Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Nainen seisoo selin kameraan ja taustalla näkyy sinisenä kimmeltävä vesistö ja aurinko paistaa. Taivaalla lentää drone.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Vesistöä ja rantaa vesistökunnostushankkeella.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Blogin kirjoittajan kuva, jossa hän on markkinapöydän takana.

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

  • Hyvää johtamista,
  • Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
  • Osaamista ja itsensä kehittämistä
  • Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
  • Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
  • Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

  • Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
  • Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
  • Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
  • Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Meillä tavoitellaan yhä parempaa asiantuntijaviestintää

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) on organisaatio, jossa on erittäin monipuolisia työtehtäviä. Siksi meiltä löytyy myös osaajia ja asiantuntijoita hyvinkin erilaisiin tehtäviin. Työyhteisössämme on muun muassa luonnonsuojelun ammattilaisia, tulvaeksperttejä, liikenneturvallisuusasiantuntijoita, yritysten rahoittajia, maaseutukehittäjiä, lakimiehiä, viestijöitä ja monia muita. Meillä on myös jokaisella työntekijällä tehtävänään viestiä omista työtehtävistään niin sisäisesti henkilöstölle, kuin ulkoisesti sidosryhmille ja asiakkaille.

Olemme jo useamman vuoden kehittäneet määrätietoisesti asiantuntijaviestintäämme ja se säilyy myös ensi vuonna yhtenä viestinnän tavoitteenamme. No mitä tämä sitten tarkoittaa?

Viestintäkanavia on useita

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen henkilöstölle voidaan viestiä, vaikka intranetin avulla, sekä käydä keskustelua esimerkiksi Teams-kanavien kautta. Ulkoisia viestintäkanavia on myös monia. Niiden kohderyhmänä ovat sidosryhmät, kumppanit, yhteistyötahot, asiakkaat ja kansalaiset.

Asiantuntijoillamme on siis useita kanavia, joiden kautta heidän viestiään voidaan välittää. Verkkosivut ovat totta kai perusta viestinnällemme. Siellä julkaistaan muun muassa ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia. Asiantuntijablogimme on viikoittain ilmestyvä asiantuntijan kirjoitus omasta työstään. Sillä tavoitamme vuosittain noin 30 000 näyttökertaa. Asiantuntija voi kirjoittaa myös jutun uutiskirjeeseen tai mainostaa tulevaa tapahtumaa sen avulla.

Sosiaalisen median kanavista me viestimme kahdella Twitter-kanavalla, Facebookissa ja Instragramissa. Me myös rohkaisemme asiantuntijoita perustamaan omia tilejään ja toimimaan siten itse mediana.

Miksi virkamiehenä someen? Kulttuuri on muuttunut, voit kertoa somessa asiantuntijuudestasi työnantajasi edustajana eri kanavissa.

Viestintätiimi tukee, auttaa ja kouluttaa

Viestintä on muuttunut ja yhä useammin me tuemme ja neuvomme asiantuntijoita heidän omassa viestinnässään. Meillä onkin monia huippuosaajia, jotka ymmärtävät viestinnän merkityksen. He varaavat viestinnän asiantuntijoilta ajan, käyvät läpi lähitulevaisuuden viestintätarpeitaan. Kysyvät ja saavat neuvoja ja osaavat sen jälkeen taas hoitaa asiaa eteenpäin.

Olemme pitäneet viime vuosina runsaasti viestintäkoulutuksia. Asiantuntijoita on neuvottu projektien ja hankkeiden viestinnässä, tiedotteen teossa ja Twitterin käytössä. Viime viikolla olemme saavuttaneet huiman suosion selkeän kielen koulutuksella ja saavutettavuuskoulutuksella. Asiantuntijoiden viestintäosaamista kehittämällä, saamme yhä aktiivisemmin heidät mukaan viestimään.

Asiantuntijan matkaan maastoon ja kylän raitille

Moni asiantuntija osaa meillä jo hienosti viestiä, mutta tavoitteemme ovat yhä korkeammalla. Siksi olemme tarjoutuneet mukaan heidän matkaansa maastoon ja kylän raitille. Tällä tavoittelemme sitä, että saisimme yhä kiinnostavampaa sisältöä esimerkiksi videohaastatteluna tienpäältä tai hyviä valokuvia ja some-sisältöjä kanavillemme. Ensi vuodeksi olemme tehneet somekanaviamme varten aiempaa tarkemman suunnitelman viestiäksemme erilaisista teemoista paremmin. Lisäksi avasimme matalan kynnyksen mahdollisuuden tarjota viestintävinkkejä Teams-kanavan kautta. Sieltä voivat työntekijät nostaa esiin huomaamiaan uutisia ja sieltä toivoisimme saavamme someen sisältöjä kuvina ja pieninä kuulumisina kentältä. Asiantuntijat osallistuvat meillä myös viestintäsuunnitelmien tekoon, mikä onkin nyt ajankohtaista. Myös rekrytointiviestintään panostamme ja olemme uudistaneet valtakunnallisesti Meille töihin -sivustoa. Sieltä löytyy myös kiinnostavia uratarinoita.

Kiitä, palkitse, neuvo ja ole helposti lähestyttävä

Uskon vahvasti kepin sijasta porkkanaan eli kiitoksen voimaan. Pyrin siihen, että meihin viestijöihin saa helposti ja nopeasti yhteyden ja olemme neuvomassa ja auttamassa monissa kanavissa ja matalalla kynnyksellä. Itse kiitän mielelläni hyvästä työstä ja annan positiivista palautetta. Ja onhan meille kehitetty myös vuosittainen Vuoden viestintäpalkinto. Se myönnetään tänäkin vuonna asiantuntijalle onnistumisista.

Ensi vuonna tavoitteemme ELY-keskuksen viestinnässä ovat jälleen tätä vuotta kunnianhimoisemmat. Tuloksiin uskon pääsevämme hyvällä viestinnän suunnittelulla, asiantuntijoiden viestintävalmiuksien ja viestintäinnostuksen lisääntymisellä, hyvällä yhteistyöllä ja monipuolisten kanavien avulla. Toivottavasti viestimme myös aiempaa selkeämmin ja saavutettavammin.

Tule ihmeessä mukaamme ja ota kanavamme seurantaan:
@EPELYkeskus (twitter.com)
@tulvatpohjanmaa (twitter.com)
@epelykeskus (instagram.com)
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (facebook.com)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivut (ely-keskus.fi)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutishuone (sttinfo.fi) – tilaa tiedotteet ylhäältä oikealta!

Lisäksi voit tilata tämän blogin suoraan sähköpostiisi etusivun vasemmasta palkista.

Kiitos talomme väelle tästä vuodesta, kiitos viestintäkanaviemme seuraajille ja viestinnällistä vuotta 2021!

 

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus