Maanteiden ylläpidon kuulumisia Pohjalaismaakunnissa

Kirjoitin viimeksi päällysteaiheisen blogitekstin noin kaksi vuotta sitten. Silloin olimme tilanteessa, jossa korona alkoi kevättalvella ja olimme omaksuneet melko nopeasti uuden digitaalisen ajan. Kun aiemmin lähes poikkeuksetta siirryimme aamutuimaan toimistolle työskentelemään, muuttui tilanne lähes päälaelleen ja lähes kaikki koneen ääressä tehtävä työ siirtyikin kotioloihin. Tämä ei ole toimintaamme kuitenkaan juurikaan vaikuttanut, vaan tienpito on toiminut normaalisti ja rahoitus on saatu ohjattua tehokkaasti toimintalinjojen mukaisiin kohteisiin. Työtä teemme tällä hetkellä sekä toimistolla että kotona eli toimimme niin sanotusti hybridimallilla.

Rahoituksen pitkäjänteinen ennustettavuus olisi erittäin tärkeää alalle

Korona toi merkittävän lisärahoituksen vuonna 2020 ja sen ansiosta saimme mukavasti korjattua huonokuntoista päällystettyä tieverkkoa. Keskustelin kuitenkin juuri erään, valtakunnallisesti merkittävän markkinaosuuden omaavan, urakoitsijan edustajan kanssa, ja hän totesi koronan olleen heidän onnensa tuona vuonna. Muuten, hänen näkemyksensä mukaan nimittäin, ei välttämättä olisi saatu palkattua riittävää määrää työvoimaa päällystystöihin. Korona oli vienyt monelta työt ja siksi tehtäviin saatiin tekijöitä, mikä normaalitilanteessa ei välttämättä olisi onnistunut. Tämän vuoksi peräänkuulutan rahoituksen määrärahojen pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Töitä kyllä riittää, kun korjausvelka kuitenkin kasvaa. Mutta on erittäin tärkeää alalle, että rahoitus pysyisi suurin piirtein samana vuodesta toiseen ja mieluummin ainakin tuossa 2020 vuoden tasossa. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä urakoitsijoiden investointeihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työntekijöiden pysyvyyteen alalla.

Tien päällystyskone työssään aurinkoisena päivänä. Autojono odottaa ohitusta.

Päällystettyjen teiden tulevaisuus näyttää aika huonolta

Päällystetyn tieverkon tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä ruusuiselta. Kuluvana vuonna olemme päällystäneet alle 200 km maanteitä ja vuoden 2023 päällystysohjelma on vain 110–120 km. Kun tuo ”koronavuoden” lukema oli 470 km, on pudotus lähes katastrofaalinen. Tilanteen ei arvioida parantuvan tulevinakaan vuosina.

Pylväskaaviokuva perusväylänpidon rahoituksen muutoksesta 2021-2032.
Perusväylänpidon rahoitus 2021–2032 kaikki väylämuodot (Liikenne 12)

Parin vuoden takainen lukema kuitenkin olisi vain hyvä alku. Sillä saimme korjausvelan pysähtymään eli käytännössä se ei vielä tuona vuonna pienentynyt. Jos haluaisimme kerralla päästä huonokuntoisista päällysteistä eroon pohjalaismaakunnissa, voisi sen hintalappu olla karkean arvion mukaan jossain 150–200 miljoonan euron haarukassa. Jos erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla uudelleen päällystäminen tulee lähinnä urautumisen vuoksi eteen jo noin 4–7 vuoden kuluttua on selvää, että ensi vuoden rahoituksella, joka näillä näkymin on noin 7–8 miljoonaa euroa, tulee korjausvelka kasvamaan hurjasti.

Kaaviokuva kertoo Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.

Päällystysala kehittyy ja käytössä on vaihtoehtoisia menetelmiä

Ainakin reilun vuosikymmenen jatkunut alhainen rahoitustaso on omalta osaltaan edesauttanut alan kehittymistä. Päällystystoimintaan on tullut useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa hyödynnetään tien nykyistä päällystettä, sekoitetaan siihen vähän uutta massaa ja tiivistetään uudeksi pikipinnaksi. Lisäksi on kehitetty vanhojen päällysteiden kierrätystä, paikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja paljon muuta. Tämä tie alkaa olemaan kuitenkin läpikäytynä ja osaksi nämä moneen kertaan esim. Remixer -käsittelyn saaneet tiet tarvitsevat välillä uuden päällystelaatan eli kovin monta kertaa ei kyseistä menetelmää voi käyttää.

Urapaikkausta tekeviä työkoneita aurinkoisena päivänä.

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy ensi vuonna

Arviomme mukaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee lisääntymään vuoden 2023 aikana alueellamme noin 250 km:llä, jolloin niiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 1300 km eli noin 22 % päällystetystä tieverkostamme. Moni maantie ei enää ole kunnossapidettävissä paikkaamalla ja siksi tulemme purkamaan muutamia tieosuuksia ja muuttamaan ne sorateiksi. Tämä on pakon sanelemaa ja muun muassa liikenneturvallisuuden sekä talvikunnossapidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Osaksi saamamme palaute talvikunnossapidon huonosta laadusta johtuukin epätasaisesta tien pinnasta, jota voi olla käytännössä mahdotonta saada pohjaa myöten aurattua.

Tienpidon suunnittelussa toimimme valtakunnallisesti yhdessä Väyläviraston kanssa sopimiemme tavoitteiden, päällysteiden toimintalinjojen ja saamamme rahoituksen mukaan. Kohteet valitaan tehokkaasti käytössämme olevat tieverkon kuntotiedon ja maastokatselmusten pohjalta. Virkamiehinä meidän tehtävänämme on priorisoida hankkeet parhaisiin kohteisiin ja käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Poliitikkojen tehtävänä on taas priorisoida rahoituksen käyttö koko valtakunnan tasolla ja rahareikiä varmasti riittää. Helppo tehtävä ei sekään ole! Toimiva liikenneinfra on kuitenkin koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää ja kilpailukyvyn perusta, jolle on hyvä rakentaa.

Turvallisia talvikelejä ja malttia liikenteeseen kaikille tienkäyttäjille!

Blogikirjoittajan kuva.

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päällystysten ennätyksellinen vuosi

Tienpidon osalta on vuosi ollut koronasta huolimatta vilkas tai voinee ehkä sanoa, että myös sen ansiosta. Näin on erityisesti päällysteiden osalta, eli olemme saaneet merkittäviä määriä tiekilometrejä uudelle pinnalle. Tämä johtuu kahdesta syystä. Hallitus on omalta osaltaan halunnut panostaa rahaa tieverkkoon, mutta myös siitä, että öljyn hinta on ollut ennätyksellisen alhaalla ja sitä myöten myös bitumin hinta. Bitumin hinta näyttelee merkittävää osaa päällysteen hinnasta. Tänä vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella tullaankin päällystämään noin 470 km maanteitä, kun viime vuonna vastaava luku oli 170 km. Samoihin kilometrimääriin päästiin viimeksi vuonna 2016. Myös alemmalla tieverkolla kohteita oli aiempaa enemmän, mikä on hyvä asia.

Päällystetyöautoja ja työntekijöitä.

Teitä päällystetään tänä vuonna poikkeuksellisesti vielä marraskuussakin. Urakoitsijat ovat venyneet lisääntyneen rahoituksen myötä, sillä normaalisti ylläpidon päällystystöitä lopetellaan viimeistään syys-lokakuussa. Töiden venyminen talven kynnykselle on päällysteen laadun kannalta pieni riski, sillä märkä tai jäinen pinta ei ole paras mahdollinen alusta, jolloin työt saatetaan joutua keskeyttämään tai pitämään välipäiviä. Lämpötilojen kanssa täytyy olla tarkkana ja tiivistys on tehtävä nopeasti, ettei asfalttimassa ehdi jäähtyä. Urakoitsijoiden kalusto- ja henkilöstösuunnittelua helpottaisi kovasti, jos rahoitusta tulisi tasaisesti vuodesta toiseen. Pitkällä tähtäimellä se olisi myös tilaajalle edullisinta.

Huippuvuodesta huolimatta moni tie saa odottaa uutta päällystettä! Viime talvi kohteli ankaralla kädellä erityisesti niin sanottua alempaa tieverkkoa, eikä parannusta sinne ole kovin nopeasti odotettavissa, sillä vaikka rahoitusta merkittävästikin lisättäisiin, korjausvelkaa on takavuosilta paljon.

Paikka tiessä.Kuluvana vuonna teitä on paikattu todella paljon, yli 100 000 reikää on saanut paikan päällensä ja rahaakin on paikkauksiin kulunut huomattavasti ennakoitua enemmän. Tämä määrä siis erikseen kilpailuttamassamme paikkausurakassa. Osassa hoitourakoita on paikkaustoimintaa tämän lisäksi ja niissä on myös paikattu lukematon määrä reikiä.

Osa maanteistä on valitettavasti niin huonossa kunnossa, että paikkaaminenkaan enää riitä tai kannata. Tien päällysteen tultua ikänsä päähän saattaa tie olla paikkauksen jälkeen nopeasti rikki uudestaan ja paikkaaminen on ainoastaan tekohengitystä. Tällöin saatamme paikata tietä vain liikennettä vaarantavilta osin, ja siksi joillakin maanteillä käydään paikkaamassa vaan osa rei’istä, mikä saattaa joskus hämmentää veronmaksajaa. Onkin vakavasti mietittävä, voidaanko jatkossa kaikkia päällystettyjä teitä enää ylläpitää vai onko järkevää palauttaa niitä sorateiksi ja katsottava tulevaisuudessa onko joskus päällystäminen vielä mahdollista. Soratien lanaaminen kun on kuitenkin helpompaa ja monella tiellä liikennemäärät ovat vähentyneet takavuosista. Esimerkiksi Laihialla Jokisalontien päällyste purettiin kuluvana syksynä ja tielle ajetaan kantava sekä kulutuskerros kalliomurskeesta.

Tieverkolla ovat taas astuneet talvinopeusrajoitukset voimaan ja on muutenkin aika varautua liukkaampiin keleihin. Liikenteessä kannattaa huomioida, että matkaan kuluu kesäkelejä enemmän aikaa ja erityisesti talvella ennakoiva ajotapa on tärkeä. Kesäkeliä ei voida taata ympäri vuoden. Turvallisia kilometrejä kaikille tienkäyttäjille!

 

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus