Kohtaamisia

Elämä on syntymähetkestä lähtien täynnä erilaisia kohtaamisia. Niihin mahtuu iloisia yllätyksiä, odotettuja tapaamisia, mutta myös epämiellyttäviä törmäyksiä, joiden olisi toivonut jäävän kokematta.

Tänä aikana, kun kohtaamiset siirtyvät nopeutuvalla tahdilla tapahtuviksi digitaalisesti, toivoisi kuitenkin kaikilla säilyvän sosiaalisten taitojen perusteet, jotta toisen ihmisen kohtaaminen henkilökohtaisesti silmästä silmään ei käy ylivoimaiseksi.

Usein näkee nuorisoa kokoontuneena yhteen ja kaikilla on kännykät kädessä. Ilmeistä päätellen siinä viestitellään toinen toisilleen tai ryhmässä, koska naurunpyrskähdykset ovat samanaikaisia. Kohtaamiset voivat olla näin samanaikaisesti kahdella tasolla. Tämä tuntuu niin hassulta tällaisesta henkilöstä, joka yrittää vielä edes toisella kädellä roikkua kehityksen kelkassa, mutta huomaa monen asian menneen jo niin sanotusti ohi tässä sähköisessä some-maailmassa.

Tulevaisuudessa yhä useampaa asiakaspalvelutehtävää hoitaa tekoälyllä varustettu robotti. On kuitenkin selvää, että aivan kaikkiin tehtäviin ei älykkäinkään robotti tule sopimaan. Ihmisen tunneälyn korvaajaksi niistä ei ole.

Miten sujuvat aidot ihmisten kohtaamiset?

Aidot ihmisten kohtaamiset kuuluvat kuitenkin vielä monen ammattiryhmän arkipäivään ja niihin liittyy monenlaisia haasteita.

Tarkastajien työssä haasteita luovat jo peruslähtökohdat. Tarkastukset tehdään tilallisten kotirauhan piirissä.

Peltopuolella tarkastuksista voidaan ilmoittaa etukäteen, mutta eläinvalvonnassa tarkastuksia tehdään suurelta osin etukäteen ilmoittamatta. Tämä herättää usein hämmennystä; olisivatko tarkastajat menneet eläinsuojiin tarkastusta tekemään, vaikka ketään ei olisi ollut kotona. Vastaus on ehdottomasti ei. Ellei ketään tavoiteta kotoa, tarkastajat joko tulevat myöhemmin uudelleen tai ottavat yhteyttä puhelimitse tarkastuksesta ilmoittamalla. 

Lähtökohtana täytyy aina yrittää ajatella, miten itse kokisin tilanteen, jos minun kotirauhani piiriin tultaisiin katsomaan, miten olen työni tehnyt. Jo pelkästään työpaikalle tulo herättäisi monenlaisia tunteita, eikä varmastikaan kovin myönteisiä. Saatikka jos työ on kotirauhan piirissä.

Me emme voi koskaan tietää, mitä kenenkin elämässä juuri sillä hetkellä on meneillään, kun yllätyksenä etukäteen ilmoittamatta ajamme pihaan. Elämään kuuluvia tapahtumia riittää meille kaikille niin hyvässä kuin pahassa. Voi olla järkyttäviä läheisten menetyksiä, eroja, monenlaisia vastoinkäymisiä, mutta myös juhlaa tai juuri sillä hetkellä juhlien järjestämistä. Myös kylvö-, rehunteko- ja puinti-ajat ovat sellaisia, jotka eläinpuolen tarkastuksissa mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon. Mutta valitettavasti tarkastettavia tiloja on alueellamme paljon, joten väistämättä näidenkin aikaan yllätyskäynti voi osua kohdalle.

Vastoinkäymisiin liittyvät myös vuosien erilaiset olosuhteet; viime vuonna ongelmana olivat jatkuvat sateet ja märkyys, tänä vuonna taas sateiden vähyys ja kuivuus. Kohtaamisissa näitä erilaisia tapahtumia voi olla sydämellä niin tilan väellä kuin tarkastajalla itselläänkin. Onneksi kuitenkin ylivoimaisissa tapauksissa voimme ottaa tilanteita huomioon ja saada tarkastuksen edes alkuun ja saattaa se sitten loppuun myöhemmin. 

Jos tarkastuksesta on etukäteen ilmoitettu ja sovittu on kellonaika, jolloin tilalle tullaan, niistä pidetään ehdottomasti kiinni. Joskus on käynyt niin, että tarkastajilla on autoon tullut matkan hetkeksi pysäyttävä rengasrikko, mutta silloin tilalle on heti ilmoitettu viivästymisestä.

Tarkastukset herättävät tunteita

Jo pelkästään tarkastuksesta ilmoittaminen aiheuttaa tilalla monenlaisia tunteita. Elävästi muistan vieläkin EU:n liittymisen alkuajoilta tapauksen, jossa tilalle oli etukäteen ilmoitettu peltovalvonnasta. Saman päivän iltapäivällä isäntä soitti, että voisikohan tarkastajat sittenkin tulla heti huomenna, että tarvitsisi valvoa vain yksi yö jännittäen tulevaa tapahtumaa useamman yön sijasta. Nyt kun tarkastustoimintaa on tehty jo yli kaksikymmentä vuotta, se alkaa olla tutumpaa ja systeemiin kuuluvaa. Mutta silti tällaistenkin tunteiden heräämisen muistaminen on tärkeää, sillä joillakin tiloilla ei olla käyty vielä koskaan ja toisilla taas useammankin kerran.

Jos valvonnasta ilmoitetaan etukäteen, on puhelimessa tapahtuva ensikontakti tärkeä. Tiloilla käydään pääsääntöisesti tarkastajapareittain sujuvan käynnin varmistamiseksi ja aina toinen tilalle tulossa olevista tarkastajista hoitaa ilmoittamisen. Toivottavasti puhelun aikana hälvenee pahin jännitys tulevasta.

Etukäteen ilmoittamattomat tarkastukset ovat suuri haaste tarkastajille. Useammalla tilalla on sanottu, että ensimmäiset kaksi- kolme sekuntia ratkaisevat suuresti sen, kuinka tarkastus tulee sujumaan. Usein sanotaan, että asenne ratkaisee. Asenne näkyy monelle jo ilmeistä, eleistä ja kuulemamme mukaan kävelytyylistäkin, ennen kuin ehditään edes tervehtiä ja esittäytyä. Myös etukäteen kuullut kertomukset toisilta tilallisilta heille tehdyistä tarkastuksista saattavat aiheuttaa ennakkoasenteita, joita on ehkä vaikea muuttaa. Toisaalta tarkastajat ymmärtävät, että tarkastuksen ensihetket voivat olla säikähdyksestä johtuen melko voimakkainkin sanakääntein sävyttyneitä, mutta lähes aina tarkastuksen edetessä on tilanne rauhoittunut. Aika usein kuulemme, että tapahtuma ei ollutkaan niin kamala kuin ensi alkuun oli ajatellut. Mikä voi olla tarkastajille suurempi kiitos, kuin se, että hankalahkonkin alun jälkeen tilalla on todettu, että saatte kyllä tulla toistekin.

Suuren haasteen tekee myös se tosiasia, minkä tilalliset usein esittävät kysymyksenä:
”Mitä tämä teidän käyntinne tulee maksamaan minulle?” Mahdollisista seuraamuksista voi aiheutua suurikin rahallinen menetys. Yhdenkin päivän virhe rekisteri-ilmoituksissa tekee kohtuuttomalta tuntuvia seuraamuksia maksettaviin tukiin ja tämä taas aiheuttaa itselle arvoristiriita-tilanteen; oli oma mielipide mikä tahansa näistä, työ on kuitenkin tehtävä voimassa olevien säädösten ja ohjeiden mukaan.

Jos käy niin, että tarkastuksessa on tehty huomioita, joista aiheutuu tilalle seuraamuksia, pitäisi pystyä kertomaan seuraamuksia aiheuttaneet asiat ymmärrettävästi ja varoa ”kapula-kielen” käyttämistä. Varsinkin jos näkemykset puutteista ovat eriävät, olisi ehdottoman tärkeää tuoda kaikki asiaan vaikuttavat seikat ymmärrettävästi esiin. Tällaisissa tapauksissa ovat valvontatilanteissa otetut valokuvat ehdottoman tärkeitä tilan oikeusturvankin kannalta.

Palaute on tervetullutta

Tarkastuksen kuluessa usein huomaa, että tilallisilla olisi paljonkin juteltavaa; kommentteja ja huomioita. Harmittaa joskus, ettemme voi välttämättä keskittyä näihin niin paljoa kuin haluaisimme. Keskittyminen kohdistuu omaan perustehtävän tekemiseen ja yritykseen rajata käynti lyhimpään mahdolliseen aikaan, että häiritsisimme mahdollisimman vähän tilan töitä.

Tarkastajat ovat kuitenkin usein se ainut kanava, jolle voi suullisesti antaa suoraa palautetta ja kertoa kokemuksiaan. Palautteet ovatkin aina tervetulleita, sillä kehitystä parempaan ei voi tapahtua ilman niitä. Voihan olla, että tarkastajat ovat urautuneet joihinkin rutiineihin tarkastusten kulussa, mitkä saattavat tilallisista tuntua huonolta. Mutta palautteen ansiosta niitä voi muuttaa, jos mahdollista.

Alueellamme tehdään perus- ja jälkitarkastukset mukaan lukien vuosittain lähes sata eläinvalvontakäyntiä tiloille. Näissä valtaosassa kohtaaminen sujuu onnistuneesti ja hyvässä hengessä.

Esimerkkinä kohtaamisten moninaisuudesta ja herkkyydestä käynee tilanne, jossa oltiin muutama vuosi sitten. Viikonloppuna oli ollut läheisen ystäväni hautajaiset ja maanantaina lähdettiin tarkastuksia tekemään. Suru puristi vielä kurkkua, mutta itsensä oli vain pakotettava keskittymään perustehtävän suorittamiseen. Etukäteen ilmoittamaton käynti jännittää aina, mutta tilanne sai jännityksen vielä kiristämään otettaan. Heti ensimmäisessä paikassa isäntä olikin kotosalla ja pihapiirissä, joten tarkastus saatiin käyntiin. Harmittelin mielessäni, kuinka epäonnistuin tunteiden järjestykseen saamisessa ja oma työn tekeminen tuntui kankealta.

Siinä sitten isäntä alkoi kertoa, että hän oli usein jännittänyt koska ensimmäinen tarkastuskerta osuisi hänen kohdalleen. Ja nyt kun se sattui, sattui se huonoimpaan mahdolliseen ajankohtaan, koska heillä oli ollut juuri viikonloppuna lähisukulaisen hautajaiset ja ajatukset vielä niissä. Hän lisäsi vielä, että varmaankaan te tarkastajat ette jännitä mitään käyntiä, kun on vuosien rutiini takana.

Saman kaltainen kokemus samaan aikaan sai aikaan sen kuuluisan ”saman taajuuden” löytymisen. Ymmärrys toisen tilanteen huomioon ottamisessa toimi tässä kaksisuuntaisesti ja helpotti tarkastuksen suorittamista jännityksen hälvenemisen myötä. Sanonnan siitä, että emme voi tietää toisen elämästä mitään, ellemme kulje hänen kengissään päivän matkaa, soisi aina muistettavan. Jokaisessa kohtaamisessa.

 
Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Maaseutuyksikkö

 

 

Ensimmäistä kertaa tarkastajana lakeuksilla

Maatalouden tukivalvonta on tunteita herättävä kokonaisuus. Moni näkee valvonnan turhana byrokratiana ja kylillä kuulee kauhutarinoita sekä ankarista tarkastajista että aggressiivisista maatalousyrittäjistä. Urbaanilegendoja riittää yllin kyllin. Kun kesäkuussa Farmari-messuilla vietetyn päivän jälkeen sain puhelinsoiton Etelä-Pohjanmaan Maaseutuyksikön tuki -ja valvontayksikön tarkastuspäälliköltä Harri Väisäseltä, niin ilmassa oli odotusta ja jännitystä. Hän soitti kertoakseen, että minua odottaisi puolen vuoden määräaikainen virka peltopuolen tarkastajana.

Työ on ollut monella tapaa hedelmällistä ja on ollut täydellinen vastakohta stereotyyppisille ennakkoluuloille. Ensinnäkin tukivalvonnalla varmistetaan viljelijöiden yhdenmukainen kohtelu ja se että maataloustuet kohdistuvat oikein. Maatalousyrittäjät ovat ottaneet lähes poikkeuksetta minut ja tarkastajakollegani Tuomo Saarisen asiallisesti ja ystävällisesti vastaan.

IMG-20170831-WA0001

Tavanomaisesti työaamuna lähdimme vuokra-autolla jonnekin päin Etelä-Pohjanmaata yhdessä Tuomon kanssa. Tilalle mentäessä loimme meidän tarkastajien ja maatalousyrittäjän välille luottamuksellisen sekä välittömän ilmapiirin. Mielestäni positiivisen ilmapiirin luominen lähtee siitä, että ymmärtää maatalousyrittäjän näkökulman valvontaan: usein tilanne on kovasti mietityttänyt etukäteen ja itse valvonta voi olla kaikessa harvinaisuudessaan stressaava tilanne.

Päivä käynnistyi tilakeskuksessa paperitöiden laatimisella ja jatkui usein tunteja maastossa peltolohkoja valvoen. Nykyään peltovalvonnoissa käydään jokaisella lohkolla tarkastamassa vallitsevat olosuhteet. Usein maatalousyrittäjä hyppäsi meidän auton kyytiin ja kiersimme lohkot yhdessä. Maatalousyrittäjät ovat alansa ammattilaisia ja usein tarkastuksilla ei ollut juurikaan huomautettavaa. Päivän päätteeksi tehtiin tarkastuksen yhteenveto sekä kerrottiin tulevista toimenpiteistä, kuten mahdollisten karttakorjausten laatimisesta. Moni viljelijä kertoikin lopuksi yllättyneensä, kun tarkastajat olivat asiallisia ja jopa mukavia. Saimme aina välillä kuulla yllättävän positiivista palautetta toiminnastamme, joka tuntui aina yhtä mukavalta.

IMG-20170901-WA0000

Tarkastajana toimiessani olen saanut arvokasta oppia monesta asiasta. Tarkastajan työ on ollut vaativaa, koska valvontakäynnillä asiakastilanne jatkuu useita tunteja ja monilla maatiloilla eletään haasteellisia aikoja niin taloudellisesti kuin psyykkisestikin. Työssä substanssiosaamisen lisäksi tärkeintä oli kohdata maatalousyrittäjä ystävällisyydellä sekä kommunikoida avoimesti, reippaasti ja selvästi. Aito kiinnostus viljelijöiden työtä kohtaan kannatti tuoda esiin, sillä se osoitti paitsi arvostusta heitä kohtaan, niin se myös piti yllä mukavaa keskustelua kävellessämme pelloilla. Tarkastajana mieleeni palautui monia asioita peltoviljelystä, sillä en ollut hetkeen työskennellyt alkutuotannon parissa. Vastaan tuli täysin uusia asioita, kuten GPS-laitteen käyttäminen ja harvinaisen viljelykasvin, valkomesikkään näkeminen luonnossa. Vaikka maaseudun kehittämisestä minulla on vuosien kokemus, niin lukuisten viljelijöiden ja erilaisten tilojen näkeminen herätti taas paljon intoa ja ideoita kehittää maaseutua tulevaisuudessakin.

Tarkastajan työtä tehdään parityönä ja opin näkemään mitä erittäin tiivis tiimityöskentely parhaimmillaan on: saumatonta yhteistyötä, jossa onnistumisista nautitaan yhdessä ja työmurheet jaetaan toimistolle takaisin ajettaessa. Aidossa tiimityöskentelyssä tunnustetaan omat heikkoudet ja luotetaan molempien erilaisiin vahvuuksiin. Minä sain kokeneemmalta pariltani rutkasti perehdytystä esimerkiksi valvontakarttojen tulkitsemiseen ja toisaalta koen, että minun vahvuutenani oli laadukas kommunikointi viljelijän kanssa. Koko tarkastus -ja valvontayksikön yhteishenki oli hyvä ja aina löytyi tarvittaessa joku jolta pystyi kysymään neuvoa. Tällaisesta työstä ja työyhteisöstä on helppo pitää. Käytännön työtä tehdessä paljastui, että suuri osa viljelijöistä suhtautuu valvontoihin neutraalisti ja osa jopa piti niitä tarpeellisina. Yhteenvetona tarkastajan tehtävät ovat olleet antoisia, opettavaisia ja ihmisläheistä työtä.

 

Virve

 

Virve Rinnola
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Luomua läheltä ja kaukaa

Kulunut vuosi toi muutoksia tehtäviin ja nyt on 50 v. ”vihreä” tarkastaja seurannut luomuasioita aikaisempaa lähemmin. Monia uusia näkökulmia ja etenkin pieniä yksityiskohtia tuli vastaan. Luomutuotannon asiantuntijan titteli kuitenkin – pakko myöntää – jäi vielä kaukaiseksi haaveeksi.

Jos kuitenkin menneen vuoden luomuasiat pitäisi kiteyttää yhteen sanaan, olisi valinta kirkkaana mielessä. Luomutuotannossa kaikkein parhaiten yhdistyvät tuottajan ja kuluttajan intressit sanan jäljitettävyys kohdalla. Tässä kohtaa kaikki ovat voittajia.

Yhä useampi kuluttaja haluaa tunnistaa käyttämänsä ravinnon alkuperän. Missä, milloin ja miten ruokapöytään hankittu elintarvike on tuotettu? Asia olisi ollut edeltäville sukupolville suorastaan outo – olihan heille ruuan tuottaja tuttu tai ainakin joku kauppiaan tuntema henkilö.

Luomutuotannolla on loistava mahdollisuus olla ajan hermolla. Jokainen Suomessa tuotettu luomuerä on jäljitettävissä. Kaikesta korjatusta sadosta on kirjanpito, tieto siitä missä siilossa vilja on varastoitu – kenelle, milloin ja miten paljon siitä on markkinoitu. Luomutiloilla vuosittain tehtävät tuotantotarkastukset ovat oiva vakuus kuluttajalle – ulkopuolinen todistus tuotteen aitoudesta, joka seuraa tuotetta läpi jalostuksen ja kaupan aina kuluttajan pöytään saakka.

_MG_8542

Tuottajille ja muille toimijoille asiaan liittyvät kirjanpidot ovat lisätyö, joka kannattaa tässä muuttuvassa maailmassa tehdä positiivisin mielin. Suorin vertauskuva voisi olla tilanne, jossa polkupyöräkaupan jälkeen täytetään takuutodistusta – jokainen kirjaus tuotantoeristä on merkintä ”takuukorttiin” kuluttajalle koituvasta lisäarvosta. Luomutarkastajien kirjaukset tilakohtaisessa pöytäkirjassa ovat dokumenttina, kun ELY-keskus antaa tuottajalle asiakirjaselvityksen eli luvan markkinoida tuotteitaan luomutuotteina. Luonnonmukaisessa tuotannossa tämä asiakirjaselvitys on siis monien muiden seikkojen lisäksi vakuus siitä, että tuotteen jäljitettävyys on kunnossa.

Viimeaikoina myös tavanomaisen tuotannon puolella on haettu lisäarvoa jäljitettävyydestä. Saattaa olla, että tämä nimenomainen – vaikkakin vain yksi luomutuotannon erityisominaisuus olisi käyttökelpoinen kaikelle suomalaiselle elintarviketuotannolle. Lyhyt jäljitettävä ketju pellolta pöytään voittaa maailmojen ääristä laivatun ylijäämäerän monin eri tavoin.

IMG_3171

Otsikon viimeiseen sanaan sisältyvää ideaa voisi hahmottaa käytetyn auton myynti-ilmoituksen avulla. Jos ilmoituksessa tarjotaan ajoneuvoa, jolla on ollut useita omistajia – tai vastaavasti viereisessä ilmoituksessa lyhyt tieto ”ensimmäinen omistaja myy”.

Mielestäni kaiken kotimaisen tuotannon voi rinnastaa tuohon jälkimmäiseen – ensimmäinen omistaja myy. Kotimaisessa Luomutuotannossa on lisäksi mukana asiantuntevan luomutarkastajan ja EVIRA:n myöntämä sertifikaatti – varmistettu tuotantotapa ja varmistettu jäljitettävyys.

Perämäki_Ari

 

Ari Perämäki
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus