Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Lehmän vasikka juo maitoa emänsä utareista vihreällä niityllä.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Aurinkoisena päivänä peltomaisema ja yksi lato näkyy metsän reunassa.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Kuva Vipu-mobiili sovelluksesta.

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mitä on eläinvalvonta?

Yritän tässä blogissa avata hieman maataloustukien valvontaa eläinvalvojan näkökulmasta. Valvontaa suoritetaan, koska se on edellytys EU-tukien maksamiselle. Valvonnalla myös varmistetaan, että tukiehtoja noudatetaan oikein. Lisäksi sillä pyritään takaamaan viljelijöiden oikeusturva ja tasapuolinen kohtelu hallinnossa.  

Moni on kuullut erilaisia tarinoita eläin- ja peltotukien tarkastuksista eli valvonnoista. Eläinvalvonta tapahtumana kuulostaa monen korvaan ainoastaan eläinten korvamerkkien tarkistelulta, vaikka todellisuudessa toimenkuvaan kuuluu monta muutakin asiaa. Tarkastettavien asioiden laajuus riippuu siitä, mitä kaikkia eri tukimuotoja eläintenpitäjä on hakenut.  

Riippumatta siitä, mitä tukia eläintenpitäjä on hakenut, jokaisella valvontakerralla laskemme eläimet ja tarkistamme korvamerkkien täsmäävyyden tilan pitämään eläinrekisteriin. Merkinnät eläinten pitopaikasta, syntymät, kuolemat ja siirrot tulee olla kirjanpidossa vaatimusten mukaisesti. Tarkastelemme myös eläinten yleistä hyvinvointia ja tuotantotiloja, vaikka tilalla ei olisi haettukaan parempaan eläinten hoitoon ja pitoon maksettavia tukia. Mikäli tila on hakenut eläinten hyvinvointikorvausta, haetuista toimenpiteistä riippuen tarkastamme, että tilalla on säädöksien kokoiset karsinat, riittävästi juomapisteitä, eläinten puhtauden ja että kuivitusta on runsaasti yms. Mikäli näissä asioissa huomataan puutteita, keskustelemme niistä viljelijän kanssa. 

Eläinten hyvinvointiin liittyvissä puutteissa, meillä on ilmoittamisvastuu muille viranomaisille, kuten läänin- ja kunnaneläinlääkärille.  

ELY-keskuksen tekemä eläinvalvonta on myös eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvontaa. Tällä pyritään pääosin pitämään elintarviketurvallisuudesta huolta.  

Lehmiä laitumella.

Eläinvalvontaa Etelä-Pohjanmaalla

Eläinvalvonnassa työviikko koostuu toimisto- ja valvontapäivistä. Maanantait ollaan pääsääntöisesti toimistolla valmistelemassa tulevia valvottavia tiloja. Toimistolla tulostellaan tarvittavat paperit mm. valvontapöytäkirjat, eläinluettelo ja eläintenpitorekisteri. Vaikka tallennammekin paljon maastossa sähköisesti suoraan sovellukseen, on silti hyvä olla varalla paperit mukana.

Pademiasta johtuvana poikkeusaikana valvonnoista soitetaan etukäteen tilalle ja sovitaan yhdessä tapaaminen. Kuitenkin niin, että valvonta tulee suorittaa seuraavan 48 tunnin kuluessa ilmoituksesta. Normaalina aikana valvonnat suoritetaan ennalta ilmoittamatta.

Loppuviikko, eli tiistaista-perjantaihin, kierretään pääsääntöisesti tiloja. Valtaosa valvottavista tiloista on nautatiloja. Teemme valvontaa myös sika-, siipikarja- lammas- ja vuohitiloille.

Tilat ottavat useimmiten meidät vastaan hyvin ja siellä tiedetään, että valvonta kuuluu asiaan. Tässä työssä parasta on erilaisten ihmisten kanssa toimiminen, puhtaat ja terveet eläimet, sekä tunne siitä, että tilallinen on tyytyväinen ja helpottunut käynnin jälkeen.

Vihertävä pelto aurinkoisena päivänä.

Hannu Koskela
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iskeekö eläinvalvonta?

Tehtäväkseni annettiin kirjoittaa blogi. Minun täytyy heti alkuun tehdä tunnustus; en ole koskaan lukenut yhtään blogia, saatikka kirjoittanut blogia. Olen perinteisen painetun sanan ystävä. Etsin netistä tietoa mikä blogi on ja mitä se pitää sisällään. Wikipedian mukaan blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä. Blogit ovat yleensä yleispäiväkirjoja, mutta ne voivat myös keskittyä johonkin aiheeseen. Tämä minun blogi on aiheeseen keskittyvä. Aiheena ovat eläinvalvonnat Etelä-Pohjanmaa alueella.

Täällä Etelä-Pohjanmaalla eläinvalvontoja tekee pääsääntöisesti kaksi tarkastajaa. Alueemme on Suomen suurimpia kotieläinkeskittymiä, joten valvottavia eläintiloja on paljon. Kiireisimpinä aikoina valvontoja tekee kaksi paria. Eläinvalvonnassa valvotaan muun muassa nautapalkkio, teuraskaritsapalkkio ja kilipalkkio. Lisäksi valvotaan alkuperäisrotusopimukset (APR), eläinten hyvinvointikorvaus (EHK), nautojen pohjoinen kotieläintuki, sika- ja siipikarjatalouden pohjoinen tuki, uuhien pohjoinen kotieläintuki ja kuttujen pohjoinen kotieläintuki sekä merkintä ja rekisteröinti (ns. id- valvonta).

Valvottavan tilan valitsee tietokone

Usein kuulee sanaottavan, että ”kun valvonta iskee”. Valvonta saa aikaan kylmiä väristyksiä ja kauhun sekaisia tunteita. No, valvonta ei iske, vaan valvonta perustuu ihan EU:n ja kansallisiin lakeihin ja asetuksiin. Jokainen joka jättää osallistumisilmoituksen kansallisiin eläintukiin ja EU:n eläinpalkkioihin pitäisi olla tietoinen siitä, että haettua palkkiota ja tukea voidaan tulla valvomaan. Vuosittain valvotaan viisi prosenttia hakijoista, jotka ovat jättäneet osallistumisilmoituksen eläinpalkkioihin/tukiin tai hakeneet eläinten hyvinvointikorvausta tai alkuperäisrotusopimusta. Tästä viidestä prosentista 25 % on satunnaisotantaa eli kaikki osallistumisilmoituksen jättäneet tai EHK:ta tai APR hakeneet voivat tulla valituksi valvontaan. Loput on ns. painotettua otantaa. Painotetussa otannassa määritellään erilaisia otantaperusteita. Esimerkiksi yksi peruste on, että tilan ilmoitukset nautarekisteriin tekee joku muu kuin viljelijä itse. Kansallisista eläintuista valvotaan kolme prosenttia. Tietokoneohjelmaan syötetään otantamäärityksen tiedot ja näin muodostuu valvottavien tilojen lista. Valvottavia tiloja ei valitse valvoja, vaan tietokone. Eikä samoille tiloille mennä valvomaan huvikseen, vaan valvonta perustuu otantamäärityksiin. Tilan hakemat tuet ja palkkiot pyritään valvomaan samalla kertaa.

Tukiehtojen noudattamista valvotaan myös tekemällä järjestelmästä ja eri rekistereistä saatavien tietojen perusteella eläinlajikohtaisia ristiin tarkastuksia tukea saavien eläinten tietoihin. Ristiin tarkastukset selvitetään hallinnollisesti. Tilalle lähetetään kuulemiskirje, jossa selvitetään miksi esim. nauta on noussut ristiin tarkastukseen. Viljelijälle annetaan tilaisuus antaa selvitys havaituista epäselvyyksistä. Yleisimpiä syitä epäselvyyksiin on rekistereiden sisäiset ristiriidat ilmoituspäivissä. Nauta on mennyt teuraaksi ja viljelijä ilmoittaa rekisteriin eri päivän kuin teurastamo. Tai eläimen tulo tai poistopäivä on jäänyt ilmoittamatta rekisteriin. Hallinnollisessa valvonnassa on mukana kaikki, jotka ovat jättäneet osallistumisilmoituksen. Yleensä rahalliset seuraamukset on melko isoja. Rekisteri kannattaa pitää ajan tasalla ja oikein välttyäkseen seuraamuksilta.

Nyt vielä lopuksi muutama sana varsinaisesta tilalla tapahtuvasta eli paikan päällä tehtävistä valvonnoista. Komission vaatimuksen mukaan eläinvalvontoja tehdään ympäri vuoden, toisin kuin kokotilan valvontoja. Valvonnasta voidaan ilmoittaa etukäteen, jos ennalta ilmoittaminen ei vaaranna tarkastuksen tarkoitusta. Valvonnasta saa ilmoittaa enintään 48 tuntia ennen tarkastuskäyntiä. Jos samalla valvotaan täydentävien ehtojen valvontaa eli merkintää ja rekisteröintiä, valvonnasta ei ilmoiteta ennakkoon. Ja yleensä tilalla on merkinnän ja rekisteröinninvalvonta samalla kertaa. Meillä suoritetaan valvontaan ilmoittamatta, ja kun tilalle mennään, viljelijät ovat aluksi vähän varautuneita. Mutta kun päästään vauhtiin ja saadaan valvonta tehdyksi, viljelijät ovat tyytyväisiä. Tässäkö tämä valvonta oli, ei tarvinnut jännittää eikä menettää yöuniaan, kun ei ilmoitettu etukäteen? Tilalla valvotaan tukiehdot ja tarkistetaan eläimet. Tärkeää on muistaa pitää rekisterit ja eläinkirjanpito ajan tasalla, ja korvamerkit korvissa.

Anne-Maria Mettälä
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus