Yrityspalvelukeskus harjoittelijan silmin

Vielä keväällä valtionhallinto näyttäytyi hallintotieteilijälle sekavana erilaisten toimijoiden himmelinä, jonka ymmärtäminen koulun penkillä istuessa tuntui haastavalta. Teoriapohjainen opiskelu vie opiskelijan tietylle tasolle ja lisää yleistietämystä aiheen ympärillä. Asioiden syvempi ymmärtäminen ja merkitysten luominen edellyttää kuitenkin myös käytännön toimia. Tämä on tullut itselleni selväksi parin kuukauden harjoittelussa olon jälkeen. Pitkän etätyöajan jälkeen pelkkä toimistolla oleskelukin tuntuu vaikuttaneen oppimiseen huomattavasti. Mistä tämä oikein kertoo?

Opinnoissani olen aina ollut varsin kiinnostunut alueiden elinvoimaisuudesta sen monissa muodoissa, mikä on myös ohjannut valintojani niin yliopistossa, kuin sen ulkopuolellakin. Näin ollen päätös hakea E-P ELY:n Yrityspalvelukeskuksen harjoittelijan paikkaa oli helppo. Etelä-Pohjanmaalla elinvoimaisuus näkyy muun muassa poikkeuksellisena elinkeinoelämänä, johon olen saanut nyt uusien tehtävieni kautta tutustua entistä lähempää. Kokonaisuuden hahmottamista on helpottanut hiljattain perustettu Yrityspalvelukeskuskonsepti, jossa on koottuna saman katon alle kaikki valtion yrityspalvelut ja –rahoitustoimijat, mikä on tarjonnut minulle kurkistusikkunan valtionhallintoon ja edelleen alueelliseen työ- ja elinkeinoelämään käytännön tasolla.

Monipuoliset työtehtävät toimistolla ja maastossa

Työssäni olen saanut tutustua monipuolisesti erilaisiin tehtäviin. Oikeastaan toiminta-alueeni on ulottunut myös Työllisyys ja osaaminen -yksikköön asti, jossa olen päässyt mukaan seuraamaan hankintatiimin työskentelyä muun muassa kokouksissa. Pääasiallisesti toimistotyönä suorittamani tehtävät ovat sopineet minulle koronavuosien jälkeen hyvin. Tähän mennessä työnkuvaani on sisältynyt lisäksi muun muassa erilaisiin hankkeisiin liittyen asiakas- ja yrityskyselyiden laadintaa ja selvitystyötä sekä tulosten purkamista ja niistä raportointia. Tämän myötä olen päässyt tutustumaan erilaisiin järjestelmiin sekä kehittymään jo ennestään tutuissa asioissa, kuten kirjoittamisessa.

Toisaalta toimenkuvaani on kuulunut myös toimiston ulkopuolisia aktiviteetteja, kuten maakuntamatkailua yrityksiin, joissa olen päässyt haastattelemaan yrittäjiä muun muassa heidän kehittymispyrkimyksiinsä liittyen sekä ylipäänsä kuulemaan heitä erilaisissa tarpeissa ja asioissa. Nämä yrityskäynnit ovat edelleen auttaneet ymmärtämään yhä paremmin alueen yrityksiä ja syitä toimien takana. Samalla reissut ovat kehittäneet tärkeitä viestinnällisiä taitoja, kuten valokuvaamista ja videointia.

Kahvipöytäkohtaamiset oppimisen ja jaksamisen tukena

Kahden yksikön välillä palloilu on ollut sopivan haastavaa ja opettavaista. Luonnollisesti uusien järjestelmien ja käytäntöjen omaksuminen on vienyt aikaa, varsinkin harjoittelun ensimmäisten viikkojen aikana. Toisaalta alun keltanokan uteliaisuus uuden edessä on helpottanut toimimista myöhemmin uusissa toimeksiannoissa. Samaan aikaan monipuoliset työtehtävät ovat luoneet mahdollisuuden tavata uusia ihmisiä viraston eri yksiköistä ja vastuualueilta. Minulle tällaiset kohtaamiset ovat olleet ensisijaisen suuressa roolissa etenkin tänä kesänä.

Kuitenkin vielä työssä käytävää vuorovaikutustakin merkityksellisemmäksi olen kokenut työn ulkopuolella tapahtuvat epävirallisemmat kanssakäymiset toimiston kahvipöydissä ja käytävillä. Pitkän etäilyn jälkeen lähikontaktien vaikutus on ilmennyt kohdallani muun muassa energisyyden ja motivaation lisääntymisenä ja näin myös kykynä vastaanottaa uutta tietoa entistä helpommin. Vaikutus ulottuu myös työajan ulkopuoliseen elämään. Ero on valtava yliopiston parin vuoden aikaiseen etäopiskeluun verrattuna ja tosissaan näiden keskusteluiden merkityksen onkin huomannut vasta, kun on palannut työpaikalle ihmisten keskuuteen. Samaan aikaan kohtaamiset tuovat työpäivän sisälle myös tarvittavia taukoja, joita ei välttämättä kotona työskennellessä samalla tavalla muodostu.

Parhaimmillaan tällaisilla juttutuokioilla voi siis olla paljonkin positiivisia vaikutuksia ja näin ollen niissä tulisi muistaa aidosti olla läsnä. Työssä jaksamisen, tuottavuuden ja asioiden omaksumiskyvyn lisääntymisen lisäksi ne voivat herättää ihmisessä nimittäin myös uusia ajatuksia ja oivalluksia tai graduun aiheita, kuten minun tapauksessani. Kaiken kaikkiaan aluksi näkymättömältä tuntunut ELY-keskuksen toiminta ja sen elintärkeä merkitys alueen ihmisiin on siis tullut ilmeiseksi aivan uudella lailla vasta harjoitteluun tullessani. Sama pätee yhtä lailla käytävillä ohimennen tapahtuviin sananvaihtoihin, jotka niin ikään ainakin minulle ovat elintärkeä osa työtä. Lopulta tällaiset työpäivän ‘’näkymättömät’’ hetket ovat monesti myös niitä, jotka opettavat kaikista eniten ja jotka muistetaan vielä pitkään tulevaisuudessakin.

On selvää, että etätyöskentelystä on tullut uusi normi ja siinä on luonnollisesti myös paljon hyviä puolia. Toimikoon tämä blogiteksti kuitenkin muistutuksena siitä, millainen merkitys ihmisten säännöllisellä kohtaamisella voi olla. Nähdään toimistolla!

Jussi Vähäpesola
Harjoittelija, Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat