Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kansainvälisestä yhteistyöstä voimaa oman alueen kehittämiseen

Tiesitkö, että Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työn jäljet eivät ulotu vain lähimaakuntiin, vaan rajojen yli lähialueille ja kauaskin Eurooppaan. Kansainvälisen yhteistyön edut on ymmärretty hallinnonaloilla jo vuosikymmeniä sitten. Harvoin ongelmat ja haasteet ovat niin paikallisia, ettei vastaavasta olisi kokemusta muuallakin. Yksin ei kannata murehtia viranomaistyössäkään.

ELY-keskuksella on nimensä mukaisesti kolme vastuualuetta, elinkeino-, liikenne ja ympäristövastuualueet, ja kaikilla näillä kansainväliset yhteydet ja yhteistyö ovat lähes tulkoon välttämättömiä alueellisten kehittämistehtävien hoidossa. Työstä saadaan eväitä asiantuntijoiden päivittäisiin tehtäviin; neuvonta- tai valvontatyöhön, toimenpiteiden suunnitteluun ja rahoituksen myöntämiseen.

Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Edunvalvontaa

Yhteistyö ei ole vain ilon pitoa, vaan meillä on yhteisiä haasteita ratkaistavana. Useimmat toimijat törmäävät seuraaviin kysymyksiin alueesta tai maasta riippumatta:

• Kenen intressi? Kuka maksaa? Kuka koordinoi?
• Kuinka saada sidosryhmät ajoissa mukaan?
• Kuinka kilpailevat tavoitteet yhteensovitetaan?

Yhteistyön kautta pääsemme hyödyntämään toisten kokemuksia ja jakamaan omaa osaamistamme. Parhaassa tapauksessa saamme konkreettisia resursseja alueemme kehitykseen. Vuosien kuluessa olemme saaneet nostaa esiin omia näkemyksiämme, lisäten samalla alueemme tunnettuutta. Laajempi yhteistyö, verkostot ja hankkeet eivät ole vain mukava lisä virkamiehen arkeen, vaan ennemminkin edellytys onnistumisille. Yhteisellä keskustelulla saamme hyväksyntää tarpeille ja toimenpiteille.

Riskien ehkäisyä

Keskustelua käydään erilaisten verkostojen kautta. Liikennepuolella ollaan aktiivisia Nordisk vägforumin työryhmissä (nvfnorden.org) ja ympäristöpuolella esimerkiksi vesienhoidon asiantuntijat tapasivat tänä syksynä Nordic water framework directive -konferensissa (vatn.is). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on myös, ainoana ELY-keskuksista, jäsen Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristö- ja taloustyöryhmässä (norden.org). Muu kansainvälinen yhteistyö ympäristöpuolella on kattanut lukuisia EU-hankkeita mm. LIFE- ja Interreg-ohjelmien kautta, joilla edistetään vesien ja ympäristön hyvää tilaa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut koordinoimassa useita näistä ja uusia hankkeita käynnistyy myös tulevana vuonna.

Nedskräpning i fjällmiljö. Nordland Norge. Copyright Nordisk Råd og Nordisk

Ympäristövastuualueella on tehty viime aikoina uusia avauksia kansainvälisyyteen; tarkoitus on syventää Pohjanmaan ja Västerbottenin välistä suoraa viranomaisyhteistyötä. Esimerkiksi ympäristöriskeihin ja onnettomuuksiin liittyvä tiedonvaihto, yhteinen edunvalvonta merialueeseen liittyen, ilmastokysymykset sekä luonnonvarojen hyödyntäminen ovat aiheita, joissa yhteistyölle on selkeä tarve.

Globaalit muutokset eivät ohita meitä. Meidän on selvittävä energiantuotannon, teollisuuden ja liikennejärjestelmien murrosten läpi. Meillä on tehtävänä sekä ilmastonmuutoksen hillintä että sopeutuminen, ja meidän on edistettävä luonnon monimuotoisuutta ja kestävää vesien käyttöä, kuten Y-vastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys muistutti taannoin Y-vastuualueen päivässä. Pohjalaismaakunnat eivät pärjää yksin, vaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta kehitetään ottamalla vastuuta yhteisistä haasteista.

Yhteisiä suuntaviivoja EU:sta

ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen tehtäviin kuuluvat mm. maaseutuasiat, työllisyys ja yrityspalvelut. EU:n maatalouspolitiikan kehitystä seurataan tiiviisti. EU toimii rahoittajana, paitsi erilaisten tukien muodossa, myös erilaisten hankkeiden kautta. Yhteistyön mukana meillä on käynyt kansainvälisiä vieraita, jotka ovat päässeet tutustumaan meidän toimintatapoihimme. Huolimatta yhteisistä suuntaviivoista, käytännön toiminta eri maissa on järjestetty hyvin eri tavoin.

EU:n tarjoamat verkostot ja rahoitusmahdollisuudet ja esimerkiksi edistämistoimet työvoiman liikkumiseen ovat tärkeä osa toimintaa koko elinkeinopuolella. Myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvät tehtävät kuuluvat vastuualueelle. Yrityspalvelukeskus (ely-keskus.fi) aktivoi ja rahoittaa yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Lisäksi yrityspalvelukeskuksesta käsin hoidetaan alueellista Team Finland -koordinointia. Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavien julkisten toimijoiden verkosto, joka auttaa yrityksiä kehittämään ja edistämään vientitoimintaa.

Näköala laajenee

Kansainvälistyminen on tuonut meille uutta osaamista. Meiltä löytyy asiantuntijoita, jos esimerkiksi tarvitset työkaluja yrityksen kansainvälistymiseen (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat saada selvyyttä maatalouden EU-tukikoukeroihin (etelapohjanmaanely.wordpress.com) tai haluat vaikka torjua vieraslajeja (ely-keskus.fi).

Kansainväliset yhteydet tarjoavat näköalaa asioihin ja avartunut maailma tuo kykyä toimia uusissa tilanteissa!

Mari Lappalainen
hankekoordinaattori ja ilmastoasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

EU:n elpymisvarat tukemassa uusiutuvan energian investointeja

Oletko kuullut jo maaseudun yrityksille suunnatuista elpymisvaroista? Elpymisvarat ovat herättäneet mukavasti kiinnostusta valtakunnallisesti sekä myös Etelä-Pohjanmaan yritysten keskuudessa. Kyselyjä on tullut kaikkien toimenpiteiden osalta, ja asiantuntijoina olemme saaneetkin mukavan lisän omaan työhömme, jolla pystymme osaltamme olla edesauttamassa alueen kehittymistä sekä toipumaan koronakriisin vaikutuksista.  

EU:n elpymisvaroilla pyritään erityisesti vaikuttamaan siihen, että investoinneilla olisi myönteisiä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia kokonaiskestävyys huomioiden. Maaseudun yritystukien osalta elpymisvarat kohdennetaan uusiin tukikohteisiin: 

• biokaasulaitoksiin 
• uusiutuvan energian käyttöönottoon ja uuteen teknologiaan 
• omistajanvaihdoksiin 

Tukea uusiutuvaan energiaan ja uuteen teknologiaan

Yritys voi saada tukea esimerkiksi uusiutuvan energian tai yrityksen tuotantoa tehostavan teknologian käyttöönottoon. Tällaisia investointeja ovat esimerkiksi aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumppujen hankinnat tai uudet laitteet ja ohjelmistot, jotka parantavat energia- tai materiaalitehokkuutta. Maataloustuotteita jalostavat yritykset voivat saada tukea 35 % investoinnin kustannuksista, muut maaseudun mikro- ja pienyritykset 30 %. Elpymisvaroista rahoitetaan myös biokaasun tuotannon lisäämistä. Jos yritys rakentaa uuden biokaasuntuotantolaitoksen tai -yksikön, tukea voi saada 50 % investoinnin kustannuksista. 

Maaseudun yritystukia voidaan myöntää maaseutualueilla toimiville yrityksille. Yrittäjä voi tarkistaa maanmittauslaitoksen kartasta, sijaitseeko hänen yrityksensä tukikelpoisella alueella. 

Tukea omistajavaihdoksiin 

Investointien lisäksi elpymisrahoituksella vauhditetaan yrityksen omistajanvaihdoksia. Henkilö, joka valmistelee harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitsevan yrityksen hankintaa, voi saada omistajanvaihdoksen valmisteluun tarvittavaan asiantuntija-apuun 5 000–10 000 euroa. Kyseessä on uusi tukimuoto. 

Hakeminen ja neuvonta

ELY-keskuksesta saa lisätietoja tuesta ja tuen hakemisesta. ELY-keskuksen asiantuntijoihin on hyvä olla yhteydessä jo hankkeen suunnitteluvaiheessa. Päätöksen rahoituksesta tekee alueen ELY-keskus.

Tuen haku jatkuu niin kauan kuin varoja on jäljellä, kuitenkin korkeintaan vuoden 2022 loppupuolelle saakka. Tukia haetaan Ruokaviraston Hyrrä-asiointipalvelun kautta.

Lisätietoa tuen tarkemmista ehdoista ja hakemisesta: 

• Ruokaviraston sivuilla: www.ruokavirasto.fi/yritystuet Linkki toiselle sivustolle
• Maaseutu.fi-sivuilla: www.maaseutu.fi/elpymisrahoitus Linkki toiselle sivustolle

Anna-Mari Heinonen
Asiantuntija, yritysrahoitus
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Elämää maaseudulla

Etelä-Pohjanmaata on tullut kierreltyä viimeisten lähes 10 vuoden ajan ristiin rastiin, kun olen käynyt maaseudulla toimivissa yrityksissä, maatiloilla, kylätaloilla, nuorisoseuroilla ja muiden investointitukea saaneiden yhdistysten ja toimijoiden luona. Kyse on maaseuturahastosta myönnettävistä tuista ja sen toteuttamiseen liittyvistä tarkastuskäynneistä. Olen saanut kuulla innostuneiden ihmisten tarinoita, mutta myös huolia ja murheita. Useinhan on niin, että vieraalle ihmiselle on helpompi purkaa mieltään. Tarkastajan kun pitäisi olla niin talous- ja lakiasioiden, rakentamisen, tekniikan, maatalouden kuin psykologiankin asiantuntija.

Kun tukea hakenut henkilö tai taho on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, ei raha siirry sillä vielä tilille. Voi olla, että tukea ei koskaan maksetakaan, jos investointi ei syystä tai toisesta toteudu tai joudutaan tekemään kielteinen maksupäätös. Tukipäätöksellä on varattu raha johonkin tiettyyn, ennalta hyväksyttyyn tarkoitukseen ja tukea voidaan maksaa vasta sitten, kun toteuttaminen alkaa ja kertyy kustannuksia. Kun investointi on valmis, käydään tilanne vielä pääsääntöisesti toteamassa paikan päällä. Elämme EU-aikaa ja tämän takia ei pelkät asiakirjojen esittämiset riitä. Tuen myöntämistä ja maksamista ohjaavat monenlaiset pykälät komission asetuksista kansallisiin lakiin, asetuksiin ja määräyksiin. Sana tarkastus herättää aina tunteita. Mutta kun hanke on toteutettu niin kuin on sovittu ja asiakirjat ovat kunnossa, ei tarkastuksen takia kannata yöuniaan menettää.

Yritykset eivät likikään aina sijaitse pääteiden varsilla. Perillä saattaa odottaa melkoinen yllätys, kun kapean tien varrella on viimeisen päälle rakennetut tai kunnostetut toimitilat. Yrittäjät jaksavat uskoa huomiseen, sillä Etelä-Pohjanmaa on ollut aina maksettujen euromäärien osalta kärkisijoilla muuhun maahan verrattuna. Maaseuturahaston rahaa on ollut meidän alueella tarjolla ja sitä on myös aktiivisesti haettu. Myös maatiloilla investoidaan yhä suurempiin hankkeisiin. Maatilojen määrät vähenevät vuosi vuodelta, mutta tilakoot kasvavat.

On ollut hienoa nähdä, kuinka uusi yrittäjä on halunnut esittää varauskalenteriaan, jossa ensin on merkintöjä vain yksittäisinä päivinä ja vähitellen kalenteri on ollut jo täyteen buukattu. Tarkastukseen sisältyy paikan päällä tehtävän käynnin lisäksi myös tilinpitoasiakirjojen tarkastus. Erään tilitoimiston johtaja sanoi joskus, että ilahtuu aina kun ELY-keskuksesta tulee tarkastaja käymään. Silloin tietää, että paikkakunnalla tapahtuu jotakin. Aina ei kaikilla kuitenkaan mene hyvin ja odottavan aika on pitkä.

Maalta syntyisin olevana pidän maaseudun elävänä pitämistä tärkeänä. Liian monet kylät autioituvat vähitellen, mutta onneksi on niitäkin kyliä, joihin on ollut muuttajia ja uuden kodin rakentajia. Huonokuntoisia kylätaloja ja seurantaloja on kunnostettu ja on rakennettu jopa kokonaan uusiakin. Kylän yhteishenki pysyy korkealla, kun on yhteisiä projekteja ja niiden avulla saadaan yhteisiä tiloja, joissa voi järjestää juhlia ja muita tapahtumia. Myös lukuisia muita liikuntaan ja vapaa-ajan käyttöön liittyviä investointeja on tehty Etelä-Pohjanmaalla innokkaasti.

Pitäkäämme maaseutu jatkossakin elävänä!

 

 

 

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus