Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Elämää maaseudulla

Etelä-Pohjanmaata on tullut kierreltyä viimeisten lähes 10 vuoden ajan ristiin rastiin, kun olen käynyt maaseudulla toimivissa yrityksissä, maatiloilla, kylätaloilla, nuorisoseuroilla ja muiden investointitukea saaneiden yhdistysten ja toimijoiden luona. Kyse on maaseuturahastosta myönnettävistä tuista ja sen toteuttamiseen liittyvistä tarkastuskäynneistä. Olen saanut kuulla innostuneiden ihmisten tarinoita, mutta myös huolia ja murheita. Useinhan on niin, että vieraalle ihmiselle on helpompi purkaa mieltään. Tarkastajan kun pitäisi olla niin talous- ja lakiasioiden, rakentamisen, tekniikan, maatalouden kuin psykologiankin asiantuntija.

Kun tukea hakenut henkilö tai taho on saanut myönteisen rahoituspäätöksen, ei raha siirry sillä vielä tilille. Voi olla, että tukea ei koskaan maksetakaan, jos investointi ei syystä tai toisesta toteudu tai joudutaan tekemään kielteinen maksupäätös. Tukipäätöksellä on varattu raha johonkin tiettyyn, ennalta hyväksyttyyn tarkoitukseen ja tukea voidaan maksaa vasta sitten, kun toteuttaminen alkaa ja kertyy kustannuksia. Kun investointi on valmis, käydään tilanne vielä pääsääntöisesti toteamassa paikan päällä. Elämme EU-aikaa ja tämän takia ei pelkät asiakirjojen esittämiset riitä. Tuen myöntämistä ja maksamista ohjaavat monenlaiset pykälät komission asetuksista kansallisiin lakiin, asetuksiin ja määräyksiin. Sana tarkastus herättää aina tunteita. Mutta kun hanke on toteutettu niin kuin on sovittu ja asiakirjat ovat kunnossa, ei tarkastuksen takia kannata yöuniaan menettää.

Yritykset eivät likikään aina sijaitse pääteiden varsilla. Perillä saattaa odottaa melkoinen yllätys, kun kapean tien varrella on viimeisen päälle rakennetut tai kunnostetut toimitilat. Yrittäjät jaksavat uskoa huomiseen, sillä Etelä-Pohjanmaa on ollut aina maksettujen euromäärien osalta kärkisijoilla muuhun maahan verrattuna. Maaseuturahaston rahaa on ollut meidän alueella tarjolla ja sitä on myös aktiivisesti haettu. Myös maatiloilla investoidaan yhä suurempiin hankkeisiin. Maatilojen määrät vähenevät vuosi vuodelta, mutta tilakoot kasvavat.

On ollut hienoa nähdä, kuinka uusi yrittäjä on halunnut esittää varauskalenteriaan, jossa ensin on merkintöjä vain yksittäisinä päivinä ja vähitellen kalenteri on ollut jo täyteen buukattu. Tarkastukseen sisältyy paikan päällä tehtävän käynnin lisäksi myös tilinpitoasiakirjojen tarkastus. Erään tilitoimiston johtaja sanoi joskus, että ilahtuu aina kun ELY-keskuksesta tulee tarkastaja käymään. Silloin tietää, että paikkakunnalla tapahtuu jotakin. Aina ei kaikilla kuitenkaan mene hyvin ja odottavan aika on pitkä.

Maalta syntyisin olevana pidän maaseudun elävänä pitämistä tärkeänä. Liian monet kylät autioituvat vähitellen, mutta onneksi on niitäkin kyliä, joihin on ollut muuttajia ja uuden kodin rakentajia. Huonokuntoisia kylätaloja ja seurantaloja on kunnostettu ja on rakennettu jopa kokonaan uusiakin. Kylän yhteishenki pysyy korkealla, kun on yhteisiä projekteja ja niiden avulla saadaan yhteisiä tiloja, joissa voi järjestää juhlia ja muita tapahtumia. Myös lukuisia muita liikuntaan ja vapaa-ajan käyttöön liittyviä investointeja on tehty Etelä-Pohjanmaalla innokkaasti.

Pitäkäämme maaseutu jatkossakin elävänä!

 

 

 

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kehittämishankkeiden valintamenettely

Uuden ohjelmakauden myötä maaseuturahaston kehittämishankkeiden rahoitusvalinnassa on siirrytty valintamenettelyyn, jossa noudatetaan valtakunnallisia valintakriteerejä.

Viime vuoden puolella oli kaksi valintajaksoa ja juuri nyt on meneillään ohjelmakauden kolmas hankkeiden valintamenettely. Helmikuusta lähtien olemme voineet myös tehdä tukipäätöksiä hankkeisiin.

 

Saapuneet hankehakemukset jaetaan hanke-esittelijöille ja kukin tekee pohjaesityksen hankkeen pisteytyksestä. Yhteisessä valintamenettelykokouksessa käymme lävitse jokaisen hankkeen ja siihen valmistellun pisteytysesityksen kohta kohdalta. Hankkeen lopullinen pistemäärä vahvistetaan yhteisen keskustelun pohjalta. Näin varmistumme siitä, että jokainen hanke pisteytetään samaa asteikkoa käyttäen.

Pisteytyksen jälkeen hankkeet laitetaan pisteiden mukaiseen paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen laskemme kuinka monelle hankkeelle rahoitusta kulloisellakin valintajaksolla riittää.

Hankkeiden valintajaksot tarkoittavat tuen hakijoille sitä, että heidän tulee valmistella hankeideansa aikaisempaa valmiimmaksi suunnitelmaksi pärjätäkseen rahoitusvalinnassa muiden hankehakemusten joukossa.

ELY-keskuksen näkökulmasta hankkeiden valintamenettelyssä pystymme aikaisempaa paremmin poimimaan parhaat hankeideat rahoitukseen. Hyvin mietityt, tavoitteiltaan selkeät, toimenpiteiltään konkreettiset ja realistiset sekä kustannustehokkaat hankkeet menestyvät valinnassa. Hankevalinnassa kiinnitetään myös huomiota hankkeen tarvelähtöisyyteen, kohderyhmän sitoutuneisuuteen sekä erityisesti hankkeen tulosten esille tuomiseen. Hankkeiden uutuusarvo on myös tärkeää: askel seuraavalle rappuselle tulisi aina olla tavoitteena.

Hankkeiden valintakriteerit ovat hieman uudistuneet ja ne otetaan käyttöön 1.3.2016 alkaneelta valintajaksolta. Käykää tutustumassa uusiin valintakriteereihin ELY-keskuksen tai Maaseutuviraston nettisivuilla. Hankkeiden kustannustehokkuus sekä hankkeiden laatu ja vaikuttavuus nousevat selkeämmin esiin uusissa valintakriteereissä.

Toukokuun ja lokakuun lopussa ovat tämän vuoden seuraavat hankkeiden valintajaksot. Odotamme uusia hankeideoitanne!

 

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus