Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet -hankkeen hienot tulokset monien uhanalaisten lajien ja vesiluonnon hyväksi

Valtakunnallinen Freshabit LIFE IP -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja tulee päätökseen tänä syksynä. Yksi hankkeen kahdeksasta osahankkeesta oli Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet, johon kuuluvat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Pohjanmaan joet -hanketta (katso kaikki toimijat alueella linkistä) toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimana ja monen tahon yhteistyönä. Sen puitteissa tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä jokien, järvien ja pienvesien hyväksi.

Isojoen purokunnostukset ja vaellusesteiden poisto – meritaimen nousee Isojoen latvaosiin lähes 100 vuoden jälkeen

Lapväärtin-Isojoella kunnostettiin virtavesiä muun muassa luomalla lisääntymisalueita meritaimenelle sekä poistettiin vaellusesteitä joista ja puroista. Lapväärtin-Isojoki on eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki. Joen meritaimen on alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Isojoki, kuten moni muukin joki, on aikoinaan muokattu patoamalla ja perkaamalla. Vaellusesteiden poiston lisäksi meritaimen tarvitsee sopivia kutupaikkoja, joita ei peratussa uomassa ole ilman kunnostustoimenpiteitä. Taimen on tärkeä sateenvarjolaji, jonka suojelusta hyötyy moni muukin laji ja lisääntyäkseen sen täytyy päästä vaeltamaan makeaan virtaveteen.

Yksi Pohjanmaan jokien laajimmista ja merkittävimmistä toimenpiteistä oli Villamon patoalueen kunnostus ja padon poisto, joka tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja maanomistajien kanssa. Villamon pato oli Isojoen pääuoman viimeinen täydellinen nousueste ja sen poistaminen merkitsi lähes 80 kilometrin matkan avautumista muun muassa meritaimenelle. Kunnostus valmistui vuonna 2018 ja vuosien 2019–2020 aikana toteutettiin Lapväärtin-Isojoen taimenseurannat ja -tutkimukset. Yksi seurantakeinoista oli radiotelemetriaseuranta, joka tuotti runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Merkittävä havainto oli meritaimenen nousu kutemaan Isojoen kirkonkylän alueelle, ohi kunnostetun Villamon patoalueen.

Kolme kuvaa Villamon patoalueesta. Kuvaa padon kolmea eri vaihetta.
Villamon patoalue. A) Ennen kunnostuksia (v. 2016), b) vaelluseste poistettu (v. 2017), c) patoalueen kunnostus valmis (v. 2018). (Kuvat: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on toteuttanut useita purokunnostuksia talkootyönä Freshabit-hankkeen puitteissa Isojoella ja Karvianjoella. Yksi kokeiltu kunnostusmenetelmä oli runsas luonnonpuun lisääminen purouomaan, joka toteutettiin maanomistajien kanssa vuonna 2016. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet purokunnostusten seurantaa useassa kohteessa ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Puukunnostus parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekottuneiden metsäpurojen pidätyskykyä ja puroekosysteemiä.

Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kannan elvyttäminen

Ähtävänjoella toimenpiteet keskittyivät ikääntyneen ja radikaalisti vähentyneen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan elvyttämiseen. Raakku kuten meritaimenkin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Se on virtavesiemme tärkeä avainlaji ja raakun esiintyminen kertoo myös vesien hyvästä tilasta. Huonokuntoisia raakkuja siirrettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana kuntoutumaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Syksyllä 2018 parempien olosuhteiden ja hyvän ravinnon ansiosta raakut alkoivat tuottaa toukkia, jotka kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla. Kesällä 2019 ne aloittivat elämänsä pieninä simpukoina. Lisääntyminen on onnistunut useana vuonna peräkkäin ja pieniä raakun poikasia on syntynyt paljon. Esimerkiksi kesäkuussa 2021 siirrettiin Konnevedeltä Ähtävänjoelle noin 1200 vuonna 2019 syntynyttä raakkua. Pikkuraakkuja on siirretty tutkimusasemalta kasvatuslevyissä ja soralaatikoissa jatkokasvatuskokeisiin kotijokeensa.

Seuranta on antanut hyviä tuloksia, pikkuraakut ovat kasvaneet hyvin ja kuolleisuus on ollut alhaista. Kun raakut ovat kasvaneet herkimpien elinvuosiensa yli, noin 2–5 vuoden ikäisiksi, ne voidaan vapauttaa kasvamaan niitä varten kunnostetuille kohteille. Kasvatuskokeet ovat antaneet myös tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa Lapväärtin-Isojoella käynnistyneessä Life-Revives -hankkeessa. Alla kuvia raakunpoikasista kasvamassa soralaatikoissa ja kasvatuslevyissä. (Kuvat: Kari Saari ja Eero Mäenpää)

Lintuvesien tilan parantaminen

Myös taantuneet lintuvesikohteet ovat olleet hankkeen kunnostuslistalla. Pohjanmaan jokien alueella näitä kohteita ovat Evijärven Jokisuunlahti ja Blomträsket Kristiinankaupungissa. Molemmat kohteet ovat suojeltuja linnustonsa vuoksi ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Lintujärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat merkittävä tekijä lintukantojen romahtamiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Avovesialueiden niitto ja ruoppaus sekä suojaisia pesäpaikkoja tarjoavien keinosaarten ja luotojen rakentaminen ovat lintuvesikunnostuksen tärkeimpiä toimia. Muun muassa näillä toimilla voidaan auttaa monia uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten heinätaveja, punasotkia ja monia kahlaajalajeja. Toimenpiteitä jatketaan HELMI-ohjelmassa vuoteen 2030 saakka. Lintuvesistä ja niiden kunnostuksesta voit lukea lisää Lintuvedet – umpeenkasvun uhan alta kukoistaviksi lintuparatiiseiksi blogista.

Valuma-alue ratkaisevassa osassa

Metsähallituksen luontopalvelut ennallistivat metsäojitettuja soita Isojoen ja Karvianjoen latvoilla yhteensä 180 hehtaarin alueella sekä Haapakeitaan suojelualueen keskellä sijaitsevan Haapajärven vedenpintaa nostamalla. Näillä toimilla pystytään palauttamaan alueiden monimuotoisuutta ja pidättämään valumavesiä. Suomen metsäkeskus on suunnitellut Isojoen latvaosien alueelle vesiensuojelu toimenpiteitä, joilla vähennetään metsätalouden aiheuttamaa kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Toimenpiteet toteutetaan Kemera-tuella.

Laskeutusallas Isojoen Riitaluomalla. (Kuva: Erika Saarenpää)

Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen tärkeää

Nuoremmalle sukupolvelle monet ennen tavalliset ja elinvoimaiset lajit ovat saattaneet jäädä vieraiksi, kun lajien kannat ovat vuosikymmenien saatossa taantuneet tai niiden pääsy luontaisille elinalueilleen on estetty. Lajien säilymisen ja vesiluonnon tilan turvaamiseksi tarvitaan työtä jatkossakin ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mukaan olisi hyvä saada myös lisää uusia toimijoita, sillä vain yhteistyöllä voimme saavuttaa nämä päämäärät. Freshabit-hankkeen yksi tärkeimpiä tavoitetta on ollut tietoisuuden, verkostojen ja yhteistyön lisääminen, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia monimuotoisesta vesiluonnosta. 

Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyläinvestoinnissa tarvitaan talkoohenkeä

Etelä-Pohjanmaalla on satoja kyliä ja niissä aktiivista väkeä. Maa- ja metsätalous, teollisuus ja palveluelinkeinot antavat tuloa ja elämisen mahdollisuuksia kylien asukkaille. Yhteisiä kyläläisten investointeja toteutetaan edelleen Etelä-Pohjanmaalla ja sitähän on tehty EU:n Maaseuturahaston, Suomen valtion ja kuntien tuella ja rahoituksella jo 1990-luvun lopulta lähtien. Kyläinvestointeihin on käytetty Maaseuturahaston (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) yleishyödyllisiin investointeihin varattua tukea. Nyt tällä ohjelmakaudella 2014  -2020 ELY-keskus kohdistaa E-P:llä 7,5 milj. euroa julkista tukea (EU:n ja valtion rahoitusta) kyläinvestointeihin ja muutaman miljoonan kylien kehittämishankkeisiin. Lisäksi alueen Leader-yhdistykset rahoittavat useilla miljoonilla euroilla kylien kehittämishankkeita ja yleishyödyllisiä investointeja. Yhteensä kylien kehittämiseen käytetään siis julkista rahoitusta reilusti yli 10 milj. euroa koko ohjelmakaudella.

Mikä on yleishyödyllinen investointi? Voitaisiin puhua paremminkin kyläinvestoinneista. Investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä ja myös pysyvyyttäkin vaaditaan. Investointi voi olla esim. yhteiseen harrastukseen tarvittavan laitteen hankinta tai kylätalon rakennusinvestointi.

Jyrkän uudessa kesäteatterissa on pyörivä esiintymislava

Perusedellytyksenä on, että kylältä tai kunnasta löytyy sopiva yleishyödyllinen hakijataho, vaikkapa kyläyhdistys tai urheiluseura. Ja ilman yhdistyksen innokkaita vastuuhenkilöitä eivät asiat edisty edes hakemukseksi. Vastuuhenkilön ei tarvitse eikä pidäkään olla ”kylähullu”, mutta kuitenkin olisi oltava sopivasti ”urheiluhenkeä” ja riskinsietokykyä viedä hanke alusta loppuun. Talkootyöt ja talkooporukan kokoaminen tulee vastaan lähes aina rakennushankkeissa eli myös sosiaalista johtajuutta olisi hyvä vetäjällä olla.

Mitä sitten on investoitu kylillä?

Investointien kirjo on laaja; kylätalon remppa, ylipainehalli, latujen lumetusjärjestelmä, elektronisten ratalaitteiden hankinta ampumaharrastukseen, kyläseuran terassi, kaukalohanke, tanssisalin kunnostus, kesäteatteri, liikuntaleikkipuisto lapsille, hiekkatekonurmikenttä, eläkeläisten harrastustila jne.

Miksi kylillä investoidaan? Kyläläisillä on halua ylläpitää ja parantaa elämisen olosuhteita, toimintoja ja viihtyvyyttä kylillä, jotka usein ovat myös kaukana kuntien ja kaupunkien keskustojen palveluista. On huomattava, että myös E-P:llä sivukyliltä asukkaita on muuttanut keskusta-alueille ja kunnat ja kaupungit ovat liittyneet yhteen. Näin on syntynyt entisistä kuntien kirkonkylistä vireitä kaupunkien kyläkeskuksia. Yhteiset toimet luovat vireyttä kylällä. Usein yhteinen tekeminen johtaa ja liittyy myös elinkeinojen kehittymiseen ja työpaikkojen syntymiseen. Myös muut kuin kyläläiset käyttävät näitä yhteisiä palveluja, esim. kylällä olevalla tanssipaikalla voi käydä väkeä hyvinkin laajalta alueelta.

Kainaston nuorisoseurantalo on hyvässä kunnossa ja ”kovassa” käytössä.

ELY-keskuksella on vuoden 2018 loppupuolella ohjelmakauden tukirahaa jäljellä noin 600 000 euroa yhdistysten yleishyödyllisiin investointeihin. Uusia hakemuksia otetaan vastaan koko ajan. Menossa oleva hakemusten valintajakso päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen arvioidaan saapuneet hakemukset. Myös Leader-ryhmistä kannattaa tiedustella tukimahdollisuuksia kylähankkeisiin ja investointeihin.

 

Tapio Sivula
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus