Suojateiden poistamisessa huomioitavaa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on viime vuonna laadittu suojatieselvitys (EPO ELYn blogi 15.8.2017). Selvityksessä on myös esitetty poistettavia suojateitä. Suojatien poisto on mahdollinen ja ainakin harkittava, jos liikenneympäristö ei tue nopeusrajoituksen laskemista tai suojatien tarve on vähäinen. Suojateiden poistamisessa on huomioitava erilaisia asioita, kinkkinen asia kaiken kaikkiaan.

Miksi suojatie pitäisi poistaa?

Suojatie on tarpeeton muun yhtä turvallisen tai turvallisemman kulkuyhteyden takia. Suojatie on ”turha” – vähällä käytöllä ja tien yli pääsee yhtä helposti ja turvallisesti muutoinkin. Suojatie niin sanotusti ei johda mihinkään (päättyy ojaan) tai on muutoin huonossa paikassa. Tuolloin se voitaisiin esimerkiksi siirtää parempaan paikkaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkolla on nykyisen ohjeistuksen vastaisia lukuisia suojateitä, joita on selvitetty vaarallisiksi. Vastaavia suojateitä poistetaan tai ainakin harkitaan poistettaviksi, jos ei niitä voida muuttaa tai parantaa ohjeistuksen mukaisiksi. Ylitys on turvallisempaa, jos tie ylitetään vain silloin, kun autoja ei tule.

Ohjeiden vastaiset/vaaralliset suojatiet

Tien yli on tehty joskus suojatie, siihen aikaan vanhalla ohjeistuksella, keskisaarekkeella tai ilman.

Nämä suojatiet ovat olleet monesti jo pitkään käytössä ja aina ei ole korvaavaa reittiä. Nopeus- rajoituksen laskeminen maantiellä ei ole mielekästä, jos liikenneympäristö ei tue alennettua nopeusrajoitusta ja/tai liikennemäärät voivat olla liian suuria. Mahdollinen rakenteellinen parantaminen ei joka paikassa paranna riittävästi suojateiden turvallisuutta. Liikennevalot suojatielle eivät aina ole käypä vaihtoehto.

Tyypillistä ongelmakohteille

Useimmiten suojatiet sijaitsevat taajaman lähialueella vilkkaalla nykyisellä tai entisellä pääväylällä. Kohteilla on hyvä maantiegeometria ja nopeusrajoitus on 60 km/h, jota autoilijat eivät kuitenkaan noudata. Merkittävän paljon asutusta on ”väärällä” puolella tietä ja käyttäjiä voi olla paljon, kuten jalankulkijoita, pyöräilijöitä. Suojatien kohdalla vain harva autoilija antaa tietä jalankulkijalle, mikä nakertaa kaikkien suojateiden kunnioitusta. Riski vakavalle onnettomuudelle on suuri.

Opittua suojateiden poistamisista

Käyttäjäryhmät ja käyttäjämäärät on selvitettävä huolella ja se tehdään kevyen liikenteen laskennalla. Tiedotusta pitää kehittää. Kuntaa ja ehkä myös kouluja on informoitava hyvissä ajoin etukäteen. Miten tavoittaa asukkaat, ettei poistaminen tule yllätyksenä? Perusteluihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Onko tulossa jotain korvaavaa ratkaisua tai myöhemmin parannusta? Suojatien poistosta voi olla hyvä informoida ja opastaa käyttäjiä paikan päällä esim. liikennemerkeillä. Jos ei ole korvaavaa reittiä, niin on mietittävä kahteen kertaan onko suojatien poistaminen hyväksyttävä lopullinen ratkaisu. Jos tiellä on vilkas liikenne ruuhka-aikaan (esim. yli 1000 ajoneuvoa tunnissa), niin miten silloin pääsee tien yli?

Onko sana suojatie väärä?

Ruotsissa suojatie on nimeltään övergångsställe (ylityspaikka). Suomessa käytetään (virheellisesti?) ruotsiksi hyvin yleisesti suojatie -sanan suoraa käännöstä – skyddsväg (finlandism). Antaako jalankulkijoille ja pyöräilijöille sana suojatie/skyddsväg virheellisen turvallisuuden tunteen?

Kjell Lind
Liikenneturvallisuussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Turvallisuutta suojateille – ja meille

Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on herättänyt julkista keskustelua viime vuosina. Erityisesti suojateiden turvallisuus on niillä sattuneiden onnettomuuksien myötä kyseenalaistettu. ELY-keskukset pyrkivät osaltaan parantamaan maanteillä sijaitsevien suojateiden turvallisuutta, esimerkiksi Uudenmaan ELY-keskus tiedotti kesäkuussa, että heidän alueeltaan poistetaan alueelle toteutetun suojatieselvityksen pohjalta joitakin suojateitä. Useat ELY-keskukset ovat Uudenmaan ELY-keskuksen tavoin laatineet viime vuosina selvityksen alueensa suojateistä ja kesätöideni pääasiallisena tehtävänä on ollut laatia vastaavanlainen suojateiden riskikartoitus EPO ELYn alueen maanteille. Suojateitä on EPO ELYn maanteillä yli 1000 ja näistä tarkastelussa oli 890.

Kuva: Liikenneturva

Suojatieselvitys on tehty urakka-alueittain. EPO ELYn alue on jaettu yhdeksään hoidon urakka-alueeseen, joille ELY-keskus on valinnut hoidon urakoitsijat kilpailuttamalla. Kukin alueurakoitsija vastaa alueelleen kuuluvien maanteiden kunnossapidosta. Siihen kuuluvia toimia ovat esimerkiksi talvihoito, päällysteiden paikkaus, tievarsien niitto, sekä liikennemerkkien pystytys ja niiden kunnosta huolehtiminen. Selvityksessä ovat mukana kaikki urakka-alueet lukuun ottamatta Alavuden urakka-aluetta. Tältä ollaan laatimassa erillistä suojatieselvitystä.

Tekemäni selvityksen taustalla on Liikenneviraston julkaisema ohje jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluun. Siinä on määritetty edellytykset uuden suojatien toteuttamiselle ja ohjeistettu arvioimaan nykyisten suojateiden parantamistarve samojen edellytysten mukaisesti. Ohjeen mukaan esimerkiksi nopeusrajoitusalueelle 60 km/h ei tulisi rakentaa valo-ohjaamatonta suojatietä. Selvityksessä esimerkiksi tällaisia ohjeenvastaisia suojateitä havaittiin EPO ELYn alueella olevan n. 100 ja niitä pyritään tuomaan lähemmäs ohjeenmukaisuutta.

Selvityksessä laatimani suojateiden riskikartoitus on tehty laskemalla jokaiselle suojatielle priorisointi-indeksiksi kutsuttu lukuarvo, jonka suuruuteen vaikuttavat suojatieratkaisun (liikennevalot/ korotus/ keskisaareke/ pelkkä maalaus) lisäksi nopeusrajoitus, kokonaisliikennemäärä ja raskaan liikenteen määrä suojatien kohdalla sekä ylitysmatka, ts. suojatien pituus. Koulun, päiväkodin tai vanhusten hoitolaitoksen läheisyys nostaa lukuarvoa. Lisäksi lukuun vaikuttaa se, onko suojatie taajamassa vai sen ulkopuolella ja onko ko. suojatiellä sattunut jalankulku- tai pyöräonnettomuuksia. Riskikartoituksen pohjalta on tehty tarkempi tarkastelu vaarallisimmille suojateille eli niille, joiden priorisointi-indeksi on suurin. Näille on ehdotettu toimenpiteitä, jotka parantavat suojatien turvallisuutta. Lähtökohtaisesti turvallisuutta pyritään parantamaan kevyillä, kustannustehokkailla toimenpiteillä, jollaisia ovat muun muassa havainnepylväät suojatiemerkin varteen, nopeusrajoituksen alentaminen ja suojatien ylitysmatkan lyhentäminen esimerkiksi reunaviivoin. Uutena parantamistoimenpiteenä on joidenkin suojateiden merkkien varteen asennettu valo, joka alkaa vilkkua autoilijan suuntaan jalankulkijan lähtiessä ylittämään suojatietä. Suojatien poisto on mahdollinen, jos liikenneympäristö ei tue nopeusrajoituksen laskemista tai suojatien tarve on vähäinen.

Esimerkkejä toimenpide-ehdotuksista:

Kuva 1:  Parannettavaa: 1) Liian pitkät suojatiemaalaukset 2) Suojatiemerkki kaukana tien reunasta

Toimenpiteet: 1) Reunaviivamaalaukset (sin.), jolloin suojatiemaalauksista saadaan lyhyemmät 2) Suojatiemerkki lähemmäs tien reunaa.

Kuva 2: Parannettavaa: 1) Nopeusrajoitus tieosalla 60 km/h

Toimenpiteet: 1) Nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h (taajamatyyppinen alue, useita tonttiliittymiä) 2) Havainnepylväät suojatiemerkkien varsiin parantamaan suojatien havaittavuutta.

Kuva 3: Parannettavaa: 1) Nopeusrajoitus 60 km/h 2) Liian pitkä suojatie, myös linja-autopysäkin yli

Toimenpiteet: 1) Risteyksen toiselta puolelta alkavan nopeusrajoitusalueen 50 km/h jatkaminen suojatien toiselle puolelle 2) Linja-autopysäkin lyhentäminen reunaviivamaalauksin ja mahdollisesti erotussaarekkeen (kelt.) rakentaminen. Suojatiemaalauksen lyhentäminen 3) Havainnepylväät

Kuvat: Google maps

Suojatieselvityksen teko on ollut mielenkiintoista ja tarjonnut mukavasti haastetta sekä uutta oppia. Enpä ollut aiemmin kiinnittänyt huomiota, että suojatiemerkin ukon kävelysuunta on aina suojatien suuntaan. Joka tapauksessa kuitenkin oli ukon kävelysuunta kumpaan suuntaan tahansa, suojatie menettää merkityksensä, jos sen käyttö ei ole jalankulkijalle turvallista. Lopulta tekniset suojatieratkaisut eivät voi täysin taata tien turvallista ylittämistä vaan liikenteessä liikkujien asenteilla on ratkaiseva rooli suojateiden palauttamisessa nimensä veroisiksi.

YLEn uutinen Uudenmaan suojatieselvityksen pohjalta poistettavista suojateistä.

 

Venla Määttä
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus