjätteet päätyvät?
Tilastokeskuksen raportin (Jätetiedot 2017) mukaan vuonna 2017 Suomessa hyödynnettiin melkein kaikki metalli- ja puujäte. Mineraalijätteistä hyödynnettiin materiaalina vain noin 5 % ja energiana noin 0,3 %, suurin osa päätyi kaatopaikalle tai muuhun loppukäsittelyyn. Erilleen kerätyistä kipsilevyistä voidaan valmistaa uusia kipsilevyjä, puhdasta betoni- ja tiilijätettä voidaan käyttää esimerkiksi tien kantavassa kerroksessa korvaamassa mursketta ja puujätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoainetta. Hyödynnettyjen jäte-erien laatu ei kuitenkaan aina vastaa niille asetettuja kriteereitä, vaan energiana hyödynnettävien ja maarakentamiseen käytettävien jätteiden mukana on niihin kuulumattomia jätejakeita. Jätteen huonoon laatuun on varmasti monia syitä, kuten tiedon puute ja lajittelusta sekä jätejakeiden erillään pitämisestä aiheutuvat kustannukset.
Betoni- ja tiilimursketta voidaan käyttää maarakentamisessa. Huonosti tehdyn lajittelun takia, materiaali joudutaan poistamaan rakenteesta.
Huonosti lajiteltu rakennus- ja purkujäte ei kelpaa materiaalihyötykäyttöön eikä energiantuotantoon ja sen sijoittaminen kaatopaikallekin voi olla mahdotonta.
Metallijäte ei kuulu polttolaitoksille tulevaan jätteeseen. Etenkin suuret metallikappaleet aiheuttavat ongelmia polttoprosessissa.
Murskattua eristevillaa ja PVC:tä jätteenpolttolaitokselle tulleessa kuormassa.
Betonilohkareita poltettavan yhdyskuntajätteen seassa.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä ohjaus- ja kehittämishanke purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollosta. Hankkeen tarkoituksena on purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollon tarkastelu sekä jätteenhaltijan että viranomaisen näkökulmasta. Tarkoituksena on lisätä tilaajien ja urakoitsijoiden tietämystä jätelainsäädännön vaatimuksista sekä lisätä valvonnan yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Toivomme kyselyn avulla saavamme selville haasteet, jotka hankaloittavat purku- ja saneeraustyömaiden jätehuoltoa sekä jätteiden kierrätystä. Kyselyn vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastaa kyselyyn toimialaasi parhaiten vastaavaa linkkiä klikkaamalla.
Olen purkutyön tilaaja (julkinen tai yksityinen taho)
Olen purku-urakoitsija
Olen jätteen kuljettaja
Olen jätteenkäsittelijä (jätekeskukset ja muut jätteen käsittelijät, jätteenpolttolaitokset)
Olen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Olen kunnan rakennusvalvontaviranomainen
Lisätietoja
Hanna Välimaa
Hankekoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh. 0295 027 383
hanna.valimaa(at)ely-keskus.fi
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 