Tulvatkin vaativat harjoittelua

Tulvariskien hallinnan suunnitelmiin on sisällytetty yhtenä toimenpiteenä suurtulvaharjoituksen järjestäminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Tähän toimenpiteeseen vastaamaan ryhdyttiin alkusyksyllä 2019 suunnitella laajaa pohjalaismaakuntien suurtulvaharjoitusta vuodelle 2020. Suunnitteluryhmässä oli alueen pelastuslaitosten, kuntien, Tulvakeskuksen/Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskuksen edustajia. Harjoitus suunniteltiin kokonaisuudeksi, jossa maaliskuussa 2020 pidettäisiin puolen päivän työpaja ja marraskuussa 2020 koko päivän suurtulvaharjoitus. Näiden kahden lähipäivän välissä olisi lisäksi välitehtävä.

Työpajapäivän sisältö oli jo pitkälle valmis, kun yhteiskunnallinen tilanne yhtäkkiä muuttui, valmiuslaki otettiin käyttöön ja kokoontumiset kiellettiin. Tämän seurauksena työpajapäivän ajankohtaa siirrettiin syyskuun alkuun, ”kun kokoontumiset taas ovat mahdollisia”. Myöhemmin keväällä, kun pandemia ei osoittanut laantumisen merkkejä, suunnitteluryhmässä päätettiin järjestää syyskuun työpajapäivä etätilaisuutena.

Monien muutosten ja osallistujien toiveiden pohjalta harjoituskokonaisuus päätettiin muodostaa uudelleen ja lopulta työskentely jakaantui kolmelle päivälle: puolen päivän työpaja 8. syyskuuta, puolen päivän koulutus tulvatilannetyökaluista 10. marraskuuta ja koko päivän suurtulvaharjoitus 16. maaliskuuta 2021. Kaikkiaan harjoituksen eri vaiheisiin osallistui lähes 150 henkilöä, joista varsinaiseen harjoituspäivään harjoittelijana lähes sata.

Ensimmäisessä työpajassa rasteilla käsiteltiin mm. viestintää, johtamista, vastuunjakoa ja organisaatioiden resilienssiä. Toinen harjoituspäivä keskittyi erilaisten tulvatilanteessa käytettävien ohjelmien, aineistojen, järjestelmien ja palveluiden ominaisuuksiin ja käyttöön.

Varsinaista harjoituspäivää varten osallistujat jaettiin noin 10 henkilön toimialakohtaisiin ryhmiin. Tavoitteena oli tarkastella suurtulvan eri vaiheiden (varautuminen, operatiivinen ja jälkitoimet) vaikutusta toimialan tehtäviin. Rasteilla pyrittiin löytämään yhdessä ratkaisuja ja kehitysehdotuksia organisaatioiden toimintaan tulvan aikana. Harjoituksen tulvantilannekuvaus toteutettiin Tulvakeskuksen harjoituksen jokaista vaihetta varten tuottamilla TVV (Tulvakeskuksen vesitilanne viranomaisille) -harjoitusennusteilla.

Kaavio tulvaharjoituksen rasteista. Vaiheina varautuminen, tulvatilanne ja jälkitoimet.

Harjoituksessa hyödynnettiin Lapissa vuonna 2019 pidetyn suurtulvaharjoituksen (ROI2019) kokemuksia ja siellä tuotettuja aineistoja. Halusimme myös kokeilla, voisiko niitä soveltaa pohjalaismaakunnissa. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että Lapin käytäntöjä ei voida suoraan käyttää meidän alueellamme. Lapin vesistöjen tulvien ennustettavuus ja varautumiseen käytettävissä oleva aika on merkittävästi pidempi kuin Pohjanmaan vähäjärvisissä joissa, joiden tulvat voivat nousta jo muutamassa päivässä. Koska varautumisaika on Pohjanmaalla lyhyt, nousi harjoituksessa esiin toimintatapojen selkeys, yhteystietojen ajantasaisuus sekä yhteisen tilannekuvan merkitys.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulvien ennustettavuus heikkenee ja äkilliset rankkasadetulvat yleistyvät. Sen vuoksi varautumiseen ja yhteydenpitoon eri toimijoiden välillä tulee olla entistäkin paremmat valmiudet. Harjoituksessa saatiin käytännön kokemusta Teamsin käytön mahdollisuuksista eri organisaatioiden välisessä tiedon vaihdossa. Harjoitusta varten perustetun Teams-ryhmän käyttöä jatketaan myös tulevaisuudessa jakamalla siellä tulviin liittyviä aineistoa, ylläpitämällä yhteistä tilannekuvaa ja antamalla tarvittaessa ennakkovaroituksia. Virtuaalinen alusta mahdollistaa tilannekuvan luomisen laajalla toiminta-alueella ilman paikkaan sitomista.

Tekstikaavio tulvatilannekuvan luomisesta ja ylläpitämisestä toimialalla.

Kehittämiskohteina työpajoista nousivat esiin mm. tulvatilanneportaalin käyttö, tulviin varautumisen omavalvontalomake, viestintä- ja vastuunjakomatriisien ylläpito, tulvatilanne-toimintakortit sekä tulvariskikohteiden ja tulvavahinkojen dokumentointi.

Harjoitus itsessään valaisi erinomaisesti sitä tosiasiaa, että tulvat ja tulvantorjunta ovat vain pieni osa muita tehtäviä eri organisaatioissa. Moniosainen harjoitus on auttanut ymmärtämään, minkälaisia rooleja eri organisaatioilla voi olla tulvan aikana ja sen jälkeen.

Suuri veden vallassa oleva alue, jonka keskellä kulkee maantie ja junarata.
Tuovilan tulvajärvet maalis-huhtikuun vaihteessa 2021

Harjoituksen palaute oli myönteistä ja rakentavaa. Oli ilo huomata, että harjoitus koettiin tarpeelliseksi ja että siitä oli syntynyt oivalluksia ja kehitysideoita eri organisaatioihin. Lisäksi esitettiin toiveita järjestää pienempiä paikallisia, kohdekohtaisia harjoituksia, joissa voitaisiin harjoitella juuri oman alueen yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa. Tämä voisi olla hyvä tapa toteuttaa harjoituksia tulevalla tulvariskien hallinnan suunnittelun kaudella. Varautuminen on tärkeää ja on syytä ylläpitää valmiutta ja rutiineja, jotta tositilanteessa toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa.

Kim Klemola
Ryhmäpäällikkö, säännöstely- ja patoturvallisuusryhmä

Satu-Mikaela Burman
Kielenkääntäjä