AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Asuntomessut Seinäjoella 2016 – pohjalaisen tekemisen tahto

Asuntomessut pidetään tänä kesänä Seinäjoella. Messuilla on ollut pyrkimyksenä löytää mielenkiintoisia ja kiinnostavia alueita. Seinäjoen messualueeksi valittiin Kyrkösjärven ranta-alue Törnävän historiallisen sairaalamiljöön ja puistoalueen läheisyydessä, melko lähellä kaupungin keskustaa. Kyrkösjärvi patoalueineen on tarjonnut taatusti haastavan kohteen asuntomessurakentajille.

Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen. Alueen maastonmuodot toivat mukanaan ongelmia, kun suunnittelun alussa pyrittiin aluetta rakentamaan siten, että mahdollisimman monilla olisi järvinaköala tonteiltaan järvelle. Järvinäköalan mahdollistaminen olisi edellyttänyt valtavia maansiirto ja täyttötöitä. Aika nopeasti päädyttiin realistisempaan ratkaisuun ja päätettiin siirtää pientaloja maastoltaan korkeampaa kohtaan. Kuitenkin samalla hyväksyttiin se tosiasia, että järvimaisemia eri ole luvassa jokaisella tontilla. Osassa kaksikerroksisia taloja on toisesta kerroksesta mahdollista saada järvinäköala. Järvinäköalan sijasta alueella pyritään tarjoamaan virkistysaktiviteetteja liityen järveen. Suunnitelmissa esitettiin järven monipuolinen hyödyntäminen mm. uimiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvillä toiminnoilla. Pian pääsemme näkemään miten on toteutettu patoalueelle ja rantaan havainnekuvissa esitetyt hiekkaranta, laiturit ja näkötorni. Kaikki patoalueella tehtävät maansiirto- ja muutostyöt ovat vaatineet vesioikeudelliset luvat.

Kun päätös messujen saamiseksi oli saatu, käynnistyi kaavaprosessi nopeasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kaavoitushankkeen ohjauksessa alkumetreistä asti. Yhteistyö Seinäjoen kaupungin ja kaavakonsulttien kanssa on sujunut joustavasti hyvässä hengessä. Perinteisesti kaavoitusprosessi koetaan hitaaksi ja kankeaksi. Asuntomessualueen kaavoitus on hyvä esimerkki kaavoituksen ripeästä etenemisestä. Hanke etenee nopeasti, kun kaikki tarvittavat selvitykset ja kaavan vaikutukset tutkitaan heti hankkeen alussa riittävän perusteellisesti. Kaupunki teki kaavoituspäätöksen helmikuussa 2012 ja käynnisti välittömästi selvityksien teon. Vuotta myöhemmin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointiselvitys voitiin laittaa nähtäville. Kaupunginvaltuusto pääsi hyväksymään messualueen lopullisen kaavaehdotuksen 24.6.2013.

Asuntomessualueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden suuruus vaihtelee noin 800 – 1100 m2. Lisäksi alueella sijaitsee yksi paritalotonttia, jonka tontin suuruus on noin 1100 m2. Alueen eteläosassa on kolme rivitalotonttia. Alueen pohjoisosassa on puukerrostalo-kortteli, johon on mahdollista rakentaa kaksi viisikerroksista luhtitaloa, kolme neljäkerroksista lamellitaloa sekä seitsemän pienkerros-, rivi- tai paritaloa.

Seinäjoen asuntomessujen kantavina messuteemoina ovat elämysliikunta, järvi ja pohjalaisuus, jotka nousevat alueen ominaisuuksista ja luonteesta. Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen vaikka varsinaista rantarakentamista alueelle ei voitu toteuttaa.

      

Asuntomessut asumisen ja rakentamisen näyttämönä

Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa ja yhteistyössä kumppanien kanssa edistää asumistietoutta ja alan osaamista. Asuntomessut järjestetään vuosittain. Lähtökohtana on aina ollut synnyttää mallikelpoinen asuinalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen hyvää esimerkkiä ja konkreettisen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännössä. Asuntomessut ovat näkyvä valtakunnallinen tapahtuma jossa Seinäjoki tulee saamaan valtavasti medianäkyvyyttä ja messut tulevat näkymään myös katukuvassa messuturistien muodossa.

Asuntomessut järjestetään Seinäjoella 8.7-7.8.2016. Messujen tarjontaan ja ilmapiiriin kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Itse olen vannoutunut messukävijä jo vuosikymmenien ajalta. Olen itse asunut pikkupoikana Vaasan Ristinummen asuntomessualueella 1975 – 1986. Jo silloin ymmärsin, että messualue tarjoaa mielenkiintoisen asuinmympäristön, kun koko asuinalue valmistuu samalla kertaa ja kaikki asukkaat muuttavat alueelle samaan aikaan.

Asuntomessut jakavat meidät ihmiset aika lailla kahtia. Osaa koko touhu eli ramppaaminen muiden kodeissa ei innosta pätkääkään. Taas se toinen puolisko eli me messuintoilijat odotamme messuille pääsyä jo innoissamme. Se puuhakas ilmapiiri, jonka alueella kulkiessa voi aistia on sanoin kuvaamaton. Ilmassa tuoksuu tuoreen puun ja hyvän ruuan yhdistelmä, joista molemmista pääsee messuilla nauttimaan. Entisenä ammattirakentajana, kun tykkään vapaa-ajalla rakennella kaikenlaista, voi messuilta bongata monenmoisia ideoita. Yleensä lähden messuille katsomaan ennalta sunniteltuja ideoita. Joskus ne liittyivät saunaan ja piharakennuksiin, myöhemmin pihojen kivetyksiin, terasseihin ja pihan istutuksiin. Messujen ikävä puoli on jonottaminen asuntoihin – sitä en kestä yhtään. Aina messut eivät tarjoa huikeita elämyksiä. Viime kesän messujen kohokohta olikin jäätelöuutuus – päärynäpehmis. Nyt suosittelen, että lähtekää rohkeasti käymään asuntomessuilla, kun ne kerrankin ovat näin lähellä. Uskon, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista. Asuntomessuihin voi käydä tutustumassa netissä: http://asuntomessut.fi/

Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja, kaavaohjaaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus