Linja-autopysäkkikatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa

Pohjalaismaakuntien teiden varsilla olevat linja-autopysäkkien katokset ovat, sekä ELY-keskuksen, että kuntien ylläpitämiä. Katosten uusiminen ja korjaaminen kuuluvat lähtökohtaisesti tienpitäjälle, joka vastaa tien ylläpito- ja hoitotoimista. Mikäli kunta on rakentanut katoksen valtion maantielle omalla kustannuksellaan, voi hoitovastuu olla määritetty valtion ja kunnan kesken erillisellä sopimuksella.

ELY-keskuksen hallinnoimat tiet näkyvät kätevästi esimerkiksi Väylän tienumerokartasta (www.vayla.fi).

ELY-keskusten hoito-ja ylläpitovastuulla olevien bussipysäkkien katosten välittömistä korjaustoimista vastaavat maanteiden hoitourakoitsijat. He myös huolehtivat tarvittaessa katosten mahdollisista siirtämisistä uusille pysäkeille. Pääosin uusista katostarpeista pyritään huolehtimaan siten, että kyytiin nousijoiden määrän muuttuessa käyttämättömänä oleva katos siirretään paikkaan, jossa on tarve uudelle katokselle. Määrärahojen niukkuuden vuoksi uusia linja-autopysäkkikatoksia rakennetaan ELY-keskusten toimesta vain yksittäisissä tapauksissa.

Lähtökohtaisesti kunta vastaa koulumatkaliikennettä koskevasta katosten lisäämisestä, kun taas ELY-keskus vastaa kauko- ja seudullista liikennettä varten lisättävien pysäkkien katoksista silloin, kun pysäkiltä on vähintään 30 nousijaa päivässä. Uusien pysäkkikatosten lisäämistarpeesta tulee olla yhteydessä kuntaan, joka tekee tarvittaessa hakemuksen ELY-keskukselle katosten lisäämisestä.

Ilkivalta sekä tiesuola hajottavat linja-autopysäkkikatoksia ennenaikaisesti

Valitettavasti bussipysäkkikatokset joutuvat usein ilkivallan kohteeksi, ja toisinaan katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon. Hyvin usein tekijöitä ei saada kiinni ja lasku joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle.

Kuva 1. Ylistarossa Pelmaan liittymän kohdalla linja-autopysäkki katoksesta on hajotettu sivulasi. 

Valta- ja kantateiden varrella tiesuolan käytön on huomattu romuttavan puurakenteisia katoksia, jopa puolet nopeammin kuin metalli- ja peltirunkoisia. Sijaintipaikasta riippuen tavanomaisen metallirunkoisen katoksen käyttöikä on noin 30 vuotta.

Kuva 2.  Kuvassa pysäkkikatos, joka on vaurioitunut suolauksen rasituksen takia valtatien 3 varrella Jalasjärvellä.

Mikäli havaitset maantieverkolla katoksessa korjaustarvetta tai kaatuneen katoksen, ensisijainen kanava kertoa siitä on Liikenteen asiakaspalvelun palauteväylä. Sen kautta tehty ilmoitus tai kysely tavoittaa hoitourakoitsijan tai palautteeseen vastaavan tahon.

Anna palautetta katoksiin liittyen palauteväylän kautta (https://liikenne.palautevayla.fi/feedback).

Ville-Petteri Luomanen
Tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Marko Kantanen
Johtava tienpidon asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Tienpidon suunnittelu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteet joukkoliikenteelle

Muutaman vuoden väliajoin käymme yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa läpi mitkä ovat pohjalaismaakuntien tulevien vuosien tavoitteet joukkoliikenteelle. Perinteisesti alueellamme suurin käyttäjäryhmä on koululaiset, mutta merkittävä osa opiskelijoista, ikäihmisistä ja myös työssäkävijöistä on ilman ajokorttia, tai sitten heillä ei ole henkilöautoa käytettävissä. Lisäksi osa ihmisistä liikkuu mielellään linja-autolla, jos vain tarjonta on riittävä ja jos linja-autot liikennöivät sopivilla aikatauluilla.

Miten palvelutason tavoitteet asetetaan?

Joukkoliikenne on aina ensisijaisesti markkinaehtoista. Markkinaehtoinen liikenne on liikennettä, johon ei makseta lainkaan julkista tukea. Monilla yhteysväleillä seudullinen markkinaehtoinen liikenne ei ole sellaisenaan riittävä ja sitä pitää täydentää ostoliikenteellä.

Vasta valmistuneessa selvityksessä asetettiin vuosille 2019 – 2022 sellaisia palvelutasotavoitteita, jotka perustuvat mahdollisimman hyvin alueen asukkaiden liikkumistarpeisiin ja käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Koululaisten koulukuljetukset muodostavat hyvän pohjan seudulliselle joukkoliikenteelle, täydennettynä mm. opiskelijoilla ja työmatkalaisilla. Haasteena toimivalle joukkoliikenteelle on kuitenkin vähenevä väestö maaseutualueilla. Tämän vuoksi on pitänyt tarkentaa tavoitteet joukkoliikenteelle muutaman vuoden välein.

Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 – 2030, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena.

Näin tavoitteet saavutetaan

Asetetut tavoitteet saadaan mahdollisimman hyvin lähivuosien tarpeita vastaaviksi, jos yhdessä kuntien kanssa pystytään hankkimaan 60 – 70 linja-autovuoroa lisää. Vaikka ensisijaisesti hankitaan täydentävää ostoliikennettä yhteysväleille, joissa jo on enemmän matkustusta ja joissa on kysynnän kasvumahdollisuuksia, lisävuorojen tarve jakautuu hyvin laajasti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueelle.

Vuosille 2019 – 2022 asetetut palvelutasotavoitteet.

Heinäkuun alusta 2018 voimaan astunut ”Laki liikenteen palveluista” ohjeistaa alueellisia viranomaisia suunnittelemaan palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina ja tavoittelemaan kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittamista. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö muiden toimivaltaisten toimijoiden, mm. kuntien, kanssa tiivistyy entisestään ja että kaikki järjestettävät kuljetukset pienemmän kysynnän alueilla eivät liikennöi tiukasti tiettyjä reittejä, vaan enemmän kutsuohjatusti.

Tarkemmat tiedot löydät raportista: https://www.doria.fi/handle/10024/158533

 

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus