Talvi yllätti autoilijat 

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Lumisessa maisemassa ajelee säiliöauto kirkkaassa auringonpaisteessa.

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Luminen tiemaisema.

Tiesitkö, että:

  • Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
  • Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
  • Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
  • Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
  • Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Kuvassa näkyy aura-auton peili ja luminen peltomaisema.

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Muutama fakta talvikauden tiestöstämme

Harmaana päivänä otettu kuva, jossa autoja ja traktori mutkaisella tiellä.

Kuva: Mikko Käkelä

Jokainen tielläliikkuja on huomannut, että päällystetty tiestö on reikiintynyt pahasti tänä talvikautena. Pakko on puhua talvikaudesta, sillä tämä ajanjakso on ollut niin poikkeuksellinen säiden suhteen, ettei oikein talvestakaan voida puhua, ainakaan täällä pohjalaismaakuntien alueella. Onhan leutoja talvia ollut toki ennenkin, mutta yleensä välissä on ollut kuitenkin pakkasjaksoja.

Kun talvella sataa vettä…

Talvella teitä suojaa se, että tien runko on jäätynyt normaalisti ja päällä on kenties lumikerros. Tällainen olisi normaali talvikeli. Mutta tänä talvena on satanut paljon vettä ja lämpötila on sahannut 0 asteen molemmin puolin ja ollut pitkiä jaksoja kokonaan plussan puolella. Lunta on tainnut olla viikon verran pisimmillään kerrallaan, kunnes taas ovat tulleet vesisateet.

Pimeälla otettu kuva liikenteestä, näkyy autojen valoja ja pimeyttä.

Kuva: Mikko Käkelä

Kun vesisateita on paljon, pääsee vesi luikertelemaan tiestön halkeamiin päällysteen alle. Autojen renkaat tehostavat veden pääsemistä päällysteeseen painamalla vettä vielä syvemmälle päällysteen rakoihin. Kun sää sitten pakastuu, paisuu tien alle päässyt vesi poksauttaen päällysteestä irti paloja. Myös nastarenkaiden vaikutus tiestöön on merkittävä, kun tie on märkä, tuolloin tiestö kuluu myös renkaista johtuen.

Pikaisia ratkaisuja ei valitettavasti ole

Reikiä on tullut tänä talvikautena niin paljon, ettei tällaista talvea ole muistissa monillakaan. Mutta suurempia korjaustoimia joudumme pääsääntöisesti odottamaan kevääseen. Talvella ja kostealla kelillä ei ole pysyviä ja kustannustehokkaita paikkaustekniikoita olemassa. Tiestöä voidaan paikata ja liikenneturvallisuutta vaarantavat reiät toki paikataankin, mutta paikka ei tule pysymään tiessä kiinni. Siksi paikkauksia päästään kunnolla tekemään vasta keväämmällä. Toinen asia on se, että riittävätkö rahat kaikkiin reikiin kaikilla teillä? Se onkin monimutkaisempi asia.Tie, joka on paikattu moneen kymmeneen kertaan, tie on ihan laikukas.

Tiestön rahoituksesta

Alueellinen ELY-keskus vastaa tiestön kunnosta ja saa siihen rahoituksen Väylävirastolta ja edelleen valtion budjetista LVM:n osuudesta. Tämä rahoitus sisältää mm. tienpidon, mikä sisältää tiestön hoidon ja kunnossapidon rahoituksen. Talvella tämä tarkoittaa mm. lumen aurausta, liukkaudentorjuntaa, kesällä sorastusta, tiestön kuivatuksesta huolehtimista, pölyn sidontaa, lanausta jne. Usein kuulee ihmeteltävän, että ”kyllä tällaisina leutoina talvina on ainakin lumenaurauksesta rahaa säästynyt”. Mutta se ei pidä paikkansa. Ensinnäkin tällaisina talvina liukkauden torjuntaa joudutaan tekemään normaalia enemmän ja toisekseen hoitourakat ovat pitkäaikaisia sopimuksia. Ne tehdään urakoitsijan kanssa esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan ja rahat sidotaan sopimuskausiksi kerrallaan. Näin ollen rahaa ei ole säästössä aurauksista. Ne vauriot, joita tällaisina leutoina talvina tiestölle aiheutuu, täytyy maksaa lisäksi normaaleista päällysterahoista. Korjauksien jälkeen nähdään, paljonko rahaa jää itse päällystämiseen ja tiemerkintöjen korjaukseen. Joten, vaikka rahoitusta onkin saatu nostettua viime vuoden, harvinaisenkin alhaiselta, tasolta nyt vähän ylöspäin, ei se välttämättä näy heti tänä kesänä kovinkaan paljon tiestöllä. Ensin on katsottava talven ”jäljet” ja korjattava niitä ja sen jälkeen nähdään, miten paljon päällysterahaa jää käyttöön päällysteohjelmaamme. Tulevina vuosina näyttäisi päällysteraha kuitenkin pysyttelevän vähän korkeammalla tasolla verrattuna esimerkiksi viime vuoteen.

Kuvassa suoralla tiellä kaksi isoa kuoppaa asfaltissa.

Helppoja ja nopeita ratkaisuja ei oikein siis ole. Viime vuosina on puhuttu paljon korjausvelasta eli siitä, mitä tiestön peruskunnolle on tapahtunut, kun rahoitus on pyritty saamaan riittämään edes välttämättömiin korjauksiin. Kun pitkään on tehty vähäisellä rahoituksella mm. päällysteitä, ei niiden kunto tahdo tällaista talvikautta kestää.

Kesän 2020 päällystysohjelmasta tiedotamme vähän myöhemmin lisää. Nopeita parannuksia ei kuitenkaan heti saada, mutta teemme parhaamme käytettävissä olevalla rahoituksella. Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia ja kärsivällisyyttä kuitenkin vielä pitkään.

Palautetta tiestöltä voi antaa ja vaarallisista kuopista ilmoittaa.

Turvallisia kilometrejä kaikille kulkijoille!


Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Rati riti ralla- eipä tullut halla

Eletään tammikuun puolta väliä ja maa on musta, vettä sataa, päivät ovat harmaita. Ei tietoakaan talvesta – narisevasta pakkaslumesta, paksusta lumipeitteestä, kirpsakkaista aurinkoisista pakkapäivistä. Olisipa tämä talvi poikkeus!

Marras- joulukuussa oli lyhyt pakkasjakso, jonka myötä pienet lammet jäätyivät ja maa oli jäässä. Sen jälkeen tulivat sateet, päivästä toiseen jatkuvat sateet. Sadevesistä alkoi muodostua ongelmia, koska maa oli jäässä eikä se silloin ime vettä. Porissa kaupunki nosti tulvasuojelun varautumistasoa tulvavaaran takia, Lounais-Suomessa Loimijoella ja Lapuan Liinamaalla vesi nousi pelloille, Tikkurilassa Keravanjoki tulvi kävelytielle, Salossa tulvavesi katkaisi kadun ja Vallilassa kerrostalon kellariin päätyi tuhansia litroja vettä. Mitä kaikkea muuta, mikä ei ole päätynyt tiedotusvälineisiin, sateet ovat aiheuttaneetkaan?Musta viljelyspelto ja taustalla metsää ja edessa vihreää nurmikkoa. Kuva otettu tammikuussa 2020, eikä lunta näy missään.

Ilmastonmuutoksen eteneminen tuo haasteita hulevesien kanssa

Ilmastomuutoksen todetaan lisäävän säiden ääri-ilmiöitä, kesät ovat kuumia ja kuivia ja sateet lisääntyvät sekä yleistyvät etenkin talvella. Lämpötilan noususta johtuen sateet tulevat useimmiten vetenä. Olettaa saattaa, että tulevaisuudessa meillä on entistä enemmän haasteita sade- ja sulamisvesien eli hulevesien kanssa. Keskustoissa ja tiiviillä alueilla vesien hallinta on haasteellisempaa, koska tilaa on vähän ja rakentaminen on kallista. Perinteisesti hulevedet on johdettu putkissa vesistöihin. Olemassa oleva verkosto jää auttamatta tulevaisuudessa pieneksi ja vesien määrän ennustaminen on entistä hankalampaa.

Vesipuro kulkee keskellä vehreää puistomaisemaa.

Maankäytön suunnittelussa tulisi tehdä hulevesiä varten uusia ratkaisuja

Miten sitten tulisi varautua ennalta arvaamattomiin sateisiin ja suuriin vesimääriin sekä niistä aiheutuviin haasteisiin? Maankäytön suunnittelu ja ajatusten päivittäminen hulevesien suhteen ovat mielestäni avainroolissa ennaltaehkäisemään hulevesistä aiheutuvia ongelmia tulevaisuudessa. Hulevesien johtaminen tulisi nähdä toisinkin kuin perinteisenä putkiratkaisuna.

Vesien pidättäminen ja johtaminen avoimissa luonnonmukaisissa uomissa parantaa varautumista suurten yllättävien vesimäärien hallitsemiseksi. Mielestäni monessa tilanteessa putkiratkaisun ja maanpinnallisia ratkaisuja yhdistämällä saataisiin aikaan järjestelmä, jolla voitaisiin paremmin varautua yllättäviin virtaamiin. Sade- ja sulamisvesien johtaminen, pidättäminen maaperään ja viivyttäminen vaativat fyysistä tilaa, josta kilpailee kaupunkirakenteessa moni muukin toiminto. Viheralueet olisi hyvä suunnitella siten, että niihin voitaisiin toteuttaa hulevesilammikoita, -uomia ja avoimia vesipintoja, jotka ovat parhaimmillaan varsin viihtyisiä virkistäytymisalueita. Hulevettä johtavan verkoston täytyy olla jatkuva ja usein myös varsin laaja, jotta vettä voidaan johtaa eteenpäin. Perinteinen maan alla oleva putkiverkosto on usein laaja ja monihaarainen. Sade- ja sulamisvesien kuljettamiseksi ja viivyttämiseksi maanpinnalla, tulisi mielestäni suunnitella maankäytön suunnittelun yhteydessä vastaavan tyyppinen verkosto, esimerkiksi viheralueita hyödyntäen. Yleispiirteisen maanpäällisen hulevesiverkoston aluevaraukset on hyvä osoittaa yleiskaavassa, josta ilmenee myös helposti verkoston jatkuvuus. Yleiskaavassa hulevesille varattujen alueiden tarkempi suunnittelu toteutetaan yksityiskohtaisemmassa vaiheessa.

Hulevesien johtamiseen, viivyttämiseen ja pidättämiseen liittyy rajoituksia ja suosituksia, jotka tulee muistaa huomioida suunnittelun yhteydessä. Esimerkiksi hulevesiä ei saa johtaa pohjavesialueille pilaantumisriskin takia eikä maanteiden kuivatusojiin tierakenteiden vettymisvaaran takia.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tilannut työn, jossa on tutkittu viiden kunnan yleiskaavasta, miten hulevesien hallinta on niissä huomioitu.
Oheinen työ löytyy linkistä.


Anu Schulte-Tigges
Maankäytön asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus