Tulvavaarakartoista käytännön toimenpiteisiin

Mitä Pohjois-Savossa järvien, mäkien ja metsien keskellä kasvaneelle henkilölle tulee ensimmäisenä mieleen Pohjanmaasta? Ehkä tasaisuus, pellot, joet, meri ja tietenkin ne tulvat. Näin ainakin oli minun kohdallani. Koska muutin Savosta ensin Ouluun opiskelemaan, olin toki ehtinyt saanut kosketusta Pohjanmaan lakeuksiin jo ennen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle töihin tuloani. Aivan pieleen ei kuitenkaan savolaistytön mielikuvat Pohjanmaasta menneet. ELY-keskuksella pääsin nimittäin tekemään tulvariskikartoitusta Etelä-Pohjanmaan merkittävillä tulvariskialueilla ja osallistumaan tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittämiseen. Työssäni nämä mielikuvissani olleet asiat ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta olen myös huomannut, kuinka laaja-alaista ajattelua ja osaamista tulvariskien tunnistaminen ja hallinta vaativat.

Kevättulvaa 2013 Lapuanjoen varrelta Alahärmästä ja savolaistytön mielenmaisemaa Pohjanmaasta.

Mitä tulvariskit sitten oikeastaan ovat ja miten niitä kartoitetaan?

Vesistötulva voi kehittyä monesta eri syystä, joita ovat esimerkiksi lumien sulamisvedet ja jääpatojen aiheuttama tukos, joka nostattaa vedenpintoja. Myös pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa tulvimista, kun järvialtaat täyttyvät. Lisäksi on olemassa merivesitulvia ja hulevesitulvia. Koska tulvat voivat kehittyä niin monella tavalla ja monesta eri syystä, ei niiden ennakoiminen ole lainkaan helppo tehtävä. Kaikki alkaa kuitenkin tulvariskien hallinnan laissa (620/2010) ja asetuksessa (VNA 659/2010) määrätystä tulvavaarakarttojen laatimisesta. Tulvavaarakartat toteutetaan tilastollisen mallintamisen avulla ja niitä voidaan laatia eri tulvaskenaarioille vastaamaan erilaisia tulvan toistuvuuksia (esim. 1/50 vuodessa toistuva tulva) hyödyntämällä erilaisia virtaamia. Nämä virtaamat voidaan määrittää pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella tai vaihtoehtoisesti vesistömallin avuilla. Lopputuloksena saadaan tulvavaarakarttoja, joiden avulla voidaan helposti tarkastella mille alueille veden ennustetaan leviävän erilaisten tulvaskenaarioiden toteutuessa. Tulvaskenaarioita voidaan yhdistellä erikoisskenaarioiksi esimerkiksi siten, että yhtä aikaa otetaan huomioon vesistö- ja merivesitulvat. Joskushan kaikki tapahtuu yhtä aikaa ja siksi on hyvä olla valmistautunut myös näihin pahimpiin skenaarioihin.

Tulvavaarakartat toimivat tulvariskikartoituksen lähtökohtana. Riskikartoituksessa on tarkoituksena selvittää mitä kohteita on vaarassa kastua ja minkälaista vahinkoa tulvat voivat aiheuttaa alueella. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mm. tulva-alueella asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudelliselle toiminnalle tulvasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä ympäristölle haitallisten kohteiden sijainti suhteessa tulva-alueeseen. Tulvariskin voi siis muodostaa esimerkiksi kastuva koulurakennus, katkeava tieyhteys tai tulvan alle jäävä jätevedenpumppaamo.

Nykyään tulvariskikartoitus tehdään pääasiallisesti paikkatietotyöskentelynä tietokoneelta käsin, hyödyntäen monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja, tietokantoja ja rekistereitä, joihin on koottu valmiiksi paljon erilaista tietoa. Kohteita kartoittaessa on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, sähköverkkoyhtiöihin ja jäteveden käsittelystä vastaaviin tahoihin, joilta mahdolliset riskikohteet voidaan vielä varmistaa. Tämä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta lopulliseen riskikartoitukseen päätyvät tiedot ja kohteet ovat varmasti ajan tasalla. Tulvariskikartoituksen tulokset julkaistaan netissä tulvakarttapalveluun kaikkien nähtäville, siltä osin kuin se on mahdollista yksityisyydensuojan ja lainsäädännön mukaan. Tulvavaarakarttojen ja tulvariskikartoituksen valmistuttua meillä on siis tieto siitä, minne tulvavesien voidaan ennustaa leviävän ja mitkä kohteet ovat vaarassa kastua aiheuttaen vahingollisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Tämän jälkeen siirrytään pohtimaan, miten näitä tunnistettuja tulvariskejä voidaan hallita ja vähentää.

Tulvakarttapalvelun näkymää Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevalta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta 1/100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Riskikohteet näkyvät kartalla punaisina symboleina.

Tulvariskien hallinnalla kohti parempaa tulevaisuutta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden tavoitteena on vähentää tulvien esiintymistodennäköisyyttä tai niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja parantaa tulviin varautumista. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet kootaan vesistöaluekohtaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka laaditaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmien laadintaan osallistuu monipuolisesti alueen toimijoita, sillä hallintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet käydään läpi vesistöalueen tulvaryhmän kokouksissa ja työpajoissa. Tulvaryhmä myös hyväksyy suunnitelman esitettäväksi maa- ja metsätalous ministeriölle, joka hyväksyy suunnitelman lopullisesti.  Eri toimijoiden mukana oleminen varmistaa sen, että kaikkien näkökulmat ja paikallistuntemus saadaan huomioitua suunnitelmien laatimisessa mahdollisimman hyvin. Siten lopputuloksena saadaan järkevä ja hyödyllinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan mennä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan laatimassa uusia tulvariskien hallintasuunnitelmia vuosille 2022 – 2027. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen edessä on haasteena ja tärkeänä tehtävänä siirtää suurella työllä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet käytäntöön. On ollut hienoa päästä seuraamaan edellä kuvattua prosessia aivan tulvavaarakarttojen valmistumisesta ja riskikartoituksen tekemisestä meneillään olevaan hallintasuunnitelmien päivittämiseen saakka. On palkitsevaa päästä tekemään työtä, jolla on oikeasti merkitystä!

Osallistu

• Pääset tutustumaan tulvavaarakarttoihin ja tulvariskikartoituksen tuloksiin tulvakarttapalvelussa, jonka löydät osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat
• Varauduthan tulviin myös omatoimisesti! Ennakolta varautuminen on tulva-alueiden asukkaille tärkeää. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen saat myös ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta.

 

Oona Könönen
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö

Tulva-alueiden kartoitusta keskellä kuivaa kesää

Monille tulvat ovat kuulostaneet menneenä kesänä kaukaisilta ajatuksilta, sillä eritoten alkukesä oli kuiva ja metsäpalovaroitukset olivat voimassa useita viikkoja ympäri Suomea. Minun kesäni on kuitenkin kulunut tulvien ja tulvakartoituksen parissa, sillä työskentelin kesän harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä. Kesän aikana selvitin kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien alle jääviä rakennuksia Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla.

Tältä näytti tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 1888 Kyrönjoella.

Harjoitteluni työnkuvaan kuului pääasiassa paikkatietoaineistojen käsittelyä, jonka lisäksi laadin karttaesityksiä, tein kenttämittauksia, viestittelin eri tahojen kanssa ja kirjoitin raportteja tarkastelujen tuloksista. Harmaita hiuksia kesän aikana ei tullut, vaikka paikkatieto-ohjelmistojen yllättävät kaatumiset ja tarpeellisten tietojen katoamiset joskus turhauttivatkin. Iloa ja onnistumisen tunteita päiviin toivat uudet oivallukset aineistojen käsittelyssä, hankalien paikkatietoanalyysien onnistuminen ja mukavat työkaverit. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kesän aikana työskennellyt iso harjoittelijaporukka, joka on koostunut eri alan osaajista ympäri Suomea. Kahvihuoneeseen meidät on otettu lämpimästi vastaan vakituisten työntekijöiden toimesta.

Tulvakartoitus on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä

Mitä siis on tulvakartoitus? Lyhyesti sanottuna se on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä. Usein ajatellaan vain jokien tulvivan, mutta esimerkiksi yli äyräidensä

Tältä näyttää tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 2019. Tulvariskikartoittajalle tärkeimpiä työkaluja paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi ovat erilaiset kartta-aineistot, kuten tulvakartat, aiemmin tehdyt vastaavat kartoitukset ja kahvi.

täyttyvä järvikin voi aiheuttaa vesistötulvan. Järvien ja jokien lisäksi myös rannikoilla ja rakennetuissa ympäristöissä tulvii. Rannikoilla merivesi aiheuttaa tulvia, kun tuulet ja ilmanpaine-erot nostavat veden kuivalle maalle.  Kaupungeissa ja rakennetuilla alueilla myös rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, kun lyhyessä ajassa satanut suuri vesimäärä ylittää hulevesijärjestelmien tilavuuden. Etelä-Pohjanmaalla tavallisinta on kuitenkin jokien tulviminen keväällä, kun lumet sulavat ja jäät lähtevät liikkeelle. Tulviessaan yli jokipenkkojen vesi leviää alueille, jotka normaalisti ovat kuivaa maata. Tulvaveden valtaamilla alueilla voi aiheutua esimerkiksi kosteusvaurioita rakennuksille, autotiet voivat hetkellisesti olla poikki tai ympäristö saattaa vahingoittua. Tulvavesi voi siis noustessaan aiheuttaa merkittävien taloudellisten vahinkojen lisäksi haittoja ihmisille, rakennuksille ja ympäristölle. Tulva-alueiden kartoittamisen tavoitteena on siis selvittää niitä haittoja, joita tulva voi alueella aiheuttaa.

ELY-keskus on monipuolinen harjoittelupaikka

Kesän aikana harjoittelussa tulivat tutuksi niin Etelä-Pohjanmaan lakeudet, Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvariskialueet kuin tulvakartatkin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut hyvä paikka oppia uutta tulviin ja tulvasuojeluun liittyen, sillä täällä aiheeseen liittyvä osaaminen on laajaa ja kokemusta löytyy monista tulvista. ELY-keskus on ollut mukava ja monipuolinen harjoittelupaikka, jossa on saanut kehittää omaa osaamistaan innostavassa työympäristössä. Työ on ollut hyvin itseohjautuvaa ja työpäivien kulun on saanut suunnitella itse. Kahvipöytäkeskustelut eri alan osaajien kanssa ovat myös kasvattaneet ymmärrystä ympäristöalan monipuolisuudesta – enpä olisi kesän alussa uskonut oppineeni näin paljon uutta tulvariskien lisäksi vieraslajeista Suomessa tai jätelain kiemuroista. Kesän aikana olen esimerkiksi kuullut vieraslajien parissa työskenteleviltä harjoittelijoilta tulvien levittävän tehokkaasti jättipalsamin siemeniä jokiympäristössä. Muistetaan siis, että luonnonilmiöt vaikuttavat moniin eri prosesseihin, sillä kun tulva on toiselle rakennuksia kasteleva luonnonilmiö voi se toiselle olla vaikkapa jokitörmiä eroosiolle altistava tekijä.

Työpisteeni sijaitsi Seinäjoella, jonne muutin kesän ajaksi Turusta. Tämän kesän aikana on tullut todettua, että Seinäjoki on vallan mainio vaihtoehto kesäkotikaupungiksi ja Seinäjoen lähellä on paljon hienoja luontokohteita, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Paukaneva on helppo lähikohde ja hieman kauempaa löytyvät muun muassa Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhavuoren kansallispuistot, joissa pääsee nauttimaan lähes koskemattomasta luonnosta. Syksyllä palaan taskut täynnä uusia oppeja viimeisen opintovuoteni pariin Turkuun, jossa yliopiston penkit minua jo odottavat.

Hyvää syksyä!

Karoliina Lintunen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus