Talvi yllätti autoilijat

Vai yllättikö!? Tätä vanhaa kliseetä usein toistellaan, pikkuisen huumorillakin. Talvi saapuu tänne pohjolaan varmasti joka vuosi ja hyvin osaamme siihen pääsääntöisesti varautua. Urakoitsijat ovat hyvissä ajoin valmistautuneet tulevaan talvikauteen ja huoltaneet kalustonsa kuntoon. Tienpitäjän papereissa talvihoitokausi alkaa 1.10. ja sama päivämäärä on valtakunnallisesti katsottu sopivaksi ajankohdaksi myös aloittaa uusi urakka, mikäli sellainen on alueelle kilpailutettu. Tänä vuonna uudet sopimukset tehtiin meidän alueellamme Pietarsaaren ja Vetelin maanteiden hoitourakoissa. 

Osana talven tuloon varautumista on talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten käyttöönotto. On arvioitu, että alemmat rajoitukset säästävät vuosittain 8 ihmisen hengen ja 36 ihmistä säästyy loukkaantumiselta. Onnettomuuksien lisäksi nopeusrajoitusten laskulla säästyy polttoainetta ja tulee vähemmän päästöjä. Lisäksi päällysteet kuluvat vähemmän ja renkaista aiheutuva melu vähenee. Syyspimeällä myös mm. hirvikolarien määrä vähenee. Lumi toi nyt mukavasti lisää valoa. Pohjalaismaakunnissa talvinopeusrajoitukset tulivat voimaan lokakuun lopussa.   

Miksi meidän tie aurataan aina viimeisenä?  

Joskus odottavan aika on pitkä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on noin 8600 kilometriä hoidettavia maanteitä. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. 

Teiden talvihoidossa lumi aurataan yleensä ensin ja liukkaus torjuntaan sen jälkeen. Vilkkaimmat tiet aurataan ensimmäisenä. Tavoitteena on, ettei vilkasliikenteisillä teillä tai jalankulku- ja pyöräilyväylillä lunta saa olla muutamaa senttiä enempää. Lumisateen loputtua lumi poistetaan pääteiltä 2–3 tunnissa, jalankulku- ja pyöräilyväyliltä viimeistään neljässä tunnissa. Vähäliikenteisillä teillä voi olla lunta ajoittain kymmenen senttiä ja lumi tulee aurata seitsemässä tunnissa.
Lue lisää tiestön talvihoidosta: Teiden talvihoitoluokat – Väylävirasto (vayla.fi).

Aurauksen lisäksi teiden liukkautta pyritään vähentämään suolauksella. Tämä on erityisen tärkeää raskaalle liikenteelle, joka huolehtii siitä, että meillä on tavaraa kaupoissa ja valmistamamme tuotteet saadaan sujuvasti maailmalle. Suolausta voidaan tehdä silloin, kun lämpötila on yli – 6 astetta. Maantiet suolataan pääosin jo ennakkoon, kun tiedetään, että tien pinta uhkaa jäätyä, mutta kuitenkin viimeistään 2-3 tunnin kuluessa liukkauden havaitsemisesta. Lisäksi levitetään hiekkaa liukkautta ehkäisemään.   

Tiesitkö, että:

• Maanteiden hoidon urakka-alueita Suomessa on yhteensä 79 kpl, joista 9 kpl pohjalaismaakunnissa 
• Maanteiden hoitourakat ovat pääsääntöisesti 5-vuotisia 
• Väylävirasto ja ELY-keskus kilpailuttavat maanteiden hoitourakat valtakunnallisesti noin 15 urakan vuositahtia 
• Maantie voi kovalla tuulella jäätyä jopa seitsemän plusasteen lämpötilassa, jos tien runko on jäässä 
• Pohjalaismaakuntien alueella levitetään talvihoitokauden aikana noin 8 830 t tiesuolaa ja 44 000 t hiekkaa. 

Bussipysäkki – katoksella vai ilman, tarvitaanko viitoitusta?  

Valitettavasti mm. bussipysäkkikatokset ja liikennemerkit joutuvat usein ilkivallan kohteeksi! Katoksia tuhotaan jopa korjauskelvottomaan kuntoon, liikennemerkkejä ja opasteita töhritään. Hyvin usein tekijät jäävä tuntemattomiksi ja laskun maksaa veronmaksaja tien huonompana pintakuntona, koska nämä korjaukset ja uusimiset joudutaan maksamaan perusväylänpidon rahoituksesta. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä aina vähemmän päällystetiekilometrejä maantieverkolle. Marko ja Ville-Petteri kirjoittivat hyvän blogikirjoituksen bussipysäkeistä: 
Linja-autokatosten kunto puhuttaa pohjalaismaakunnissa.  (wordpress.com)

Palauteväylä on apuna   

Liikenteen asiakaspalvelun verkkosivu antaa ajankohtaista tietoa teistä ja teiden kunnosta. Lisäksi palauteväylän kautta voi ilmoittaa tiestön ongelmista ja teiden huonosta kunnosta. Oman palautteen etenemistä voi seurata reaaliajassa. Verkkosivu löytyy osoitteesta: https://www.palautevayla.fi . 

Katso myös alkuvuodesta 2021 kuvattu video, jossa urakoitsija kertoo talvihoidosta ja siitä, miten kannattaa toimia, kun kohtaa aura-auton (youtube.com)

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Missä se tietyömaan valvoja taas on ollut? Tietyömaan laaduntuotannon ohjaaminen

 

Missä on valvonta, kysellään lehtien palstoilla, kun tien päällä on epäonnistuneita liikennejärjestelyjä, puutteellista pintakuntoa työmaalla tai esimerkiksi työn jäljessä on toivomisen varaa. Tässä seuraa ainakin vastaus siihen miten tienrakennustyömaalla ohjataan laadun tuottamista. Katsotaan löydetäänkö valvojaa.

Kysymys perustuu muistikuviin ja mielikuviin ajasta, jolloin henkilöstömäärämme oli monikymmenkertainen nykyiseen nähden. Valvonta oli työtapoihin, materiaaleihin ja rakenteisiin kohdistuvaa jatkuvaa konkreettista mittaamista ja tarkkailua rakennuspaikalla.

Nykyään maanteiden rakennus- ja parantamishankkeet toteutetaan alan yrityksiltä hankittavina urakoina laatuvastuurakentamisen (LVR) periaatteilla, joiden mukaan rakentajana toimiva yritys vastaa ensisijaisesti itse laadun tuottamisesta, valvonnasta ja raportoinnista laatusuunnitelman mukaisesti. Rakennuttaja määrittelee joko toiminnalliset vaatimukset tai rakenteiden ja materiaalien laatuvaatimukset. Työmenetelmiä, koneita ja laitteita koskevia sitovia vaatimuksia ei tavallisesti anneta, koska rakennuttaja on kiinnostunut syntyvätkö urakan avulla ne vaikutukset ja lopputuotteet, jotka urakalle on asetettu. LVR-urakassa valvotaan urakoitsijan laadunhallinnan toimivuutta sekä laatuvaatimusten ja muiden urakkaehtojen toteutumista.

ELY-keskusten tiehankkeissa laaduntuottoa ja hyvää lopputuotetta tavoitellaan ensisijaisesti ohjaamalla urakoitsijan toimintaa laadukkaaksi ennakoivalla laadunhallinnan menettelyllä. Tällä pyritään vähentämään ja poistamaan tuotannon aikaisia virheitä ja riskitekijöitä jo etukäteen. Ennakolta torjutun virheen laadunhallintakustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin virheellisen tuotteen korjaaminen tai uudelleen rakentaminen urakan loppuvaiheessa. Ennakoivalla laadunhallinnalla pyritään varmistamaan rakennuttajan, urakoitsijan ja meidän asiakkaidemme, tienkäyttäjien, etu tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

Laadunhallinnan toimet painottuvat ennen työsuoritusta tehtäviin varmistuksiin ja suunnitelmiin. Alla muutama esimerkki laadunhallinnan ennakoinneista. Lisää laadunhallinnan toimia löytyy tästä liitteestä.

Laadunhallinnan toimet. (pdf 43,4kt)

Urakoitsijalta vaaditaan rakennusaikainen vakuus töiden tekemisen varmistamiseksi. Urakalla tehdyille rakenteille asetetaan myös takuuaikavaatimus, joka vaihtelee rakenteittain pääsääntöisesti yhden ja viiden vuoden välillä. Urakoitsija joutuu toimittamaan rakennuttajalle rahoituslaitoksen antaman vakuuden takuuaikaisia vastuita varten. Urakoiden päätyttyä takuuaikana pidetään välitarkastuksia ja lopulta koko takuuajan päättyessä vielä takuun lopputarkastus. Eikä urakoitsijan vastuu rakenteista pääty aina vielä siihenkään, sillä virheellisellä toteutuksella tulee vastattavaksi vielä takuun jälkeen jatkuva tuotevastuu.

James Reasonin reikäjuustomallin mukaan suojaavia ja varmistavia toimintoja (”juustonsiivuja”) päällekkäin asetellessa joskus niissä kaikissa reikä osuu siltikin kohdakkain toisten kerrosten reikien kanssa. Näin voi käydä minkä tahansa asian kanssa. Tällöin kaikista ennakoivista ja suojaavista toimista huolimatta jotain laatupoikkeamia pääsee aika-ajoin tapahtumaan. Se tilanne ei ole kenenkään etujen mukaista. Laadukas toiminta tuotannossa, ympäristöasioissa, työturvallisuudessa, liikenneturvallisuudessa ja liikenteen sujuvuudessa tulee olla rakennuttajan ja urakoitsijan yhteinen tavoite.

 

Ari Perttu
Investointipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Tiehankkeiden suunnittelusta ja vuorovaikutuksesta

Neljäkymmentä vuotta ajassa taaksepäin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen edeltäjissä, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiireissä oli suunnittelutoimialalla töissä 45 rakennusmestaria, insinööriä tai diplomi-insinööriä. Suunnitelmavarastossa oli 150 toteuttamiskelpoista suunnitelmaa varmistamassa, että toimenpideohjelmien mukaiset hankkeet eivät viivästy.

Nykyään ELY-keskuksen toimialueella teetetään vuosittain noin 25 silta- tai tiesuunnitelmaa. Niitä suunnitellaan pääasiassa juuri tarpeeseen. Entisenlaisia pitkiä toimenpideohjelmia ei ole. Näitä hankekohtaisia tie- ja siltasuunnitelmia teettää nyt kolme projektipäällikköä. Eivät sitäkään päätoimisesti, he myös rakennuttavat hankkeet. Vuoden alussa siirtyivät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viimeiset silta- ja tiesuunnittelun projektipäälliköt organisaatiossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alle. Emme anna tämän organisaatiomuutoksen kuitenkaan häiritä työtä pohjalaismaakuntien alueen suunnitteluhankkeiden osalta. Mutta tähän vyöhön ei kyllä saa enää lisää reikiä.

Tiesuunnitelmista tehtyjen valitusten määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1970-luvun lopulla. Suunnittelun painopiste alkoi siirtyä, vapaaseen maastoon tehtävistä hankkeista, asutuksen luokse. Tultiin ihmisten takapihoille ja se lisäsi suunnitelmien vastustusta. Vuonna 1977 tehtiin tiesuunnitelmista kolme valitusta ja 1979 jopa 19 kappaletta. Lukemat ovat koko Suomea koskevia.

Nykyään tiensuunnitteluhankkeet ovatkin pääosin olemassa olevien teiden parantamista, joten ollaan edelleen lähellä asukkaita. Toteutettavat ratkaisut ovat teknistaloudellista tasapainoilua. Kaikkeen ei ole varaa, tavoitteet on sovitettava yhteen, on tehtävä kompromisseja ja siedettävä haittoja. Haittoja aiheuttamattomaan tieliikennejärjestelmään ei valitettavasti ole varaa. Tiesuunnittelussa joudutaan tekemisiin eri osapuolten välisten intressiristiriitojen kanssa. Eri osapuolia ovat mm. pitkämatkainen ja paikallinen liikenne, raskas liikenne, henkilöautoliikenne, maatalousliikenne, erikoiskuljetukset, kevyt liikenne, liike-elämä, maanomistajat sekä asukkaat. Suunnitelmien esittelytilaisuuksissa näistä ryhmistä ovat edustettuna lähinnä vain viimeksi mainitut; paikalliset yrittäjät, maanomistajat ja asukkaat. Luonnollisesti tästä syystä nämä osallisten ryhmät saavat äänensä kuuluville eniten. Suunnittelussa täytyy kuitenkin ottaa kaikki muutkin osapuolet huomioon. Muiden intressiryhmien etuja pitää valvoa viran puolesta. Kohteissamme saattaa ajaa joka päivä ohi tuhansia ajoneuvoja ja satoja elinkeinoelämän kuljetuksia.

Suunnittelun aikaa käytetään siihen, että myös läheisille kiinteistöille tulevat haitat saadaan minimoitua hakemalla vähiten haittaa aiheuttava, hyväksyttävissä oleva vaihtoehto. Kiinteistön omistaja kuitenkin saa nähtäväkseen suunnitelmaluonnoksen, joka hänen mielestään tuntuu kohtuuttomalta ja hyökkäävältä. Esimerkiksi omakotitalo saattaa olla koko elämän suurin hankinta, jota maksetaan vuosikymmeniä. Virkamies ei ole toivottu henkilö kertomaan takapihan alueiden tai rakennusten lunastustarpeesta. Tilanne on kiinteistön omistajan näkökulmasta katastrofi, kun taas suunnittelijalle se on eräs aika ajoin toistuvista työtehtävistä.

 

Kaikkien etuja on kuitenkin mietitty. Ennen yleisölle esiteltävän suunnitelmaluonnoksen valmistumista on tehty erilaisten, ristiriitaisten tavoitteiden perusteella vaihtoehtojen vertailua. Väyliä ja suunnitteluratkaisuja on sovitettu yhteen, tutkittu eri suunnitteluohjeita, keskusteltu asiantuntijoiden kanssa sekä varmistettu ratkaisujen laajuuden ja laatutason minimivaatimuksia. Kokenut projektiryhmä tekee eri intressien pohjalta esityksen suunnitelmaratkaisuksi. Asiaa yleisölle esittelevä projektipäällikkö saattaa vaikuttaa joustamattomalta, koska ei tunnu vastaanottavan hyviltä tuntuvia ehdotuksia. Mutta tuota joustoa on tehty yleensä jo oma-aloitteisesti ja ratkaisu on jo tehty kohteeseen soveltuvien raamien äärirajoille. Uudet ehdotukset ovatkin usein suunnitteluohjeiden vastaisia tai liian kalliita toteutettavaksi. Hyvä ja halpa ovat tässäkin asiassa yleensä eri asioita.

Tiesuunnitelma ei myöskään voi olla asemakaavan vastainen. Asemakaavassa hyväksytty ratkaisu sitoo suunnittelua. Tämä on toinen kädet sitova asia, jonka vuoksi asiaa esittelevä projektipäällikkö on yleisön mielestä joustamaton. Asianosaisten tulisi tuntea maankäytön suunnittelun ja tiesuunnittelun säädökset ja näiden yhteen kytkentä. Nämähän ovat vieraita aiheita, sillä ne eivät useinkaan kosketa ihmisiä arkipäivässä. Suunnittelua ohjaavat rajoitteet ovat monitahoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Näitä normeja ei ole keksinyt virkailija, vaan tehtävämme on hoitaa asiat niin, että säädöksiä noudatetaan.

Suunnittelutehtävä on erisuuntaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Suunnittelija tekee kaikkien osapuolien etuja huomioivan suunnitelman. Ammattitaitoisten ja kokeneiden suunnittelijoiden suunnitelmista tulee yleensä kokonaisuutena arvioiden hyviä ratkaisuja. Tiet ja niiden parantamistoimet on tehtävä sinne missä niiden liikenteellinen tarve on, joten parantamishankkeissa tien rakenteet laajenevat naapurien maille. Ratkaisuja on kuitenkin aina harkittu ja sovitettu myös paikallisesta näkökulmasta pyrkien pienimpään mahdolliseen haittaan.

 

Ari Perttu
Investointipäällikkö
ELY-keskus