Metso lähti lentoon monimuotoisuuden puolesta

METSO-ohjelma – Mitä se on?

Valtaosa lukijoista tietänee, että metso on paitsi lintu myös nimitys Metsien vapaaehtoiselle suojeluohjelmalle. Vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, on saavuttanut yhteiskunnassa laajan hyväksynnän.

44-metso-rautalampi-makisalo-jorma-knuutinen_muok

METSO-ohjelma perustuu valtioneuvoston periaatepäätöksiin. Ohjelma käynnistyi vuonna 2008 tehdyllä periaatepäätöksellä, joka uudistettiin vuonna 2014. Vuonna 2014 asetettiin tavoitteeksi, että maanomistajien vapaaehtoisesti tarjoamia alueita perustetaan yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, hankitaan valtiolle tai rauhoitetaan määräajaksi ympäristösektorin toimesta yhteensä 96 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Tästä valtion maiden osuus on 13 000 hehtaaria. Lisäksi ympäristötuella ja luonnonhoitohankkeilla turvataan yhteensä 82 000 hehtaaria talousmetsien luontokohteita vuoteen 2025 mennessä. Ohjelman toteutukseen osallistuvat laajasti ympäristö- ja metsäalan toimijat.

METSO-ohjelmassa toteutetaan lisäksi metsien suojelutavoitteita tukevaa viestintää, koulutusta, tutkimusta, luonnonhoidon kehittämistä sekä pyritään parantamaan metsänomistajien sekä ympäristö- ja metsäsektorien välistä yhteistyötä.

Mitä METSO-ohjelmassa halutaan suojella?jorgen_kuvaaminen_muok

Jos haluat tietää kelpaako oma metsäpalstasi METSO-kohteeksi, mieti täyttyykö seuraavista seikoista yksi tai useampi: 1) metsässä on runsaasti lahopuuta tai kaatuneita puita, 2) metsässä tehdyistä hakkuista on kulunut pitkä aika ja siellä on eri-ikäisiä ja –kokoisia puita, 3) metsän maapohja on rehevää tai soistunutta tai 4) metsässä kasvaa vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita. Erityisen arvokkaita ovat kookkaat haavat, joilla voi elää satoja eliölajeja.

 

Näiden niin kutsuttujen yleisten valintaperusteiden lisäksi on määritelty elinympäristökohtaiset valintaperusteet. Näitä metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä ovat:

  1. Lehdot
  2. Monimuotoisuudelle merkittävät kangasmetsät
  3. Monimuotoisuudelle merkittävät suot
  4. Vesistöjen lähimetsät
  5. Metsäluhdat ja tulvametsät
  6. Metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot
  7. Kalkkikallioiden ja ultraemäksisten maiden metsäiset elinympäristöt
  8. Harjujen paahdeympäristöt
  9. Puustoiset perinnebiotoopit
  10. Maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on aivan erityinen vastuu maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutuksesta. Myös rehevämmät puustoiset suotyypit, monimuotoisuuden kannalta merkittävät kangasmetsät kiinnostavat sekä lehdot ovat erityisesti haussa.

Entä miten ohjelman toteutus etenee Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella?

Kun valtakunnallisesti on mietitty ELY-keskuskohtaista suojelupotentiaalia, on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle asetettu korkein tavoite, yli 11 000 hehtaaria. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen voimavarat ovat olleet kuitenkin sidottuna valtioneuvoston hyväksymien luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000-verkoston toteutukseen aivan näihin vuosiin saakka. Tähän mennessä, onkin pystytty toteuttamaan vasta noin 2 500 hehtaaria.

metso_toteutus_muok

Suomen valtion taloudella menee huonosti – niin myös METSO-ohjelman toteutuksella

Tekemistä siis piisaisi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella! Myös tarjontaa on kiitettävästi. Maanomistajat ovat tarjonneet ELY-keskukselle suojeluun noin 150 kohdetta, yhteispinta-alaltaan yli 1 800 hehtaaria joko suoraan tai metsäsektorin välittämänä.

METSO-ohjelman toteutuksen varatut rahat ovat kuitenkin valtiontalouden ahdingon myötä vähentyneet radikaalisti. Jos vuonna 2015 työhön oli varattu 25 miljoonaa euroa, niin vuonna 2019 summa on vain 10 miljoonaa euroa.

metso_hankinta_korvausrahat_muok

Rahat vähenee – seula tiukentuu

Rahojen vähentyessä ministeriöt ovat tarkentaneet ja tiukentaneet ohjeistustaan. Ympäristöministeriö linjasi syyskuussa 2016, että toteutuksessa tulee keskittyä entistä laadukkaampiin ja laajempiin kokonaisuuksiin tai alueisiin, jotka täydentävät olemassa olevia kohteita hyvin. Pääsääntöisesti kohteiden minimipinta-ala on neljä hehtaaria. Vain rakennepiirteiltään tai lajistoltaan arvokkaimmat kohteet toteutetaan viivytyksettä. Muita monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita vertaillaan ja toteutetaan vain parhaimmat. Kehittyviä kohteita ei tässä vaiheessa pääsääntöisesti toteuteta.

Toteutuksen painopistealueita ovat eteläisimmät ELY-keskukset: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Häme ja Kaakkois-Suomi. Tavoitehehtaarit ovat koko valtakunnassa pienentyneet resurssien myötä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa tavoite on vuosina 2016–2017 350 ha, laskien siitä 2018 300 hehtaariin ja 2019 edelleen 250.

Toivo elää

Vaikka METSO-ohjelman toteutusta päästään vuonna 2017 tekemään paljon pienemmällä volyymillä kuin pari vuotta sitten uskottiin, toivoa antaa hyvä yhteistyön henki METSO-toimijoiden kesken. Keväällä 2017 toteutetaan ympäristö- ja metsäalan METSO-toimijoiden kertauskoulutus ja Pohjanmaan rannikon alueelle tavoitellaan METSO-yhteistyöhanketta, jonka puitteissa voitaisiin tehostaa maankohoamisrannikon monimuotoisuuskohteiden toteutusta. Tärkeää myös on, että todella monilla maanomistajilla on löytynyt sinnikkyyttä odotella kohteidensa suojelua. Kovasti siis toivon, että METSO-liekki pysyy hengissä laihojen aikojen yli ja roihahtaa resurssien antaessa myöten!

Lisää tietoa:

http://www.metsonpolku.fi/fi-FI/Ajankohtaista

 

rinkineva-kantola_leena_6022

 

Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluryhmän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus