Elämää maaseudulla

Etelä-Pohjanmaata on tullut kierreltyä viimeisten lähes 10 vuoden ajan ristiin rastiin, kun olen käynyt maaseudulla toimivissa yrityksissä, maatiloilla, kylätaloilla, nuorisoseuroilla ja muiden investointitukea saaneiden yhdistysten ja toimijoiden luona. Kyse on maaseuturahastosta myönnettävistä tuista ja sen toteuttamiseen liittyvistä tarkastuskäynneistä. Olen saanut kuulla innostuneiden ihmisten tarinoita, mutta myös huolia ja murheita. Useinhan on niin, että vieraalle ihmiselle on helpompi purkaa mieltään. Tarkastajan kun pitäisi olla niin talous- ja lakiasioiden, rakentamisen, tekniikan, maatalouden kuin psykologiankin asiantuntija.

heinaseipaita_2016

Kun tukea hakenut henkilö tai taho on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, ei raha siirry sillä vielä tilille. Voi olla, että tukea ei koskaan maksetakaan, jos investointi ei syystä tai toisesta toteudu tai joudutaan tekemään kielteinen maksupäätös. Tukipäätöksellä on varattu raha johonkin tiettyyn, ennalta hyväksyttyyn tarkoitukseen ja tukea voidaan maksaa vasta sitten, kun toteuttaminen alkaa ja kertyy kustannuksia. Kun investointi on valmis, käydään tilanne vielä pääsääntöisesti toteamassa paikan päällä. Elämme EU-aikaa ja tämän takia ei pelkät asiakirjojen esittämiset riitä. Tuen myöntämistä ja maksamista ohjaavat monenlaiset pykälät komission asetuksista kansallisiin lakiin, asetuksiin ja määräyksiin. Sana tarkastus herättää aina tunteita. Mutta kun hanke on toteutettu niin kuin on sovittu ja asiakirjat ovat kunnossa, ei tarkastuksen takia kannata yöuniaan menettää.

lehmat_navetassa_pieni

Yritykset eivät likikään aina sijaitse pääteiden varsilla. Perillä saattaa odottaa melkoinen yllätys, kun kapean tien varrella on viimeisen päälle rakennetut tai kunnostetut toimitilat. Yrittäjät jaksavat uskoa huomiseen, sillä Etelä-Pohjanmaa on ollut aina maksettujen euromäärien osalta kärkisijoilla muuhun maahan verrattuna. Maaseuturahaston rahaa on ollut meidän alueella tarjolla ja sitä on myös aktiivisesti haettu. Myös maatiloilla investoidaan yhä suurempiin hankkeisiin. Maatilojen määrät vähenevät vuosi vuodelta, mutta tilakoot kasvavat.

On ollut hienoa nähdä, kuinka uusi yrittäjä on halunnut esittää varauskalenteriaan, jossa ensin on merkintöjä vain yksittäisinä päivinä ja vähitellen kalenteri on ollut jo täyteen buukattu. Tarkastukseen sisältyy paikan päällä tehtävän käynnin lisäksi myös tilinpitoasiakirjojen tarkastus. Erään tilitoimiston johtaja sanoi joskus, että ilahtuu aina kun ELY-keskuksesta tulee tarkastaja käymään. Silloin tietää, että paikkakunnalla tapahtuu jotakin. Aina ei kaikilla kuitenkaan mene hyvin ja odottavan aika on pitkä.

Img_8525_pieni

Maalta syntyisin olevana pidän maaseudun elävänä pitämistä tärkeänä. Liian monet kylät autioituvat vähitellen, mutta onneksi on niitäkin kyliä, joihin on ollut muuttajia ja uuden kodin rakentajia. Huonokuntoisia kylätaloja ja seurantaloja on kunnostettu ja on rakennettu jopa kokonaan uusiakin. Kylän yhteishenki pysyy korkealla, kun on yhteisiä projekteja ja niiden avulla saadaan yhteisiä tiloja, joissa voi järjestää juhlia ja muita tapahtumia. Myös lukuisia muita liikuntaan ja vapaa-ajan käyttöön liittyviä investointeja on tehty Etelä-Pohjanmaalla innokkaasti.

Pitäkäämme maaseutu jatkossakin elävänä!

AnnePalokoski_blogi

 

 

 

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittämishankkeiden valintamenettely

Uuden ohjelmakauden myötä maaseuturahaston kehittämishankkeiden rahoitusvalinnassa on siirrytty valintamenettelyyn, jossa noudatetaan valtakunnallisia valintakriteerejä.

Viime vuoden puolella oli kaksi valintajaksoa ja juuri nyt on meneillään ohjelmakauden kolmas hankkeiden valintamenettely. Helmikuusta lähtien olemme voineet myös tehdä tukipäätöksiä hankkeisiin.

 Valinta_2

Saapuneet hankehakemukset jaetaan hanke-esittelijöille ja kukin tekee pohjaesityksen hankkeen pisteytyksestä. Yhteisessä valintamenettelykokouksessa käymme lävitse jokaisen hankkeen ja siihen valmistellun pisteytysesityksen kohta kohdalta. Hankkeen lopullinen pistemäärä vahvistetaan yhteisen keskustelun pohjalta. Näin varmistumme siitä, että jokainen hanke pisteytetään samaa asteikkoa käyttäen.

Pisteytyksen jälkeen hankkeet laitetaan pisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen laskemme kuinka monelle hankkeelle rahoitusta kulloisellakin valintajaksolla riittää.

Hankkeiden valintajaksot tarkoittavat tuen hakijoille sitä, että heidän tulee valmistella hankeideansa aikaisempaa valmiimmaksi suunnitelmaksi pärjätäkseen rahoitusvalinnassa muiden hankehakemusten joukossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta hankkeiden valintamenettelyssä pystymme aikaisempaa paremmin poimimaan parhaat hankeideat rahoitukseen. Hyvin mietityt, tavoitteiltaan selkeät, toimenpiteiltään konkreettiset ja realistiset sekä kustannustehokkaat hankkeet menestyvät valinnassa. Hankevalinnassa kiinnitetään myös huomiota hankkeen tarvelähtöisyyteen, kohderyhmän sitoutuneisuuteen sekä erityisesti hankkeen tulosten esille tuomiseen. Hankkeiden uutuusarvo on myös tärkeää: askel seuraavalle rappuselle tulisi aina olla tavoitteena.

Hankkeiden valintakriteerit ovat hieman uudistuneet ja ne otetaan käyttöön 1.3.2016 alkaneelta valintajaksolta. Käykää tutustumassa uusiin valintakriteereihin ELY-keskuksen tai Maaseutuviraston nettisivuilla. Hankkeiden kustannustehokkuus sekä hankkeiden laatu ja vaikuttavuus nousevat selkeämmin esiin uusissa valintakriteereissä.

Toukokuun ja lokakuun lopussa ovat tämän vuoden seuraavat hankkeiden valintajaksot. Odotamme uusia hankeideoitanne!

HMM

 

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus