ELY-keskus tukee yksityisteitä yli miljoonalla eurolla vuosittain

ELY-keskukset ympäri Suomen rahoittavat toimialueillaan olevia yksityistiehankkeita tänä vuonna yhteensä noin 30 miljoonalla eurolla. Avustusta voivat hakea kyseisen tien virallinen tiekunta. Avustusta myönnetään yleensä tien vaurioiden tai rakenteiden korjaamiseen ja avustuksesta päättää se ELY-keskus, jonka alueella tie sijaitsee. ELY-keskuksissa on siis paikallista osaamista näiden asioiden ratkaisemiseen. 

Tärkeimpiä avustettavia hankkeita ovat muun muassa huonokuntoiset sillat ja tierummut, tulva- ja routavauriot, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen sekä tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen. 

Yksityistieavustusta voi saada esimerkiksi rumpujen uusimiseen.

Avustuksen suuruus ja kohteet 

Yksityisteitä avustetaan yleensä 50 %:lla hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista kustannuksista. Joissakin hankkeissa avustus voi olla suurempi eli 75 %. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rumpujen uusimiset ja peruskorjaukset. Yksityistie, jolle on perustettu tiekunta on avustuskelpoinen tie.  

Etelä-Pohjanmaan toimialueilla, eli kolmessa pohjalaismaakunnassa, on avustettu viime aikoina siltahankkeita, suurien rumpujen uusimisia ja tien perusparannuksia. Myös yksityisteiden perusparantamisia on rahoitettu määrärahojen puitteissa. Alueellamme on runsaasti huonokuntoisia siltoja, jotka ovat vanhoja ja joiden kantavuus on niin heikko, että ne on uusittava tai parannettava. Yksityisteiden varsilla olevia siltoja on saattanut, vaikka tuhoutua kevättulvien jäljiltä. Perusparannuskohteissa puolestaan kuivatusta ja tien kantavuutta on parannettu.  

Viime vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on myönnetty yksityistierahoitusta siten, että vuonna 2021 summa oli noin 3 600 000 euroa ja tänä vuonna jaettavanamme on noin 3 300 000 euroa. Vuonna 2021 myönteisiä avustuspäätöksiä tehtiin yli 40 yksityistielle.  

Lisätietoja: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen 

Mikael Björses 
Liikenteen hallinnan asiantuntija 
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 

Mihin sitä liikennemäärätietoa tarvitaan?

Tie- ja liikenneasioissa liikennemäärä on avainsana. Liikenteen ammattilaiset toistelevat sitä perustellessaan tien hoidon tasoa tai valittuja parantamistoimenpiteitä. Myös tavalliset tienkäyttäjät ovat vuosien kuluessa oppineet perustelemaan vaatimuksiaan tien suurilla liikennemäärillä.

Liikennemäärällä onkin suuri merkitys jo ihan uuden tien suunnittelusta lähtien. Laadimme ennusteita suunnitellun tien liikennemääristä yleensä 30 vuoden päähän. Liikennemäärän ja tien toiminnallisen luokan (valta-, kanta-, seutu- tai yhdystie) perusteella määräytyy esimerkiksi uuden tien geometria ja käytettävät liittymätyypit. Tänä vuonna uutena asiana tuli voimaan LVM:n asetus maanteiden ja rautateiden pääväylistä (runkoverkoista). Yksi tärkeimmistä kriteereistä pääväylien määrittelyssä oli tien kokonaisliikennemäärä ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä.

Kuva: Mikko Käkelä

Tien hoitoon vaikuttavat toiminnallinen luokka ja liikennemäärä

Tien hoidon tasoon vaikuttaa tien toiminnallisen luokan lisäksi tien liikennemäärä. Ehkä selvimmin tämä näkyy talvella, kun pikkutiellä hoidon toimenpiteet tuntuvat viipyvän ja ajo-olosuhteet ovat joskus hyvinkin haastavat. Teiden hoitoluokitusta ollaan parhaillaan muuttamassa siten, että erityisesti talvihoidon tasoa korotetaan vähäliikenteisemmällä tieverkolla. Raskaan liikenteen määrä otetaan entistä tarkemmin huomioon tien hoitoluokkaa määriteltäessä. Valitettavasti teiden hoidon parantamiseen käytettävä lisäraha otetaan pois tienpäällystysrahoista. Vuosittaiset tienpäällystyspituudet jäävät siis yhä kauemmaksi siitä tasosta, joka vaadittaisiin teiden päällysteiden nykykunnon säilyttämiseksi.

Vähäliikenteiset tiet kannattaa hoitaa sorateinä. Liikennemäärän kasvaessa useihin satoihin autoihin vuorokaudessa tulee mietittäväksi tien päällystäminen. Vilkasliikenteisen soratien hoito tulee nimittäin ajan mittaan kalliiksi.

Yksityisteillä liikennelaskentoja ei yleensä tehdä, vaan liikennetiedot perustuvat yleensä tiekunnan ilmoituksiin ja tienvarren asutuksen ja/tai läpikulkuliikenteen määrään. Valtiokin voi suorittaa liikennelaskentaa yksityistiellä. Esimerkiksi, jos tarkoituksena on ottaa yksityistie valtion ylläpitämäksi maantieksi. Valtio voi tietyin edellytyksin myöntää järjestäytyneelle yksityistiekunnalle parantamisavustuksia. Avustuksia mietittäessä tien kuntoa täytyy suhteuttaa tien liikennemääriin.

Liikennemääriä mitataan säännöllisesti

Teiden liikennemääriä lasketaan jatkuvasti tietyllä kierrolla suorittamalla yleistä liikennelaskentaa. Joka vuosi ei lasketa kaikkia teitä ja pikkuteillä liikennelaskentojen välillä on useita vuosia. Välivuosien liikennemäärätiedot lasketaan (interpoloidaan) liikenteen kasvukertoimien avulla. Kasvukertoimet vaihtelevat tieluokasta ja tien sijainnista riippuen. Pääteillä suoritetaan myös jatkuvaa liikennelaskentaa liikenteen automaattisten mittauspisteiden (LAM) kohdilla.

Olen seurannut pohjalaismaakuntien pääteiden liikennemäärien kehitystä LAM-pisteiden liikennemäärätietojen avulla vuodesta 1995. Pääteiden kokonaisliikennemäärät ovat tänä aikana kasvaneet keskimäärin 40 % ja raskaan liikenteen määrä 36 %. Samaan aikaan raskaan liikenteen massat ja mitat ovat jatkuvasti kasvaneet. Kuitenkin käytössä oleva tieverkko on suurelta osin sama kuin 20 vuotta sitten.

Lisätietoa: Liikennemääräkartat (eri valinnoilla, voit tutkia eri liikennemääriä tarkemmin)

Lue myös aiempi blogi tiestön telematiikasta.

 

Jarmo Salo
Yksikön päällikkö, Liikennejärjestelmäyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskus tukee yksityisteitä yli miljoonalla eurolla vuosittain

ELY-keskukset ympäri Suomen rahoittavat toimialuillaan olevia yksityistiehankkeita vuosittain yhteensä noin 13 miljoonalla eurolla. Avustusta voi hakea kyseisen tien virallinen tiekunta. Avustusta myönnetään yleensä tien vaurioiden tai rakenteiden korjaamiseen ja avustuksesta päättää se ELY-keskus, jonka alueella tie sijaitsee. ELY-keskuksissa on siis paikallista osaamista näiden asioiden ratkaisemiseen.

Tärkeimpiä avustettavia hankkeita ovat mm. huonokuntoiset sillat ja tierummut, tulva- ja routavauriot, liikenneturvallisuuden kannalta tärkeät kohteet, kuten vaarallisen kaarteen oikaisu, liittymäkohdan parantaminen tai tielinjan siirtäminen sekä tien kuivatuksen ja kantavuuden parantaminen.

Avustuksen suuruus ja kohteet

Yksityisteitä avustetaan yleensä 50 %:lla hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista kustannuksista. Joissakin hankkeissa avustus voi olla suurempi eli 75 %. Tällaisia ovat muun muassa siltojen ja isojen rumpujen uusimiset ja peruskorjaukset sekä poikkeuksellisten olosuhteiden, kuten tulvien tielle aiheuttamien vaurioiden korjaaminen. Avustuskelpoisen tien tulee olla vähintään kilometrin pituinen ja sen varrella tulee olla vähintään 3 pysyvää asuttua taloutta ja viimeiseen taloon pitää olla 1 km. Tiellä voi olla myös muunlaista merkitystä paikkakunnalla, se voi esimerkiksi yhdistää kaksi maantietä ja kylää toisiinsa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueilla, eli kolmessa pohjalaismaakunnassa, on avustettu viime aikoina lähinnä siltahankkeita ja suurien rumpujen uusimisia. Myös yksityisteiden perusparantamisia on rahoitettu määrärahojen puitteissa. Alueellamme on runsaasti huonokuntoisia siltoja, jotka ovat vanhoja ja joiden kantavuus on niin heikko, että ne on uusittava tai parannettava. Yksityisteiden varsilla olevia siltoja on saattanut vaikka tuhoutua kevättulvien jäljiltä. Perusparannuskohteissa puolestaan kuivatusta ja tien kantavuutta on parannettu.

Viime vuosina Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on myönnetty yksityistierahoitusta siten, että vuonna 2016 summa oli 774 600 e, vuonna 2017 rahoitus nousi, ollen 1 307 288 e ja tänä vuonna jaettavanamme on 1 156 794 euroa. Vuonna 2016 rahoitettiin 9 hanketta ja kahtena viime vuonna on pystytty rahoittamaan 17 hanketta. Alla olevassa taulukossa muutamia rahoitettuja kohteita.

Lisätietoja:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/yksityisteiden-parantamisen-avustaminen

 

Mikael Björses
Liikenneturvallisuussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus