Tuumasta toimeen, yrittäjyysvalmennuksesta eväät yrittäjyyteen

Työ on iso osa elämäämme, ja yksi muoto ansaita on lähteä yrittäjäksi. Yrittäjyyden sanotaan tuovan mukanaan muun muassa vapautta valita ja tehdä sitä, minkä itse kokee tärkeäksi ja merkitykselliseksi. Se, että yrittäjyys kiinnostaa yhä useampaa, näkyy myös eri tilastoissa. Tilastokeskuksen mukaan 9 515 yritystä aloitti toimintansa vuoden 2021 heinä−syyskuussa. Aloittaneita yrityksiä oli 1,1 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 vastaavana ajanjaksona.  

Vapauden mukana tulee myös vastuuta. Yrittäjänä toimiminen ei ole aina helppoa, eteen voi tulla yllättäviäkin asioita. Joku on aikoinaan sanonut, että yrittäjänä toimiminen on kuin moniottelua. Oman erityisosaamisen lisäksi on hyvä olla vähintäänkin tietoinen monesta yrittäjyyteen liittyvästä asiasta. Miten sitten päästä alkuun, kun tuntuu, että omaa ideaa haluaa lähteä viemään eteenpäin? Usein uuteen yritykseen liittyvä ajatus voi olla hyvinkin selkeä, mutta sen paperille kirjoittaminen ja liiketoimintasuunnitelman laatiminen, puhumattakaan kannattavuuslaskelmista, voi ollakin sitten toinen juttu. Hyvä valmistautuminen ja pyrkimys ennakointiin ovat erityisen tärkeää jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Vaikka tietenkään kaikkeen ei voi millään valmistua uusi yrittäjäkään. 

Neuvottelupöydän ääressä kaksi naista keskustelevat ja pöydällä on auki myös tietokone.

”Halu ryhtyä yrittäjäksi sai minut hakeutumaan koulutukseen” 

Näin kirjoitti eräs valmennukseen osallistunut, ja lisäsi vielä, että hän on häikäistynyt siitä, että sai näin hyvän koulutuksen maksuttomana. Etelä-Pohjanmaan TE-Palveluiden yrittäjyysvalmennus tarjoaa hyvät eväät yrittäjyyteen. Työnhakija-asiakkaille maksutonta yritysvalmennusta TE-Palveluille tuottaa Valmennus-Majakka. 

Valmennuksessa saat tietoa ja tukea yritys- ja liikeideasi hahmottamiseen sekä konkreettisen liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Eli juuri sellaista tietoa ja osaamista, mitä yrittäjänä tulet tarvitsemaan. Sillä ei ole niinkään väliä, oletko suunnitelmissasi vasta alkumetreillä vai jo edennyt hieman pidemmälle toteaa Valmennus-Majakan valmentaja Seppo Laukkanen. Seppo kertoo, että valmennus voi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia ja liikeideaa, sekä tuoda varmuutta yrityksen talousasioiden hoitamiseen. Valmennuksen aikana selvitetään sitä, onko liikeideassa edellytyksiä jatkuvaan, kannattavaan liiketoimintaan.   

Valmennuksen päätavoitteena on se, että valmennuksesta saa ammattitaitoa yrittäjänä toimimiseen. ”Yrittäjyys on tekemällä oppimista, mutta se on monesti helpompaa, kun on perustiedot hanskassa”, toteaa Seppo Laukkanen. Ja näinhän se on, siksi koulutuksen sisällössä pureudutaan tärkeimpiin asiakokonaisuuksiin yrityksen perustamisesta, talouteen ja kannattavuuteen, sekä vero-, että lakiasioista liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. On hyvä myös huomioida, että mikäli olet hakenut/aiot hakea starttirahaa ja sinulle suositellaan yrittäjyysvalmennusta, niin kyseinen valmennus täyttää starttirahan yrittäjäkoulutusvaatimuksen.  

Kaksi naista ja yksi mies ovat kokoontuneet pöydän ääreen keskustelemaan ja kuvassa näkyy iloinen tunnelma.

Yrittäjän palvelut ”samalta luukulta”

Valmennuksen kautta voit myös verkostoitua ja saada tietoa niistä toimijoista, joihin sinun on hyvä tutustua yrittäjänä toimiessasi. Me TE-Palveluiden yritysneuvojat olemme yksi taho, joihin kannattaa olla yhteydessä jo hyvissä ajoin, ainakin, mikäli suunnitelmissasi on hakea starttirahaa toimeentulosi tukemiseksi.  

Valmennusten ja neuvonnan lisäksi Etelä-Pohjamaalla on tarjolla useita muitakin alkavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja ja rahoituksia, joten myös näihin kannattaa tutustua tarkemmin. Yrityspalvelukeskuksemme keskeisenä tehtävänä on tukea kaikissa vaiheissa olevia yrittäjiä, joten älä epäröi ottaa yhteyttä. Yhteystietomme löytyvät Yrityspalvelukeskuksen sivuilta (www.ely-keskus.fi).

Lähteet ja lisätietoa:

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Hanna Kangastie
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-palvelut

Mikä ihmeen työkykyohjelma?

Meillä jokaisella työtä tekevällä on ajoittain jotain kremppaa. Emme pysty kokoaikatyöhön tai nykyinen työ ei sovellukaan meille enää. Olemme silloin osatyökykyisiä. Jos työ osataan sovitella niissä tilanteissa oikein, työpanoksemme onkin riittävä. Osatyökykyisyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua myös täsmätyökyvystä ja täsmätöistä. Työkykyohjelman tavoitteena on se, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Olemme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa nyt vuoden ajan kehittäneet TE-palveluja työkykyohjelman mukaisesti. Halusimme kehittää palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa. Olemme tehneet myös sisäistä kehittämistyötä, jotta tunnistaisimme asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen sekä voisimme tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Olemme panostaneet myös yritysyhteistyöhön ja viestintään.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas saa hyvää ja oikeaa palvelua alusta saakka. Olemme tehneet yhdessä konkreettisia toimia osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta. Tarpeita oli Järvi-Pohjanmaan alueella ja siellä asiakastyö on päässyt nyt alkuun työttömien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kohderyhmässä ja kumppanina asiakkaiden kohtaamisessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pitkospuut-hanke. Palvelu alkoi marraskuussa 2021 ja asiakkaat lähtivät hienosti mukaan ja ovat motivoituneita työllistymään. Asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi ja voimavarakeskeiset tulevaisuusverstaat. Asiakkaan sairaus huomioidaan ja hänelle rakennetaan yksilöllinen polku kohti työelämää.

Toinen konkreettinen kokeilu osatyökykyisten asiakkaiden tarpeesta käsin on STM:n työkykyohjelman rahoittaman Toimeksi-hankkeen kanssa suunniteltu uudenlainen palveluosto, joka viedään lähelle asiakasta. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan pilottiluontoisesti noin 10 asiakkaan kanssa. Palvelun sisältönä on alkutilanteen kartoitus työparityönä, työkyvyn tuen tiimi lääkärin johdolla, jatkotoimenpiteet, lääkärijohtoinen verkostopalaveri ja jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Työkykyä voidaan testata konkreettisesti työpaikalla, jos se on tarpeen. Kokeilusta saadaan kokemuksia myöhemmin keväällä.

Sisäinen kehittäminen

Sisäisen kehittämisen tavoitteena on, että osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarve tunnistetaan entistä laaja-alaisemmin, kun TE-toimiston asiantuntijoiden osaamista osatyökykyisyydestä, työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä vahvistetaan.

TE-toimiston asiantuntijoiden tarpeita osaamisen vahvistamisessa on kuultu erillisellä kyselyllä. Huomioita on tehty jatkuvasti myös työssä ja syntyneisiin tarpeisiin on vastattu nopeasti. Asiantuntijoille on järjestetty infotilaisuuksia osatyökykyisyyteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työnhakijan sairausloma ja työnhaku, työolosuhteiden järjestelytuki, vammaisuus työnhaussa ja työelämässä). Asiantuntijoiden taitoja palvelutarpeen tunnistamisessa ja ohjausosaamista on vahvistettu sisäisellä henkilöstökoulutuksella ja valmennuksilla.

Yritysten rekrytoinnin helpottaminen

Olemme saaneet Vates-säätiön mukaan alueelliseen toimintaan ja työllisyyden hoidon toimijoille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia liittyen osatyökykyisten työllistymiseen. Viiden eri kumppanin kanssa on suunniteltu toimia yritysten yhteiskuntavastuun teeman ympärillä. Olemme lisänneet myös yritysten tietoisuutta työllistämisen tukitoimista viestimällä aiheesta ja jakamalla onnistumistarinoita. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus osatyökykyisten palkkatukityöllistämisestä on tulossa maaliskuussa. Tilaisuus on suunniteltu yhteistyössä alueen kuntakokeilujen kanssa.

Ostopalvelut

Kun ELY-keskus ostaa TE-toimiston asiakkaille erilaisia palveluja on tavoitteena, että myös osatyökykyinen asiakas kokee palveluihin osallistumisen helpoksi. Tärkeää on myös, ettei osatyökykyisen asiakkaan palvelu keskeydy riittämättömän tuen vuoksi.

TE-palveluiden parempaan kohdentumiseen osatyökykyisille on vaikutettu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi työvoimakoulutusten hakutekstien sisältöihin ja viestintään. Vuonna 2021 koulutuksen aloitti 113 osatyökykyistä henkilöä. Asiakkaan koulutuksessa pysymistä on vahvistettu koulutusaikaisen tuen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelu on kilpailutuksessa ja sen suunnittelussa on kuultu TE-toimiston asiantuntijoita. Työhönvalmennuspalveluihin on sovittu osatyökykyisten asiakkaiden bonusasiakkuus palkkiomalli. Eri työhönvalmennuksiin on osallistunut vuonna 2021 yhteensä 290 asiakasta. Työhönvalmennuksella työtä ja muita ratkaisuja on löytynyt useille asiakkaille, ja valmennuspalvelut saavat myös asiantuntijoilta hyvää palautetta.

Etelä-Pohjanmaan TYKKI-pilotti

Osatyökykyisten asiakkaiden TE-palveluita on tehostetusti kehitetty ja seurattu TYKKI-pilotin sateenvarjon alla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen meistä ottaa osatyökyisen asiakkaan työllistymisen edistämisen osaksi omaa perustekemistään. Näin pilotissa tehtävä työ jää osaksi jokaisen omaa työrutiinia ja kun pilotti päättyy, niin myös toimintatapa jatkuu. Tärkeintä on se, että osatyökykyinen asiakas saa omat odotukset ylittävää palvelua, selkeitä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin ja työllistyy.

Työkykyohjelmaan liittyvien TE-palvelupilottien valtakunnalliset väliraportit löytyvät TEM:n sivuilta oheisesta linkistä: https://tem.fi/te-palvelupilotit.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Oppisopimuksella tuotetaan räätälöityä osaamista työpaikoille

Kohti oppisopimusta -pilotti starttasi kuluvan vuoden toukokuun alussa. Tunnelmat olivat korkealla, ja pilotin aihe, oppisopimuksen tunnettuuden parantaminen ja uusien oppisopimusten syntymisen helpottaminen, mitä mielenkiintoisin. Tätä kirjoittaessani pilottiaikaa on kulunut neljä ja puoli kuukautta. Mikä on tilanne nyt? Minkälaisia havaintoja ja oivalluksia oppisopimuksen tiimoilta on tässä ajassa tehty? 

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä; oppisopimus koulutusmahdollisuutena tunnetaan. Sen historia on noin 400 vuoden mittainen, joten ei ihme, että konsepti on tuttu. Sen uudistuneet toteuttamisen muodot ovat kuitenkin melko vieraita niin opiskelemaan haluaville kuin työnantajille, jotka voisivat oppisopimuspaikan kiinnostuneelle tarjota.  

Opintokokonaisuuden koostamiseen on monia vaihtoehtoja

Nykyään oppisopimus voi kestää muutamasta viikosta muutamaan vuoteen – oppisopimuksella kun voidaan suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia tai vaikka koko tutkinto. Oppisopimuksella pystytään räätälöimään yritysten tarpeisiin sopivia osaajia, sillä tutkinnon osia voidaan valita eri tutkinnoista. Näin voidaan toteuttaa monipuolinen osaamiskokonaisuus aivan kuin irtokarkkeja valikoiden – yksi tuota, kaksi tuota toista ja neljä tutkinnon osaa tuota kolmatta tutkintoa. Valinnan varaa löytyy 42:n ammatillisen perustutkinnon, 64:n ammattitutkinnon ja 55:n erikoisammattitutkinnon joukosta.  

Yrittäjät ja muut työnantajat tuntevat parhaiten oman organisaationsa osaajatarpeet, mutta haasteena tuntuu olevan juuri sopivien, kyseiseen työhön motivoituneiden tekijöiden löytäminen. Hyvässä työllisyystilanteessa valmiit osaajat ovat pitkälti jo työntouhussa. Useilla työnhakijoilla on tarve lisätä ammatillista osaamistaan työllistyäkseen, mutta he eivät vielä ole varmoja mikä olisi se oma ala ja tehtävä.  

Oppisopimuksen avulla pystytään räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvia osaajia. Koulutus voidaan koostaa yksittäisistä tutkinnon osista, joiden avulla muodostetaan monipuolinen osamiskokonaisuus.

Kohti oppisopimusta -pilotti auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia

Tässä kohtaa Kohti oppisopimusta –pilotti ja muut TE-palvelut voivat olla avuksi. Uravalmennusten ja ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi on tarjolla Kohti oppisopimusta -valmennus, jossa työstetään omaa alavalintaa ja käydään läpi maakunnan ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia. Jos vaikka sattuisi, että se omalta tuntuva työ löytyisi tästä läheltä, ja siihen voisi kouluttautua oppisopimuksen kautta. Ensimmäinen valmennus starttasi 14.9. ja tartuimme mielenkiinnolla haasteeseen ensimmäisen ryhmän kanssa.  

Kohti oppisopimusta -pilotissa opiskelemaan haluavalle on tarjolla kaikki ammatilliset alat, mutta erityisen hienoa olisi löytää oppisopimusopiskelija niihin useisiin maakunnan yrityksiin, joissa olisi oppisopimuksen jälkeen työtä tarjolla. Kuinka se parhaiten onnistuisi? Mikä lisäisi vetovoimaa tekijäpulasta kärsiviin yrityksiin? Tunnettuus on yksi perusasia. On vaikea haluta töihin yritykseen, jota ei tunne eikä tiedä. Tunnettuuden lisäämiseksi haluamme haastaa paikalliset mediat mukaan tekemään juttuja työvoimapulasta kärsivien alojen yrityksistä. Lisäksi yritysten oma viestintä olisi hyvä valjastaa resurssien mukaan kertomaan yrityksen ja alan uusista tuulista sekä siitä millaista alan työ nykyään on.  

Kohti oppisopimusta -valmennuksessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tehdä yritysvierailuja, joiden tavoitteena on eri aloihin tutustuminen. Yrittäjät ja työnantajat voivat itsekin vinkata meille, jos haluavat päästä kertomaan omasta työstään ja yrityksestä työnantajana. Tällaisia vierailuja voidaan toteuttaa fyysisen tapaamisen vaihtoehtona myös Teams -yhteyden kautta. Näin esittäytyminen voidaan halutessa nauhoittaa ja katsoa vaikka useammankin ryhmän kanssa yrityksen luvalla.  

Tavoitteista oppisopimuksiin 

Kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen ”Mikä tilanne on nyt?” voin kertoa, että ilosanomaa oppisopimuksen mahdollisuuksista on viety kiitettävästi eteenpäin. Tietoa on jaettu niin omassa organisaatiossamme kuin työllistämisen verkostossa toimiville. On pidetty infoja, kirjoitettu TE-palvelujen ja yrityspalvelukeskuksen uutiskirjeisiin, Nuorisotakuu -blogiin ja hyödynnetty monipuolisesti somekanavia. Oppilaitosten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä etsiessämme tarvittavia tutkintoja tai niiden osia. Oppisopimuksesta kiinnostuneita henkilöasiakkaita on valistettu ja tuettu oppisopimuspaikan löytämisessä. Samoin olemme yhteyksissä yrityksiin ja työnantajiin sekä pohdimme mahdollisuuksia löytää ja kouluttaa osaajia. Kaikki tämä työ on alkanut tuottaa jo tulosta. Oppisopimuksia on syntynyt ja niitä on tekeillä.  

Työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kohti oppisopimusta -pilotti kestää 2022 vuoden loppuun asti. Kokeilemme ja kehitämme oppisopimukseen liittyvää palvelua matalan kynnyksen palveluksi niin työnantajille kuin osaamisen kehittämistä tarvitseville. Kaikki hyvien tapojen, tietosuojan ja lakien mukaiset keinot ovat toivottavia pyrkiessämme auttamaan potentiaalisia tekijöitä ja tarvitsevia työnantajia kohtaamaan. Eikö vain? 

Oppisopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteyksissä meihin pilotin työntekijöihin

  • Anja Anttila, oppisopimuskoordinaattori p. 0295 046 567 
  • Riikka Ilves, uraohjaaja p. 0295 046 064 

Ennakkotietona mainittakoon viikolla 40 vietettävä valtakunnallinen oppisopimusviikko. Sen tiimoilla aiheesta tullaan viestimään lisää. Seuratkaa siis kanavia! 

Antoisaa syksyä! 

Anja Anttila
Oppisopimuskoordinaattori
Yrityspalvelukeskus

Työvoimapulasta tekijöiden ja työpaikkojen kohtaamiseen

Loppukesän kuuma aihe mediassa on ollut työvoimapula, joka on ollut käsinkosketeltavana esillä niin alueellisesti kuin myös valtakunnan tasolla. Uutisissa aihe on ollut näkyvästi esillä, ja työnantajat ovat joutuneet konkreettisesti kohtaamaan haasteen, jossa hakijoiden määrä työpaikkoihin nähden on vähentynyt merkittävästi. Joskus käy jopa niin, että avoimena olleisiin paikkoihin ei tule lainkaan hakemuksia. 

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan kuluvan vuoden kesäkuussa työllisyysaste oli 72,4. Viime vuoden kesäkuuhun verrattuna työllisiä oli tänä vuonna samana ajankohtana 121 000 enemmän. Työllisyysasteen ennakoitua nopeampi kasvu on aiheuttanut sen, että työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaaminen on aiempaa haastavampaa. Tällä hetkellä onkin havaittavissa, että työntekijäpula ei ole pelkästään tiettyjen alojen ongelma, vaan vallitseva trendi toimialasta ja toimipaikasta riippumatta. Työntekijät ovat tärkein osa yrityksen toiminnan kehittämisessä, ja yritysten kehittyminen ja toiminnan laajentuminen ovatkin merkittäviltä osin riippuvaisia riittävästä työvoiman saatavuudesta.

Työvoimapulan näyttäytyminen eri toimialoilla

Sosiaali- ja terveysala on ollut pitkään yksi niistä aloista, joissa työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt oleellisesti, ja työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan sote-alan työvoimapula onkin paikoin kärjistymässä. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2020 peräti 54 prosenttia työvoimaa hakeneista sote-alan toimipaikoista oli jo kokenut työvoimapulaa, ja vaikuttaa tulevaisuudessa myös väestön ikääntyminen ja osaajien eläköityminen.

Toinen perinteinen osaajapulassa oleva toimiala on teknologiateollisuus, erityisesti metalliala, jossa on jo pitkään rekrytoitu opiskelijat suoraan koulunpenkiltä työelämään. Lisäksi alalla on kehitetty omia rekrytointikoulutuksia, joilla alan houkuttelevuutta ja alalle siirtymistä on saatu lisättyä. 

Korona-aika on tuonut myös uudenlaisia haasteita monille aloille. Ravintola- ja hotellialat sekä kauneudenhoitoala ovat kärsineet korona-ajan epävarmuudesta, eivätkä alalle valmistuneet hakeudu välttämättä enää lainkaan oman alansa töihin. Korona-aika on aiheuttanut työntekijöiden alanvaihtoja, ja erityisesti palvelualoilla ilmiö on vaikeuttanut toimintojen käynnistämistä kysynnän lisääntyessä. Voidaankin todeta, että tällä hetkellä mikään toimiala ei ole säästynyt työvoima- ja osaajapulaan liittyviltä haasteilta. 

Työvoimapulan juurisyyt 

Työpaikkojen ja työntekijöiden haasteellinen kohtaanto on ollut tietyillä alueilla todellinen haaste jo jonkin aikaa. Jos julkisessa keskustelussa käytettyä työvoimapula-termiä tarkastellaan tarkemmin, voidaan todeta, että kyse on myös kohtaanto-ongelmasta. Toisin sanoen osaajia ei löydy avoimiin työpaikkoihin. Työnhakijoita on ollut kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kaikkiaan 316 000, ja työpaikkoja on ollut avoinna 76 000. 

Avoimien työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaamattomuuteen on useita syitä, ja kohtaanto-ongelma koostuu eri tekijöistä. Esimerkiksi työpaikkojen ja työnhakijoiden alueellinen eriytyminen, toimiala- ja työmarkkinarakenteissa tapahtuvat muutokset sekä se, että avoimien työpaikkojen vaatimuksia vastaavaa osaamista ei löydy, vaikuttavat ongelman syntyyn. Koska ongelma on moniulotteinen, myös ratkaisuvaihtoehtojen täytyy olla erilaisiin tilanteisiin mukautuvia ja joustavia.

Piirroskuva, jossa kaksi henkilöä pitelee toisiinsa sopivia palapelinpalasia.
Avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät aina kohtaa saumattomasti. Tällöin muodostuu työvoimapula.

Ratkaisuja osaajien löytymiseen 

Rekrytointiprosessi vaatiikin tänä päivänä monikanavaisuutta ja suunnitelmallisuutta. Lisäksi työpaikka- ja työtehtäväkohtaiset koulutusratkaisut tulevat korostumaan aiempaa enemmän työntekijöiden rekrytoinnissa ja osaajien löytämisessä. Monikanavainen ja suunnitelmallinen viestintä on työnantajabrändin ohella tekijä, jolla voidaan edesauttaa osaajien löytymistä.  

Rekrytoinnissa on huomioitava myös yksilölliset ratkaisut, joilla voidaan tukea osatyökykyisiä ja heitä, joilla syystä tai toisesta työnhaku on vaikeutunut. Yksilöllisiin ratkaisuihin kuuluu esimerkiksi palkkatuki, joka on harkinnanvarainen tuki, jota TE-toimistot ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluva kunta voivat myöntää asiakkaanaan olevan työttömän työnhakijan palkkakustannuksiin. Myös työkokeilu on oivallinen malli henkilölle, joka haluaa selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojaan tai mahdollisuuksiaan palata työmarkkinoille.  

Osaavan työvoiman löytymiseen voidaan tehdä yhteistyössä TE-palveluiden kanssa yrityksen tarpeisiin räätälöity rekrytointikoulutus. TE-palveluiden kautta järjestettävä rekrykoulutus on työelämälähtöistä, ja työnantajan osuus koulutushankinnasta on 30 prosenttia. Tavoitteena on, että koulutuksen hyväksytysti suorittaneet työllistyvät yritykseen. Lisäksi oppisopimuskoulutus on hyväksi havaittu keino silloin, kun tarpeena on suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osa. Yksi vaihtoehto kohtaanto-ongelman ratkaisuun onkin työntekijöiden kouluttaminen täsmälleen yrityksen osaamistarpeisiin. 

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, ja selvitetään yhdessä mikä olisi sopiva ja tehokas rekrytointikeino.  

Lisätietoa aiheesta

TE-palveluiden neuvot työnantajalle (toimistot.te-palvelut.fi)
TE-palveluiden RekryKoulutus (toimistot.te-palvelut.fi)
Yrityspalvelukeskus, Etelä-Pohjanmaa (ely-keskus.fi)

Terhi Kultalahti
Asiantuntija
Rekrytointi- ja yrityspalvelut
Yrityspalvelukeskus

Osaanko kehittää itseäni?

Osaamisen kehittämisestä on tullut hittituote elinikäisen oppimisen maailmassa. Meistä jokainen kehittää itseään joka päivä, usealla eri tavalla. Mutta miten voin kehittää itseäni TE-palvelujen avulla?

TE-palveluita on nyt runsaasti tarjolla maakunnassamme. Tarjolla on ammatillista tutkintotavoitteista koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, erilaisia valmennuspalveluita, asiantuntija-arviointeja sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Suuren palvelutarjonnan lisäksi TE-toimistossa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin alueemme yritykset etsivät osaavia tekijöitä.  TE-palvelujen suuren vaihtoehtotarjonnan taustalla on se, että saamme eteläpohjalaiset työt ja tekijät kohtaamaan.

Kuvassa liidulla piirretyn ajatuskuplan sisällä hehkulamppu.

Mitä osaamisen kehittämisen palveluilla tarkoitetaan?

Ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja on maakunnassamme kymmeniä. Lisä- ja täydennyskoulutusta voidaan taas suunnitella kohderyhmän mukaan esim. tietyn toimialan tutkinnon suorittaneille (esim. korkeasti koulutetut) tai työkokemuksen omaaville (esim. automaatiotekniikka, palvelualat). Nykyään varsinkin ammatillisessa koulutuksessa rakennetaan opiskelijoiden opintopolut hyvin henkilökohtaisesti ja räätälöidysti. Jokaisen opiskelijan opintopolun rakentamisen lähtökohtana on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Räätälöidyt ratkaisut edellyttävät oppijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta siitä, että opinnot etenevät suunnitelmallisesti. Opinnot vaativat uusien oppimis- ja opetusmenetelmien omaksumista. Opiskelijoille pyritään järjestämään myös erilaisia tukipalveluja oppimisen tueksi.

Valmennuspalveluja toteutetaan ryhmämuotoisesti, mutta yhä useammin asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä valmennusta esim. työmarkkinoille siirtymisessä, työpaikan etsimisessä tai tulevaisuuden uravaihtoehtojen pohtimisessa. Palveluja voidaan toteuttaa lähiopetuksena, etäopetuksena tai jopa verkon kautta. Asiantuntija-arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa työnhakijan työ- ja toimintakykyä työelämän lähtökohdista käsin. Työ- ja koulutuskokeilut ovat apuvälineitä erilaisten koulutusalojen kartoittamisessa tai erilaisiin työtehtäviin tutustuttaessa.

Mitä osaamisen kehittäminen maksaa minulle tai yhteiskunnalle? TE-toimiston asiakkaille palvelut ovat maksuttomia. TE-palvelut rahoitetaan kokonaan työllisyysmäärärahoista.

Kuvassa kerrotaan työvoimakoulutuksen, valmennuspalveluiden ja muiden TE-pavleluihin käytössä olevasta rahoituksesta ja eri palveluiden hintoja henkilöä kohti.

 

Miten hakeutua osaamisen kehittämisen palveluihin?

TE-toimiston asiakas voi hakeutua koulutukseen tai valmennuspalveluihin TE-palvelut -sivuston OMA ASIOINTI-linkin kautta. Kannattaa muutenkin tutustua TE-palvelujen sosiaalisen median kanaviin sekä nettisivuihin, joissa on kerrottu osaamisen kehittämisen palveluista mm. lyhyiden esittelyvideoiden kautta. Videoilla pääset kuulemaan mm. erilaisia opiskelijoiden kertomuksia.

Alueemme työnantajat tarvitsevat uutta osaavaa työvoimaa. TE-palveluiden avulla työllistymisen mahdollisuudet kasvavat. Nyt jos koskaan on osaamisen kehittämisen paikka!

http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/etela-pohjanmaa


Marjut Leppänen
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus