Toteuttajana soidensuojelussa

Kirjoitan elämäni ensimmäistä blogia ja valitsin toteuttajan näkökulman. Olen ollut toteuttajana aiemminkin entisellä työurallani Maanmittauslaitoksessa, missä olin yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Siellä olin viimeiset vuodet peltotilusjärjestelijänä tilusjärjestelyprosessissa. Olen vähitellen huomannut, ettei nykyinen tehtäväni soidensuojelun toteuttajana poikkea mitenkään merkittävästi aiemmista kokemuksista tilusjärjestelijänä. Se on aivan sitä samaa ihmisten kanssa toimimista; sopimista ja neuvottelemista kaikkia osapuolia kunnioittaen. On ihan virkistävää heittää insinöörin viitta välillä pois ja kaivaa se vanha luonnontieteilijä esille.

Järvineva Kannuksessa on yksi työn alla olevista kohteista.

Tehtäväni soidensuojelun toteuttajana HELMI-ohjelmassa tarkoittaa sitä, että yritän hankkia mahdollisimman hyviä ja luonnontilaisia tai luonnontilaisten kaltaisia soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvia soita. Tällaisia kohteita löytyy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelta 68 kappaletta ja yhteensä n. 16 000 ha. Edustettuina kohdejoukossa ovat muun muassa maankohoamisrannikon suot, erilaiset keidassuot sekä pohjoisen vivahteen antavat aapasuot. Lisäksi toteutetaan alueellisesti ja lajistollisesti tärkeitä kohteita. Menneinä vuosikymmeninä turhia suo-ojituksia tehtiin kymmeniä tuhansia hehtaareita, jos ei enemmänkin. Ne lienevät usein olleet ns. työllistämistöitä. Ojitusten avulla vähäravinteisista soista yritettiin saada esimerkiksi tuottavia metsätalousmaita, usein epäonnistuen. Tällöin ne eivät enää toimineet kummassakaan ominaisuudessa kunnolla.

On jo pitkään tiedetty, että suot ovat tärkeitä hiilen varastoja ja hiilinieluja, ja näin ne hillitsevät ilmastonmuutosta. Suot myös säätelevät ja tasaavat vesien virtauksia, mikä vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tilaan. Tulvariskit pienevät ja vesistöjen rehevöityminen pienenee. Suot ovat myös perinteisten luonnonantimien ja voimakkaiden elämysten tuottajia sekä luonnon monimuotoisuuden vaalijoita kasvillisuuden ja eläimistön osalta.

Tällä hetkellä korona tuo näihin töihin haasteita, niin kuin varmasti kaikkien muidenkin. Isommat yleisötilaisuudet ovat olleet rajoitettuja, joten olemme joutuneet miettimään uusia keinoja kohdekohtaisessa markkinoinnissa. Meillä on eri maakunnista prioriteettikohteita, joihin paneudumme erityisesti. Ne ovat valtakunnallisesti merkittäviksi arvioituja kohteita. Tämän vuoden tavoitteet ovat suuret eli n. 700 ha, mutta onneksi Pohjanmaan alueella on tarjontaa eli soita runsaasti.

Kirjoittaja kesälomareissullaan luonnonsuojelualueella Puruvedellä.

Jari Nykänen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.

Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus