Vuorovaikutus ja viestintä tiesuunnitelmaa laadittaessa

Vuorovaikutus on tärkeä osa tiesuunnitelman laatimista. Tiesuunnittelun aikaisella vuorovaikutuksella pyritään antamaan ja keräämään tietoa, lisäämään hankkeen hyväksyttävyyttä ja kuulemaan osallisia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on mahdollisuus mm. tutustua hankkeeseen, esittää kysymyksiä ja saada perusteluja miksi on päädytty juuri kyseiseen ratkaisuun. Vuorovaikutus antaa myös hyvää lisätietoa suunnitteluun, sillä alueen asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Keskusteluissa tulee esiin esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeet, joita pyritään sovittamaan hankkeen muihin tavoitteisiin. Saatu tieto on arvokasta ja parantaa suunnitelmien laatua.

Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maantiestä (LjMTL). Lain mukaisesti tiesuunnitelmia laativat pääsääntöisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), mutta merkittävän tiesuunnitelman voi ottaa laadittavakseen myös Väylävirasto. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjauksessa ja Väylävirasto myös tarkastaa ELY-keskuksen laatimat tiesuunnitelmat. 

Kun tiesuunnitelman laatiminen aloitetaan, kuulutetaan siitä ELY-keskuksen (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) ja Väyläviraston (www.vayla.fi/kuulutukset) internetsivuilla ja kuulutus lähetetään myös hankealueen kunnalle/kunnille. Lisäksi kuulutus julkaistaan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Aloituskuulutus antaa LjMTL 16§ mukaisesti tutkimusoikeuden eli oikeuden liikkua kiinteistöjen alueella ja tehdä niillä tutkimustöitä, kuten esimerkiksi maastomallin mittauksia ja maaperätutkimuksia. Maastotutkijat ilmoittavat lisäksi kirjeitse asiasta niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöjen alueella liikutaan. Kuulutuksissa on aina myös yhteystiedot, mihin voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee. Usein aloituskuulutuksen yhteydessä julkaistaan myös tiedote hankkeen käynnistymisestä. ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät STT:n tiedotepalvelusta (www.sttinfo.fi), josta tiedotteita voi tilata myös omaan sähköpostiin.

Suunnittelutyön aikainen vuorovaikutus

Hankkeen laajuus vaikuttaa osittain vuorovaikutuksen määrään ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeen aikana saattaa ELY-keskuksen projektipäällikkö tai tiesuunnitelmaa laativa konsultti lähestyä kiinteistönomistajia kirjeitse, puhelimitse tai tavata kiinteistönomistajia maastossa. Isoimmilla hankkeilla on myös omat internetsivut, jotka löytyvät Väyläviraston internetsivuilta suunnittelu ja rakentaminen -osiosta hankehaun kautta (https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen).  Internetsivuja päivitetään suunnittelun päävaiheissa. Tiedotteita julkaistaan usein myös hankkeen edetessä esimerkiksi ennen yleisötilaisuutta tai suunnitelman valmistuessa. Kiinteistöomistajien lisäksi vuorovaikutuksen osapuolia ovat muun muassa alueen muut asukkaat, väylän käyttäjät, järjestöt, yritykset, elinkeinonharjoittajat, media ja eri viranomaistahot, kuten esimerkiksi museot ja maakuntien liitot. Suunnittelun aikana yhteistyötä tehdään lisäksi hankealueen kunnan/kuntien kanssa ja sisäisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Suunnittelun aikaisia luonnoksia esitellään vuorovaikutustilaisuudessa. Perinteisesti suunnitelmaluonnoksia on esitelty läsnä pidettävässä yleisötilaisuudessa esimerkiksi kunnan-/kaupungintalolla tai paikallisella koululla. Koronapandemia esti välillä täysin nämä perinteiset läsnä pidettävät yleisötilaisuudet ja haastoi keksimään uusia toteutusmalleja vuorovaikutukselle. Näitä tilaisuuksia korvaamaan tulivat verkossa järjestettävät vuorovaikutustilaisuudet. Suunnitelmaluonnoksiin pääsi tutustumaan verkossa ja hankkeista tehtiin lisäksi esittelyvideoita. Osassa hankkeita järjestettiin myös verkon välityksellä esim. teamsin kautta niin sanottuja live-tapahtumia, jossa hanketta esiteltiin tiettynä ajankohtana ja osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä. Rajoituksien poistuessa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia myös hybridimallilla eli osallistujat pystyivät itse valitsemaan saapuvatko paikan päälle vai osallistuvatko verkon välityksellä etänä.

Viime aikoina on pääosin palattu läsnä paikan päällä pidettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta lisäksi suunnitelmaluonnoksiin on useasti ollut mahdollisuus tutustua myös verkkosivujen kautta ja palautetta on voinut antaa myös sähköpostitse. Joissain hankkeissa on käytössä myös karttapalautejärjestelmä, jossa suunnitelmaan voi tutustua karttapohjaisesti ja palautteen voi kohdistaa tiettyyn suunnitelman kohtaan tai piirtää kartalle esitettävän muutoksen. Yleisötilaisuuksien jälkeen palataan suunnittelupöydän ääreen ja käydään saatu palaute läpi. Tutkitaan, mitä muutoksia palaute aiheuttaisi suunnitelmaan ja voidaanko suunnitelmaa muuttaa niin, että palaute huomioidaan. Isommissa hankkeissa yleisötilaisuuksia voi olla myös useita.

Valmis tiesuunnitelma

Kun tiesuunnitelma on valmis, asetetaan se virallisesti nähtäville. Tästä kuulutetaan jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Suunnitelma-alueen kiinteistönomistajille lähetetään myös kirjeellä tieto nähtäville asettamisesta. Samaan aikaan lähetetään myös lausuntopyyntö kunnalle, maakunnan liitolle ja muille mahdollisille viranomaisille. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuudesta tehdä muistutuksia suunnitelmasta. Kuulutuksesta löytyy verkko-osoite, jossa valmiiseen suunnitelmaan on sähköisesti mahdollista tutustua 30 päivän ajan.

Nähtävillä oloajan jälkeen mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä tehdään tarvittaessa vielä muutoksia suunnitelmaan. Viimeistelyn jälkeen tiesuunnitelma lähetetään hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin. Kun Traficom on hyväksynyt tiesuunnitelman, kuulutetaan tiesuunnitelman hyväksymisestä jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Asiasta ilmoitetaan myös muistutuksen tehneille ja viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

Tiesuunnitelman laatiminen pitää sisällään laajaa ja eri tavoin toteutettavaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksella pyritään siihen, että osalliset saavat oikeaa tietoa sekä perusteluja, miksi jotkut ratkaisut ovat mahdollisia ja toiset eivät. Vuorovaikutuksessa saadun tiedon avulla pystytään myös toteuttamaan laadukkaampia suunnitelmia.

Hanna Kauppila
Projektipäällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vt 3 Helsingby – Laihia välin ympäristövaikutustenarviointiselostus on valmis

ELY-keskuksen liikennevastuualue on jättänyt valtatien 3 Helsingby – Laihia -hankkeen ympäristövaikutustenarviointiselostuksen yhteysviranomaiselle, joka arvioi menettelyn lainmukaisuutta sekä selvitysten asianmukaisuutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena on tässä hankkeessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat – vastuualue. Prosessin lopuksi yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän YVA – menettelystä kesällä 2020. Arviointiselostus kokoaa hankkeen keskeiset vaikutukset, jotka on arvioitu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella.

Ympäristövaikutustenarviointimenettelyssä on tutkittu viisi eri linjausvaihtoehtoa ja niitä on verrattu nykyiseen valtatiehen, joka on ollut niin sanottu vertailuvaihtoehto. Kaikki linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia arvioinnin perusteella.

Arviointimenettelyssä on tutkittu eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia mm. ihmisiin ja ympäristöön. Arvioitavat vaikutukset on esitetty alla olevassa kuvassa.

Arviointimenettelyssä vertailun tarkoitus on tukea päätöksentekoa kuvaamalla eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja eri näkökulmasta. Arvioiduista ympäristövaikutuksista myönteiset vaikutukset olivat eri linjausvaihtoehdoissa liikenteelle sekä alueen teollisuudelle ja palveluille. Myös kuntien maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta vaikutukset olivat myönteisiä. Kielteisiä vaikutuksia syntyi eri vaihtoehdoissa erilaisia mm. tulvavesivaikutuksia, tien sijoittuminen avoimille peltoalueille sekä rakennusten jääminen tien alle tai lähelle. Lisäksi YVA- menettelyn aikana on selvitetty mahdollisuudet haitallisten vaikutuksen lieventämiseen ja torjuntaan, esimerkiksi melusuojaukset.

Hankkeen YVA – menettelyn aikana on alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä ollut mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta on kerätty koko YVA – menettelyn ajan. Toinen työpaja on pidetty YVA – selostusluonnoksen valmistumisen jälkeen 23.2.2020. Työpajassa keskusteltiin pienryhmissä alustavia vaikutusten arvioinnin tuloksia ja kuultiin osallistujien näkemyksiä ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista.

 

 

 

Harmillisesti koronaviruksen takia ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ei ollut mahdollisuutta pitää yleisötilaisuutta. Hankkeen arviointiselostuksesta on kuitenkin koottu esitys ja digitaalinen alusta, jotka löytyvät ympäristö.fi sivustolta.

Tavoitteena on, että yhteysvälille löydetään YVA-menettelyn kautta mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman perustellun päätelmän jälkeen tehdään päätös valittavasta vaihtoehdosta tämän vuoden heinä – elokuussa. Valitusta vaihtoehdosta tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen yleissuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua joulukuun loppuun mennessä. Yleissuunnitelma on tarkoitus lähettää vuoden 2021 alussa hyväksyttäväksi Traficomiin. Ennen hankkeen rakentamista laaditaan vielä tiesuunnitelma ja rakentamisen yhteydessä rakennussuunnitelma, jotka vaativat rahoituspäätöksen eduskunnalta.

Eeva Kopposela
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kuntien osallistuminen valtion maantiehankkeisiin

Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet maantienpidossa on viimeksi tarkistettu vuonna 2010. Nämä periaatteet on sovittu kuntaliiton ja Liikenneviraston kesken. Kustannusvastuun pääperiaatteiden mukaan valtio vastaa maantienpidosta ja sen kustannuksista ja kunta kadunpidosta ja sen kustannuksista.

Noin 10 -20 vuotta sitten kustannusvastuun periaatteita pystyttiin noudattamaan kirjaimellisesti kummankin osapuolen huolehtiessa omista kustannuksistaan. Esimerkiksi uuden kevyen liikenteen väylän maantien varteen suunnitteli ja toteutti valtio kustannuksellaan ja kunnan rooliksi jäi vain pitää tiesuunnitelma nähtävillä ja antaa valmiista tiesuunnitelmasta lausunto.

Vuosien saatossa valtion tienpidon rahoitustilanne heikkeni vähitellen ja rahoitusta jouduttiin vähentämään alueellisista investoinneista. Katsottiin että päivittäisestä maanteiden hoidosta tai päällysteiden ylläpidosta ei voida tinkiä, joten karsinta kohdistui investointeihin. Tarpeita tieinvestointeihin tuli kuitenkin koko ajan lisää ja monissa kunnissa oli paineita saada tieinvestointeja liikkeelle.

Valtion määrärahojen ja ostovoiman pienentyessä eräänä välivaiheena oli toteuttaa maantieinvestointeja valtion ja kunnan yhteisrahoituksella. Hankkeen toteutuksesta tehdään sopimus kunnan valtion kanssa. jonka molemmat osapuolet hyväksyvät tahoillaan. Yleensä hankkeita toteutettiin ”fifty-fifty” periaatteella, kuitenkin siten että valtio maksoi suunnittelun ja maanlunastuksen kokonaisuudessaan. Lisäksi valtion toimesta hoidettiin projektin läpivienti kilpailutuksineen. Näin tapahtui aina tämän vuosikymmenen alkuun saakka.

Valtion osallistumismahdollisuus investointeihin on kaventunut entisestään ja tänä päivänä valtio ei pysty osallistumaan investointihankkeisiin juuri ollenkaan. Edes tiesuunnittelua ei pystytä kustantamaan valtion taholta ja rakennushankkeen läpivientiin joudutaan palkkaamaan ulkopuolinen valvoja, jonka kustannukset ohjataan hankkeen rahoittajalle eli kunnalle. Maanlunastuskustannukset sentään maksetaan vielä valtion taholta ja tietenkin täytyy muistaa että valmistuneen maantieinvestoinnin tulevat hoito- ja ylläpitokustannukset tulevat yleensä valtion kontolle. Nämä viimeksi mainitut kustannukset saattavat olla merkittävin kustannuserä, vaikkakin ne jakautuvat usealle tulevalle vuodelle ja vuosikymmenelle.

Kuten edellä on todettu, maantieinvestoinnin suunnittelusta ja toteutuksesta tehdään sopimukset kunnan kanssa. Sopimuksessa määritetään hankkeen laajuus ja toteutusaika sekä muut yksityiskohdat rahoitusasioita unohtamatta. Pääsääntöisesti valtio tekee suunnittelu- ja toteutussopimuksia vain kunnan kanssa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle on kuitenkin tullut mahdollisuuksia kohdentaa tiehankkeille yksityistä rahoitusta. Tätä rahoitusta on tullut yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä ja yhteisöiltä sekä myös testamenttivaroja on ollut käytettävissä. Nämä edellä mainitut rahoituslähteet joudutaan ohjaamaan kuntaan, josta varat sitten tulee tiehankkeen käyttöön osana kunnan osuutta.

Vaikkakin valtio on jättäytynyt pois tieinvestointien maksajan roolista, monet kunnat ovat aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti toteuttamassa eri hankkeita. Erityisesti Alavus, Kauhava, Kristiinankaupunki, Närpiö ja Vaasa sekä Kuortane ovat toteuttamassa yhden tai useamman tiehankkeen kuluvana vuonna. Lisäksi tiesuunnittelu on käynnissä mm. Kokkolassa ja Maalahdessa.

Pientä päivänvaloa maantieinvestointeihin ja tienpitoon yleensä on tuomassa hallituksen päättämä 600 miljoonan euron korjausvelkapaketti sekä mahdollisesti tulossa oleva 364-ohjelma. Nämä eivät kuitenkaan kohdistu esimerkiksi kuntien kovasti kaipaamiin kevytväyläinvestointeihin. Näköpiirissä ei ole sellaista kehitystä että valtio palaisi toteuttamaan kevytväylähankkeita, vaan ne jäävät jatkossakin ulkopuolisen (kuntien) rahoituksen varaan. Valtion käytännöksi on muodostunut periaate ”hyötyjä maksaa”.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on tällä hetkellä noin 500 kevytväyläaloitetta, jotka odottavat rahoitusta ja toteutusta.

 

Veijo Voutilainen
Suunnittelupäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Tiehankkeiden suunnittelusta ja vuorovaikutuksesta

Neljäkymmentä vuotta ajassa taaksepäin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen edeltäjissä, Vaasan ja Keski-Pohjanmaan tie- ja vesirakennuspiireissä oli suunnittelutoimialalla töissä 45 rakennusmestaria, insinööriä tai diplomi-insinööriä. Suunnitelmavarastossa oli 150 toteuttamiskelpoista suunnitelmaa varmistamassa, että toimenpideohjelmien mukaiset hankkeet eivät viivästy.

Nykyään ELY-keskuksen toimialueella teetetään vuosittain noin 25 silta- tai tiesuunnitelmaa. Niitä suunnitellaan pääasiassa juuri tarpeeseen. Entisenlaisia pitkiä toimenpideohjelmia ei ole. Näitä hankekohtaisia tie- ja siltasuunnitelmia teettää nyt kolme projektipäällikköä. Eivät sitäkään päätoimisesti, he myös rakennuttavat hankkeet. Vuoden alussa siirtyivät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen viimeiset silta- ja tiesuunnittelun projektipäälliköt organisaatiossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alle. Emme anna tämän organisaatiomuutoksen kuitenkaan häiritä työtä pohjalaismaakuntien alueen suunnitteluhankkeiden osalta. Mutta tähän vyöhön ei kyllä saa enää lisää reikiä.

Tiesuunnitelmista tehtyjen valitusten määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 1970-luvun lopulla. Suunnittelun painopiste alkoi siirtyä, vapaaseen maastoon tehtävistä hankkeista, asutuksen luokse. Tultiin ihmisten takapihoille ja se lisäsi suunnitelmien vastustusta. Vuonna 1977 tehtiin tiesuunnitelmista kolme valitusta ja 1979 jopa 19 kappaletta. Lukemat ovat koko Suomea koskevia.

Nykyään tiensuunnitteluhankkeet ovatkin pääosin olemassa olevien teiden parantamista, joten ollaan edelleen lähellä asukkaita. Toteutettavat ratkaisut ovat teknistaloudellista tasapainoilua. Kaikkeen ei ole varaa, tavoitteet on sovitettava yhteen, on tehtävä kompromisseja ja siedettävä haittoja. Haittoja aiheuttamattomaan tieliikennejärjestelmään ei valitettavasti ole varaa. Tiesuunnittelussa joudutaan tekemisiin eri osapuolten välisten intressiristiriitojen kanssa. Eri osapuolia ovat mm. pitkämatkainen ja paikallinen liikenne, raskas liikenne, henkilöautoliikenne, maatalousliikenne, erikoiskuljetukset, kevyt liikenne, liike-elämä, maanomistajat sekä asukkaat. Suunnitelmien esittelytilaisuuksissa näistä ryhmistä ovat edustettuna lähinnä vain viimeksi mainitut; paikalliset yrittäjät, maanomistajat ja asukkaat. Luonnollisesti tästä syystä nämä osallisten ryhmät saavat äänensä kuuluville eniten. Suunnittelussa täytyy kuitenkin ottaa kaikki muutkin osapuolet huomioon. Muiden intressiryhmien etuja pitää valvoa viran puolesta. Kohteissamme saattaa ajaa joka päivä ohi tuhansia ajoneuvoja ja satoja elinkeinoelämän kuljetuksia.

Suunnittelun aikaa käytetään siihen, että myös läheisille kiinteistöille tulevat haitat saadaan minimoitua hakemalla vähiten haittaa aiheuttava, hyväksyttävissä oleva vaihtoehto. Kiinteistön omistaja kuitenkin saa nähtäväkseen suunnitelmaluonnoksen, joka hänen mielestään tuntuu kohtuuttomalta ja hyökkäävältä. Esimerkiksi omakotitalo saattaa olla koko elämän suurin hankinta, jota maksetaan vuosikymmeniä. Virkamies ei ole toivottu henkilö kertomaan takapihan alueiden tai rakennusten lunastustarpeesta. Tilanne on kiinteistön omistajan näkökulmasta katastrofi, kun taas suunnittelijalle se on eräs aika ajoin toistuvista työtehtävistä.

 

Kaikkien etuja on kuitenkin mietitty. Ennen yleisölle esiteltävän suunnitelmaluonnoksen valmistumista on tehty erilaisten, ristiriitaisten tavoitteiden perusteella vaihtoehtojen vertailua. Väyliä ja suunnitteluratkaisuja on sovitettu yhteen, tutkittu eri suunnitteluohjeita, keskusteltu asiantuntijoiden kanssa sekä varmistettu ratkaisujen laajuuden ja laatutason minimivaatimuksia. Kokenut projektiryhmä tekee eri intressien pohjalta esityksen suunnitelmaratkaisuksi. Asiaa yleisölle esittelevä projektipäällikkö saattaa vaikuttaa joustamattomalta, koska ei tunnu vastaanottavan hyviltä tuntuvia ehdotuksia. Mutta tuota joustoa on tehty yleensä jo oma-aloitteisesti ja ratkaisu on jo tehty kohteeseen soveltuvien raamien äärirajoille. Uudet ehdotukset ovatkin usein suunnitteluohjeiden vastaisia tai liian kalliita toteutettavaksi. Hyvä ja halpa ovat tässäkin asiassa yleensä eri asioita.

Tiesuunnitelma ei myöskään voi olla asemakaavan vastainen. Asemakaavassa hyväksytty ratkaisu sitoo suunnittelua. Tämä on toinen kädet sitova asia, jonka vuoksi asiaa esittelevä projektipäällikkö on yleisön mielestä joustamaton. Asianosaisten tulisi tuntea maankäytön suunnittelun ja tiesuunnittelun säädökset ja näiden yhteen kytkentä. Nämähän ovat vieraita aiheita, sillä ne eivät useinkaan kosketa ihmisiä arkipäivässä. Suunnittelua ohjaavat rajoitteet ovat monitahoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä. Näitä normeja ei ole keksinyt virkailija, vaan tehtävämme on hoitaa asiat niin, että säädöksiä noudatetaan.

Suunnittelutehtävä on erisuuntaisten tavoitteiden yhteensovittamista. Suunnittelija tekee kaikkien osapuolien etuja huomioivan suunnitelman. Ammattitaitoisten ja kokeneiden suunnittelijoiden suunnitelmista tulee yleensä kokonaisuutena arvioiden hyviä ratkaisuja. Tiet ja niiden parantamistoimet on tehtävä sinne missä niiden liikenteellinen tarve on, joten parantamishankkeissa tien rakenteet laajenevat naapurien maille. Ratkaisuja on kuitenkin aina harkittu ja sovitettu myös paikallisesta näkökulmasta pyrkien pienimpään mahdolliseen haittaan.

 

Ari Perttu
Investointipäällikkö
ELY-keskus