Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

• Yrittäjyysvalmennus – TE-palvelut (www.te-palvelut.fi)
• Etusivu – Yrityspalvelut – Etelä-Pohjanmaa – ELY-keskus (www.ely-keskus.fi)
• Etelä-Pohjanmaa – Yrittäjävalmennus – Valmennusmajakka (www.valmennusmajakka.fi)
• Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto (SVT): Aloittaneet ja lopettaneet yritykset [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-0660. 3. Vuosineljännes 2021. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.4.2022]. 
  Saantitapa: http://www.stat.fi/til/aly/2021/03/aly_2021_03_2022-01-18_tie_001_fi.html 
  

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

9,6 miljoonaa euroa käytettävissä työllistämiseen Etelä-Pohjanmaalla

Työllisyysmäärärahaa on Etelä-Pohjanmaalla käytössä 44% vähemmän kuin viime vuonna. Vuonna 2019 on alueella käytössä 9,6 miljoonaa euroa valtion työllisyysmäärärahoja. Sen lisäksi palkkatuki- ja starttirahapäätöksiin voidaan käyttää työttömän henkilön saamaa työttömyysturvamäärärahaa.

Jotta työmarkkinoille saadaan osaavaa työvoimaa, työttömät työllistyisivät mahdollisimman nopeasti ja syntyisi uusia elinvoimaisia yrityksiä – siihen tarvitaan rahaa. ELY-keskus ostaa työllisyysmäärärahoilla palveluntuottajilta työvoimakoulutusta, erilaisia valmennuksia, työkyvyn arviointeja ja yritysidean arviointeja. Näiden palvelujen lisäksi TE-toimisto myöntää rahaa aloittaville yrittäjille (starttiraha), työllistämishankkeille (työllisyyspoliittinen avustus) sekä työnantajille työttömän henkilön työllistämiseen (palkkatuki).

Miten Etelä-Pohjanmaalla sitten ollaan siinä tilanteessa, että työttömyysaste on Manner-Suomen toiseksi alhaisin? Viime vuonna työttömille oli tarjolla runsaasti erilaisia työllistymistä edistäviä palveluja. Työvoimakoulutuksen aloitti 1500 henkilöä ja omaehtoisen opiskelun työttömyysetuudella 600 henkilöä. Opiskeltavien ammattien kirjo oli todella laaja.

RekryKoulutus, starttiraha, palkkatuki – monta keinoa työllistyä

Yritysten työvoimapulaan vastattiin RekryKoulutuksilla. Metalli-, puu-, rakennus-, muoviteollisuus-, logistiikka- ja kaupallisen alan yritykset hyödynsivät yrityksiin räätälöityä koulutusta eniten. Viime vuonna perustettiin 160 uutta yritystä starttirahalla. Aloittaville yrittäjille on starttirahan lisäksi tarjolla yrityksen perustamiseen liittyvää valmennusta. Erilaisiin valmennuspalveluihin käytettiin rahaa 1,2 miljoonaa euroa.

Palkkatuki on merkittävä apu etenkin pitkään työttömänä olleiden työllistämisessä. Palkkatuella työllistyi viime vuonna 1300 henkilöä. Yksityiselle sektorille heistä työllistyi 63%.

TE-toimisto ja ELY-keskus ovat myöntäneet rahoitusta useisiin hankkeisiin Etelä-Pohjanmaalla. Hankkeissa pyritään etsimään työtä ja koulutusta erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, kuten pitkäaikaistyöttömille, rakennetyöttömille, maahanmuuttajille ja nuorille.

Työllisyyden hoito on yhteispeliä

Etelä-Pohjanmaan alhainen työttömyysaste on suoraa seurausta myös laaja-alaisesta verkostoyhteistyöstä, jota tehdään yritysten, kuntien, oppilaitosten, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Nyt kun työllistymisen tukemiseen käytettävät määräraha ovat oleellisesti niukemmat kuin aikaisemmin, tarvitsemme toinen toisiamme, koska työllisyyden hoito on yhteispeliä. On tunnettava toistemme toimintatavat, vältettävä päällekkäistä tekemistä ja yhdistettävä voimavaroja, että alueemme yritykset saisivat jatkossakin osaavaa työvoimaa ja työttömät työllistyisivät. Kuluvan vuoden teemana on lisäksi yritysten kansainvälistyminen ja työntekijöiden rekrytointi myös Euroopan ulkopuolisista maista. Sitä tarvitaan yhä enenevässä määrin myös Etelä-Pohjanmaalla.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työllisyyden hoito on yhteispeliä!

Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on maakunnassamme edelleen laskusuunnassa (-5,8%). Meillä EP:llä usko tulevaan on tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan maltillista. PK-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa. Myös tänä vuonna suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yrittäjät ovatkin entistä keskeisemmässä roolissa luomassa työtä ja hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan, kun työttömyys laskee niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Yhä useampi henkilö on ollut yli vuoden työttömänä. Mukana joukossa on yhä enemmän myös korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä. Työttömyys näkyy erityisesti myös Etelä-Pohjanmaan kuntien kukkarossa. Syyskuussa 2016 eteläpohjalaiset kunnat maksoivat Kelalle 742 934 euroa rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Suurimmat maksajat olivat Seinäjoki, Kurikka ja Lapua. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää.

Jo nyt kunnat pohtivat yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa mahdollisuuksia työmarkkinatukea saavien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee entisestään kasvamaan, koska vuonna 2019 aloittavissa maakunnissa palvelun tuottajina ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori! Vuoden 2017 keväällä aloittavat kuntien työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut pohtivatkin uusia työllistämisen keinoja yhteistyössä työhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

ELY-keskuksella on käytettävänään yli 15 miljoonan euron määräraha, jolla työnhakijoiden työllistymistä voidaan helpottaa. Tästä rahasta käytetään TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja starttirahaan noin 7 miljoonaa euroa. Työnhakijoiden osaamista ja työnhakuvalmiuksia kehitetään lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla.
Pari viikkoa sitten hallitus jätti eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain, julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain ja työsopimuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan työttömän henkilön saamasta työttömyysturvasta voitaisiin jatkossa rahoittaa starttiraha, palkkatuki ja liikkuvuusavustus. Tavoitteena on, että palveluja olisi jatkossakin joustavasti saatavilla ja ne tukisivat polkuja avoimille työmarkkinoille ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ehdottaa myös rekrytointikokeilua, jossa työnantaja voisi ottaa henkilön lyhytaikaiseen (max 1 kuukausi) työkokeiluun ja sen aikana arvioida työnhakijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu perustuisi työnhakijan vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä.

Jos lakiesitykset tulevat voimaan aloittaa TE-toimisto myös vuonna 2017 entistä tiiviimmän yhteydenpidon työnhakijoihin. Tiivis yhteydenpito vähintään kolmen kuukauden välein palvelisi TE-toimiston perustehtävää eli työnvälitystä. Avoinna olevat työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työnhakija pääsisi kiinni työelämään. Työnhakijoiden velvollisuuksia tiukennettaisiin myös. Jatkossa olisi entistä suurempi velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä sekä parantaa omia työllistymismahdollisuuksia esim. valmennusten ja työvoimakoulutuksen avulla.

Jotain eteläpohjalaisesta työllisyyden hoidon yhteispelistä kertoo se, että meillä työttömien osuus työvoimasta on ollut jo pitkään maan toiseksi alhaisin ollen tällä hetkellä 9,5%.

Lue myös, mitä Etelä-Pohjanmaalla tehdään nuorisotakuun hyväksi eri tahojen yhteistyönä.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mielekästä työtä tai tekemistä

Innojok Oy:n toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi vieraili ELY-keskuksen ja yhteistyökumppaneiden järjestämässä seminaarissa taannoin videon välityksellä. Rekrytoidessaan uutta henkilöä Jokiniemi kertoi valitsevansa kahdesta saman tasoisesta työnhakijasta aina sen, joka on työtön tai osatyökykyinen. Jokiniemi tietää, että myös he ovat pystyviä ja kykeneviä jos työnantaja ei kategorisoi, luopuu ennakkokäsityksistään ja antaa mahdollisuuden. Menestynyt toimitusjohtaja ja yrittäjä on itse näkövammainen.

  

Osatyökykyisen ihmisen työkykyyn vaikuttaa vika, vamma tai sairaus. Vika, vamma tai sairaus aiheuttaa usein haasteita. Työtehtäviä tehdessä tarvitaan mahdollisesti apuvälineitä tai työtehtävien tekemiseen kuluu mahdollisesti pidempi aika kuin ns. täysin työkykyiseltä työntekijältä. Osatyökykyisellä saattaa kokoaikatyötä parempi vaihtoehto olla osa-aikatyö. Pääsääntöisesti on niin, että osatyökykyinen ihminen on motivoitunut tekemään työtä sillä jäljellä olevalla kapasiteetillaan. Parhaimmillaan työ tuo arkeen rutiineja, työntekijä kokee itsensä tärkeäksi ja tuntee tekevänsä jotain hyödyllistä. Lisäksi työyhteisössä on mahdollisuus myös sosiaaliseen kanssakäymiseen.  

Erityisellä mielenkiinnolla seuraan hallitusohjelman kärkihankkeen nro 2 valmistelutyötä. Tavoitteena on purkaa työn vastaanottamisen kannustinloukkuja ja alentaa rakenteellista työttömyyttä. Tähän kärkihankkeeseen liittyy vahvasti työttömyysturvan uudistaminen ja osallistavan sosiaaliturva. Vapaaehtoistyö voi olla nuorelle tai pitkään työttömänä olleelle väylä osallisuuteen, työllistymisvalmiuksien parantamiseen ja jopa työllistymiseen. Se keino on käytettävissä tosin ilman osallistavaa sosiaaliturvaakin. Jo nyt on mahdollisuus myös suorittaa omaehtoisia opintoja työttömyysturvalla. Entä jos jatkossa työttömän henkilön saama työttömyysturva ”korvaisikin” nykyiset työhallinnon työllisyysmäärärahat? Työtön voisi saada työttömyysturvansa tukena oman yrityksen perustamiseen (starttiraha) tai työttömyysturva myönnettäisiinkin palkkatukena hänet työllistävälle työnantajalle.

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus