Mistä löytyy tulvahyllyjä? 

Sellaisten uomien varsilta, joihin on rakennettu kaksitasouomaa. Tulvahyllyyn voi törmätä myös yleisemmällä termillä, tulvatasanne, tai myös toisinaan käytettävällä termillä, tulvaterassi. Kyseessä on siis kaksitasouomaan kuuluva rakenne (kuva alla). Koska kaksitasouoman termi ei ole vielä täysin vakiintunut, saatat sen tilalla kuulla puhuttavan myös kaksitaso-ojasta, eritasouomasta tai eritasokosteikosta.

Piirroskuva uoman rakenteesta. Uoman rakenne on kuvattu poikkileikkauksena. Tulvatasanteen kaksitasouoma on kuvattu niin, että uoman molemmilla puolilla on edellä kuvattu tasanne. Molemmat tasanteet ovat kasvillisuuden peitossa.
Kaksitasouoma on nimensäkin mukaan kahteen tasoon rakennettu uoma. Alempana vesi virtaa alivesiuomassa ja keskivedenkorkeutta korkeammalle kaivettavalle tulvatasanteelle vesi nousee tulva-aikoina. Kuva: Pinja Kasvio

Toisaalta tulvahyllyjä löytyy myös sieltä, minne uoman viereen on luontaisesti syntynyt tulvatasanne – luonnonoloissa lähes kaikkia virtavesiä ympäröi tulvatasanne. Sopivissa olosuhteissa tulvatasanteita muodostuu siis luonnostaan jokien ja purojen ympärille tulvan kuljettaman kiintoaineen laskeutuessa uoman varrelle.

Kaksitasouomat osana luonnonmukaista vesirakentamista 

Kaksitaosuoman rakenne perustuu siis luonnontilaisten uomien rakenteeseen ja toimintaan. Kaksitasouomat lukeutuvatkin luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiin, eli toimenpiteisiin, joilla tavoitellaan luonnontilan ja maisema-arvojen säilyttämistä tai palauttamista. Uomien luonnontilaisuutta ja luonnontilaisen kaltaiseksi muuttuneiden uomien suojelua korostetaan vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa. Suomessa uomia – jokia, puroja ja erityisesti ihmisen kaivamia ojia – on valtava määrä maa- ja metsätalousalueilla. Näin ollen myös maa- ja metsätalousministeriön Maa- ja metsätalouden Vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä -julkaisussa (julkaisut.valtioneuvosto.fi) on tavoitteeksi asetettu se, että vesirakentamisen lähtökohtana on luonnonmukaisuus.

Jotta luonnonmukainen vesirakentaminen ja kuivatus onnistuisivat kestävällä tavalla, tulee valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus sovittaa yhteen vesienhoitoon, tulva- ja kuivuusriskien hallintaan sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyvien tavoitteiden kesken. Samalla voidaan ottaa paremmin huomioon eri maankäyttösektorien tarpeet ja haasteet.

Kaksitaosuomat Suomessa 

Kuluneen kesän aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on harjoittelijatyönä kartoitettu jo rakennettuja kaksitasouomia. Lisäksi haastatteluiden avulla kerättiin kokemuksia muun muassa niiden toimivuudesta, haasteista ja ylläpidosta. Kaikkiaan kaksitaosuomia löytyi 27, ja lisäksi juuri kuluvan syksyn tai tulevan vuoden aikana on suunnitteilla rakentaa kourallinen kohteita.

Vaikka kaksitaosuomien rakentaminen painottuu maa- ja metsätalouden vesienhallintaan ja -suojeluun, soveltuvat kaksitasouomat myös taajama-alueiden kuivatuksen ja tulvasuojelun tavoitteisiin. Tämä kävi ilmi myös kartoituksen saaliista, sillä kohteita löytyi sekä taajamista että maa- ja metsätalousalueilta. Kartoituksessa kävi myös ilmi, että rakentamisen taustalla on monia erilaisia tavoitteita, muun muassa tulvasuojelusta kiintoaine- ja ravinnekuormituksen vähentämiseen sekä biodiversiteetin lisäämiseen ja maisema-arvon säilyttämiseen tai palauttamiseen.

Kaksitasouomista julkaistiin malliverkosto 

Läntisen Suomen alueella kartoitetuista kaksitaosuomista valittiin kuusi esimerkkikohdetta malliverkostoon, joka julkaistaan ELY-keskuksen Näkymiä-sarjassa nimellä Luonnonmukaisen vesirakentamisen malliverkosto – kaksitasouomat Länsi-Suomessa. Julkaisussa avataan tarkemmin kaksitaosuoman toimintaperiaatetta ja kuvataan kuusi malliverkostokohdetta. Lopussa kerrotaan anonyymisti kokemuksia kaksitasouomista: millaisia hyötyjä ja haasteita maanomistajat, kaksitasouomien suunnittelijat ja hankkeiden vetäjät ovat todenneet sekä millaisiin paikkoihin heidän kokemuksensa perusteella kaksitasouomat soveltuvat. Julkaisu tulee Doria-palveluun (doria.fi) lokakuun 2021 aikana sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kaksitasouomien malliverkostokohteet läntisen Suomen alueella

Malliverkoston tavoitteena on lisätä tietoisuutta luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista osana menetelmiä. Ehkäpä maanomistajat sen avulla tunnistavat omilla maillaan samanlaisia ongelmakohtia, joita mallikohteiden tapauksissa on esitelty. Tai ehkäpä laajempaa valuma-aluesuunnitelmaa toteuttava taho perehtyy kaksitasouoman rakenteeseen osana valuma-aluelähtöistä vesienhallintaa ja -suojelua. Malliverkostossa kuvatuilla kohteilla pyritään nostamaan esiin myös esimerkiksi sitä, että maatalousalueiden kuivatuksen tavoitteet ja vesiensuojelun tavoitteet eivät poissulje toisiaan.

Lisää kaksitasouomista klikkauksen päässä

Kesän aikana tuotettiin myös jos jonkinlaista viestintämateriaalia kaksitaosuomista. Aiheesta kirjoitettiin jo aiemmin heinäkuussa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogiin (etelapohjanmaanely.wordpress.com), silloin näkökulmana oli kaksitaosuoman ekosysteemipalvelut. Yhteistyössä Kliva-hankkeen kanssa tehtiin podcast-jakso (anchor.fm). Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta löytyvistä kaksitaosuomista tuotettiin videot: Kaksitasouoma Kruunupyyn Viitavesibäckenillä (youtube.com) sekä Kaksitasouoma Evijärven Mansikkapellolla (youtube.com). Lisäksi aiheesta tullaan julkaisemaan teksti Vesivisio 2050 -blogissa (vesivisio2050.fi).

Kohti kestävämpää vesienhallintaa 

Miten luonnonmukaisia ratkaisuja voitaisiin tulevaisuudessa edistää? Voitaisiinko esimerkiksi tulvatasanne lukea osaksi suojakaistaa, joka tekisi kaksitasouomien perustamisesta houkuttelevampaa vähentämällä viljelypinta-alan menetykseen liittyviä taloudellisia menetyksiä? Ei-tuotannollisen investointituen ehtoja keventämällä kyseistä tukea voitaisiin hyödyntää hankkeissa, joihin ei haeta peruskuivatusavustusta.

Vaikka luonnonmukaiset kaksitasouomat eivät sovellu kaikkialle, ne kannatta ottaa osaksi vesienhallinnan työkalupakkia. Kaksitasouomista saatavat hyödyt ovat moninaisia: vähennetään vesistökuormitusta, sopeudutaan ilmastonmuutokseen ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Siksi toivoisikin, että tämäntyyppisten kestävien menetelmien käyttö valtavirtaistuisi ja olisi luonteva osa kuivatusvesien hallintaa niin maa- ja metsätaloudessa kuin taajamien hulevesienkin hallinnassa.

Tämä luonnonmukaisten kaksitasouomien läntiselle alueelle tehty malliverkosto mahdollistaa myös eri tahojen kokemusten vaihdon. Lisäksi tarvitaan lisää tilatason kehittämishankkeita, jotka mahdollistavat käytännön ratkaisujen kokeilemisen ja vertaisoppimisen. Näiden lisäksi tarvitaan tutkimusta, kokeiluja hyvistä käytännöistä ja tiedon vaihtoa tutkijoiden ja viljelijöiden välille.

Lisää luettavaa aiheesta 

Katri Ollila
Harjoittelija
Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesistöhavainnointia tehdään myös kameroiden avulla

Vesistöjen varsilla saattaa silloin tällöin, varsinkin kevättalvisin ja syksyisin, nähdä yksinäisen riistakameran kuvaamassa vaikkapa jokea. Nämä kamerat ovat yleensä tulva- tai hyydeherkillä paikoilla. Kameroita on asennettu paikoille kuvaamaan vesistön käyttäytymistä mm. tulvariskiaikoina. Joitakin kameroita on sijoitettu paikoille pidemmäksi ajaksi, esimerkiksi padoille. Kamerat on merkitty niin, että niistä selviää laitteen omistaja. Yksityisyyssäännöt ohjaavat kameroiden sijoittamista ja suuntaamista tarkasti kohteeseen.

Esimerkki riistakameran sijoittamisesta kohteeseen.

ELY-keskus on jo muutaman vuoden käyttänyt vesistöhavainnoinnin apuna riistakameroita. Uusia työkaluja varsinkin tulvien havainnointia varten on otettu käyttöön, kun maastossa työskentelevän henkilöstön määrä on vähentynyt ja on suuri tarve saada tietoa laajoilta alueilta tulvien käyttäytymisestä niiden hallintaa varten. Riistakamerat helpottavat ja tehostavat tulvaorganisaation työskentelyä, kun kamerakohteista saadaan ajantasaista tietoa ja siten paikan päällä käytävien kohteiden määrä vähenee. Tietysti paikan päälle mennään, jos tulva näyttää nousevan kriittiselle tasolle.

Riistakameran ottama kuva, jolla tarkkaillaan vedenkorkeutta vesiasteikosta.

Riistakamerat lähettävät noin tunnin välein kuvan Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimalle palvelimelle, josta kuvat ovat noin kahden vuorokauden ajan nähtävissä. Kuvien oton aikaväliä voidaan etäohjauksella säätää tilanteen mukaan. Infrapunavalon avulla kamerat pystyvät ottamaan kuvia myös pimeässä. Kaikki kameran ottamat kuvat tallentuvat myös laitteen muistikortille.

ELY-keskuksissa riistakameroita käytetään tulvahavainnoinnin lisäksi patotarkkailuun, muiden rakennettujen kohteiden, kuten kalateiden vedenkulun sekä kalalaskurien ja erilaisten kalanpyydyksien toiminnan tarkkailuun. Suomessa kehitetään koko ajan uusia käyttökohteita ja -tapoja riistakameroille vesistöhavainnoinnissa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tutkimusten perusteella virtaamia voidaan mitata analysoimalla riistakameroilla otettuja videoita ja ÄlyVesi-hankkeessa puolestaan mahdollisuutta lukea vedenkorkeutta asteikosta riistakameran konenäön avulla.

Videolla jääkannen muodostuminen Ähtävänjoella 17.12.2020–21.1.2021:

 

Riistakameroiden ohella ELY-keskus hyödyntää tulvien havainnoissa droneja, joiden käyttömahdollisuuksista vesivaratehtävissä olemmekin kertoneet aiemmassa blogijulkaisussa. Dronet ovat suuri apu laajojen tulva-alueiden tarkastelussa, ja tulvan laajuus on helpompi arvioida ilmakuvien avulla kuin maasta tehtyjen havaintojen perusteella. Tulvatilanteessa drone on helppo pakata mukaan tulvapaikalle lähdettäessä ja kuvauskalusto saadaan tarpeen tullessa nopeasti ilmaan kartoittamaan tulvivaa aluetta. Lennättämisessä huomioidaan alueelliset lentorajoitukset, joiden tavoin dronen käyttöä säätää vuoden alussa voimaan tullut uusi dronelaki. Uusia säädöksiä ovat muun muassa päivitetty suurin sallittu lentokorkeus (120 metriä) sekä dronekäyttäjien rekisteröitymisvelvollisuus.

Korsnäsissä marraskuussa 2020 tulviva joki dronella kuvattuna.

Dronelle on käyttöä myös talvella muun muassa hyydepatojen tarkkailussa (lisää hyydepadoista (vesi.fi)). Talven olosuhteet tuovat dronen käytölle kuitenkin haasteita, joihin kuuluvat vähäinen valon määrä sekä lentoaikaa rajoittava pakkanen. Lyhytkin lentoaika kuitenkin riittää ennalta tunnetussa riskikohteessa nappaamaan ilmakuvia, joista selviää mahdollisen hyydepadon koko.

Jokeen muodostuneita patoja tai pohjajäätä kerääviä koskipaikkoja voidaan myös etsiä dronen avulla. Drone voidaan ohjelmoida lentämään karttapohjalle piirretty reitti, jonka se lentää itsenäisesti. Dronea ohjaavan pilotin tai tähystäjän on kuitenkin pidettävä näköyhteys droneen koko lennon ajan. Lentoreitti voi kulkea joen päällä ja saatujen valokuvien avulla voidaan paikantaa mahdolliset hyydeongelmat. Dronen paikannustekniikan ansiosta jokaiselle otetulle valokuvalle saadaan tarkka sijaintitieto. Sijaintitiedon omaavia ilmavalokuvia voidaan hyödyntää hyydeongelmien paikantamisen lisäksi tulvantorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa kuten jääkannen muodostumista auttavien hyydeköysien sijoituspaikkojen valinnassa.

Pohjajäätä Ähtävänjoen Punsarsforsenin kosken kohdalla.

Runsasluminen talvi edesauttaa kevättulvien syntymistä, ja kevään aikana vesistöjen pintojen nousua seurataan tiiviisti. Tiedotamme tulvatilanteista ELY-keskuksen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa, kuten ELY Tulvatpohjanmaa -twittertilillä. Ajankohtaiset tulvavaroitukset ja vesistöennusteet ovat nähtävillä verkkopalveluissa ymparisto.fi/vesistoennusteet sekä vesi.fi.

 

 

 

Jenni Mäkelä
vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

Katriina Keto
vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulva-alueiden kartoitusta keskellä kuivaa kesää

Monille tulvat ovat kuulostaneet menneenä kesänä kaukaisilta ajatuksilta, sillä eritoten alkukesä oli kuiva ja metsäpalovaroitukset olivat voimassa useita viikkoja ympäri Suomea. Minun kesäni on kuitenkin kulunut tulvien ja tulvakartoituksen parissa, sillä työskentelin kesän harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä. Kesän aikana selvitin kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien alle jääviä rakennuksia Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla.

Kiveen kaiverrettu vuosiluku 1888 ja sana tulvavesi.

Tältä näytti tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 1888 Kyrönjoella.

Harjoitteluni työnkuvaan kuului pääasiassa paikkatietoaineistojen käsittelyä, jonka lisäksi laadin karttaesityksiä, tein kenttämittauksia, viestittelin eri tahojen kanssa ja kirjoitin raportteja tarkastelujen tuloksista. Harmaita hiuksia kesän aikana ei tullut, vaikka paikkatieto-ohjelmistojen yllättävät kaatumiset ja tarpeellisten tietojen katoamiset joskus turhauttivatkin. Iloa ja onnistumisen tunteita päiviin toivat uudet oivallukset aineistojen käsittelyssä, hankalien paikkatietoanalyysien onnistuminen ja mukavat työkaverit. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kesän aikana työskennellyt iso harjoittelijaporukka, joka on koostunut eri alan osaajista ympäri Suomea. Kahvihuoneeseen meidät on otettu lämpimästi vastaan vakituisten työntekijöiden toimesta.

Tulvakartoitus on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä

Mitä siis on tulvakartoitus? Lyhyesti sanottuna se on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä. Usein ajatellaan vain jokien tulvivan, mutta esimerkiksi yli äyräidensä

Kuvassa tietokoneen ruudulla tulva-aluetta kartalla, sekä kirjoja ja kahvikuppi.

Tältä näyttää tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 2019. Tulvariskikartoittajalle tärkeimpiä työkaluja paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi ovat erilaiset kartta-aineistot, kuten tulvakartat, aiemmin tehdyt vastaavat kartoitukset ja kahvi.

täyttyvä järvikin voi aiheuttaa vesistötulvan. Järvien ja jokien lisäksi myös rannikoilla ja rakennetuissa ympäristöissä tulvii. Rannikoilla merivesi aiheuttaa tulvia, kun tuulet ja ilmanpaine-erot nostavat veden kuivalle maalle.  Kaupungeissa ja rakennetuilla alueilla myös rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, kun lyhyessä ajassa satanut suuri vesimäärä ylittää hulevesijärjestelmien tilavuuden. Etelä-Pohjanmaalla tavallisinta on kuitenkin jokien tulviminen keväällä, kun lumet sulavat ja jäät lähtevät liikkeelle. Tulviessaan yli jokipenkkojen vesi leviää alueille, jotka normaalisti ovat kuivaa maata. Tulvaveden valtaamilla alueilla voi aiheutua esimerkiksi kosteusvaurioita rakennuksille, autotiet voivat hetkellisesti olla poikki tai ympäristö saattaa vahingoittua. Tulvavesi voi siis noustessaan aiheuttaa merkittävien taloudellisten vahinkojen lisäksi haittoja ihmisille, rakennuksille ja ympäristölle. Tulva-alueiden kartoittamisen tavoitteena on siis selvittää niitä haittoja, joita tulva voi alueella aiheuttaa.

ELY-keskus on monipuolinen harjoittelupaikka

Kesän aikana harjoittelussa tulivat tutuksi niin Etelä-Pohjanmaan lakeudet, Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvariskialueet kuin tulvakartatkin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut hyvä paikka oppia uutta tulviin ja tulvasuojeluun liittyen, sillä täällä aiheeseen liittyvä osaaminen on laajaa ja kokemusta löytyy monista tulvista. ELY-keskus on ollut mukava ja monipuolinen harjoittelupaikka, jossa on saanut kehittää omaa osaamistaan innostavassa työympäristössä. Työ on ollut hyvin itseohjautuvaa ja työpäivien kulun on saanut suunnitella itse. Kahvipöytäkeskustelut eri alan osaajien kanssa ovat myös kasvattaneet ymmärrystä ympäristöalan monipuolisuudesta – enpä olisi kesän alussa uskonut oppineeni näin paljon uutta tulvariskien lisäksi vieraslajeista Suomessa tai jätelain kiemuroista. Kesän aikana olen esimerkiksi kuullut vieraslajien parissa työskenteleviltä harjoittelijoilta tulvien levittävän tehokkaasti jättipalsamin siemeniä jokiympäristössä. Muistetaan siis, että luonnonilmiöt vaikuttavat moniin eri prosesseihin, sillä kun tulva on toiselle rakennuksia kasteleva luonnonilmiö voi se toiselle olla vaikkapa jokitörmiä eroosiolle altistava tekijä.

Työpisteeni sijaitsi Seinäjoella, jonne muutin kesän ajaksi Turusta. Tämän kesän aikana on tullut todettua, että Seinäjoki on vallan mainio vaihtoehto kesäkotikaupungiksi ja Seinäjoen lähellä on paljon hienoja luontokohteita, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Paukaneva on helppo lähikohde ja hieman kauempaa löytyvät muun muassa Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhavuoren kansallispuistot, joissa pääsee nauttimaan lähes koskemattomasta luonnosta. Syksyllä palaan taskut täynnä uusia oppeja viimeisen opintovuoteni pariin Turkuun, jossa yliopiston penkit minua jo odottavat.

Hyvää syksyä!

Kuva blogin kirjoittaja Karoliina Lintusesta
Karoliina Lintunen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Häiriötilanteiden ratkominen vaatii yhteistyötä – yhteisestä tulvaharjoituksesta tukea tuleviin tositilanteisiin

Toukokuun puolivälissä järjestettiin Kurikassa viranomaisten yhteinen tulvaharjoitus osana Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanketta. Harjoitukseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset, Tulvakeskus, alueen kunnat, Pelastusopisto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa).

Harjoituspäivä koostui kolmesta osasta: aamupäivän esityksistä ja iltapäivän kahdesta käytännön harjoitusosuudesta. Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä ja vastuita. Pelastuslaitokset, ELY-keskus, Tulvakeskus, Kurikan kaupunki ja Vapepa esittelivät tapausesimerkkien kautta omaa toimintaansa tulvan yhteydessä.

Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä

Käytännön harjoittelu tapahtui osin Kyrönjoen rannassa, jossa pelastuslaitokset harjoittelivat kohdesuojauksen tekemistä tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla. Oranssia tulvaputkea täytetään vedellä ja sillä saadaan rakennettua noin 45 cm korkeaa vallia tulvan uhkaamien kohteiden suojaksi. Seinäkettä on viime vuosina hankittu sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille yhteensä noin kolmen kilometrin verran. Harjoituksen aikaan Tornionjoen kevättulva oli pahimmillaan, ja osa pohjalaisseinäkkeistä olikin lainattu virka-apuna Lappiin. Onneksi jonkin verran seinäkettä oli voitu jättää myös harjoituksemme käyttöön.

Samaan aikaan Kurikan paloaseman tiloissa kunnat, Tulvakeskus ja ELY-keskus harjoittelivat häiriötilanteen tilannekuvan luomista, ennusteiden laatimista ja yhteydenpitoa nopeasti muuttuvassa tulvatilanteessa. Kuten tositilanteessakin, osa henkilöistä osallistui harjoitukseen etäyhteyden kautta.

Harjoituspäivä oli tiivis, mutta pääosa saadusta palautteesta oli siitä huolimatta erittäin myönteistä. Vastauksissa korostettiin yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä, sekä toisten organisaatioiden toimenkuviin ja jäseniin tutustumista. Eri tahojen yhteistä tilannepäiväkirjaa pidettiin hyödyllisenä työkaluna.

Iltapäivällä tehtiin kohdesuojausta tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla.

Kehitettävien asioiden listalle nousivat mm. ennakkomateriaalin tai -perehdytyksen saaminen harjoitusta varten. Etäyhteyksien kanssa esiintyi pieniä teknisiä haasteita, joista onneksi selvittiin. Iltapäivän kohdesuojausharjoitus ja tilannekuvaharjoitus pidettiin eri paikoissa samaan aikaan käytännön syistä, mutta toisaalta tämä vaikeutti mahdollisuuksia osallistua molempiin osuuksiin edes tarkkailijana.

Yhteinen tulvaharjoitus toimi myös Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hankkeen päätöstapahtumana. Hankkeessa on reilun kahden vuoden ajan pureuduttu tulvaviestinnän ja omatoimisen varautumisen tehostamiseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sinä aikana hankkeessa on parannettu tulvaviestinnän rutiineja niin ulkoisten kuin sisäisten viestintäkanavien osalta. Ulkoisia viestintäkanavia on mm. Twitter-tili @tulvatpohjanmaa sekä tekstiviestipohjaiset tulvavaroituspalvelut, jotka on avattu Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueille sekä Lapväärtin taajamaan. Lisäksi hankkeessa on järjestetty asukastilaisuuksia ja tiedotettu omatoimisesta tulviin varautumisesta. Päivitetyt tulvaviestinnän rutiinit siirtyvät hankkeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen normaaliviestintään mahdollisia tulevia tilanteita varten.

LINKIT:

Tulvavaroituspalvelut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Hankkeen verkkosivut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektipäällikkö

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke

 

**************************************************************************************************

 

Samarbete fordras för att kunna lösa störningar i vardagen – gemensam översvämningsövning som stöd för kommande verkliga situationer

I Kurikka ordnades i mitten av maj en gemensam översvämningsövning för myndigheterna inom ramen för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I övningen deltog utöver NTM-centralen i Södra Österbotten även Österbottens, Södra Österbottens samt Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, Översvämningscentret, områdets kommuner, Räddningsinstitutet och Frivilliga räddningstjänsten.

Övningsdagen bestod av tre delar: presentationer under förmiddagen och två slags praktiska övningar under eftermiddagen. Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter och ansvar under översvämningar. Räddningsverken, NTM-centralen, Översvämningscentret, Kurikka stad och Frivilliga räddningstjänsten presenterade genom konkreta exempel sin verksamhet under översvämningar.

Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter under översvämningar

De praktiska övningarna hölls dels vid stranden av Kyro älv, där räddningsverken övade på att skydda specifika objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar. Den orangefärgade översvämningsbommen fylls med vatten och med hjälp av den kan man bygga en ca 45 cm hög vall för att skydda objekt som hotas av översvämning. Under de senaste åren har både Österbotten och Södra Österbottens räddningsverk skaffat sammanlagt ca tre kilometer tillfällig översvämningsvägg. Då övningen hölls, var vårflödet i Torne älv som störst och en del av de österbottniska översvämningsväggarna hade skickats som handräckning till Lappland. Som tur var kunde en del av väggen bli kvar här för vår övning.

Vid brandstationen i Kurikka pågick under tiden en övning där kommunerna, Översvämningscentret och NTM-centralen arbetade med att skapa en lägesbild över störningssituationen, utarbeta prognoser och kommunicera under en översvämningssituation som snabbt förändras. Precis som i verkliga sammanhang deltog en del av personerna i övningen via videolänk.

Övningsdagen var intensiv, men största delen av responsen som har kommit var trots det mycket positiv. I svaren framhävdes behovet av samarbete mellan olik aktörer samt behovet av att bekanta sig med andra organisationers verksamhet och personer. Den gemensamma lägesdagboken ansågs vara ett nyttigt verktyg.

Under eftermiddagen skyddades ett specifikt objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar

På listan över utvecklingsförslag finns bl.a. att få förhandsmaterial eller en introduktion innan övningen. Med videoförbindelserna förekom det små tekniska problem, som vi dock lyckades lösa. Av praktiska skäl ordnades eftermiddagens två övningsdelar samtidigt på olika platser, vilket försvårade möjligheterna att delta i båda delarna ens som observatör.

Den gemensamma översvämningsövningen fungerade även som avslutningsevenemang för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I projektet har man i drygt två år fördjupat sig i att effektivera översvämningsinformationen och invånarnas egen beredskap på NTM-centralen i Södra Österbottens område. Under arbetets gång har översvämningsinformationens rutiner förbättrats både när det gäller externa och interna kommunikationskanaler. Bland de externa kanalerna finns Twitter-kontot @tulvatpohjanmaa och varningstjänsterna för översvämningar. Varningstjänsterna bygger på textmeddelanden (SMS) och gäller invallningsområdena längs Lappo å och Kyro älv samt Lappfjärds centrum. Inom projektet har man också ordnat informationskvällar för invånarna och informerat om egen beredskap inför översvämningar. De uppdaterade rutinerna för översvämningsinformation kommer att övergå från projektet till NTM-centralen i Södra Österbottens normala kommunikation inför eventuella kommande översvämningar.

LÄNKAR

Varningstjänster för översvämningar: http://www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Projektets webbplats: www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektchef

Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Ähtävänjoen korkeussuhteita selvittämässä

ELY-keskusten erilaisista tehtävistä ympäristöpuolen tulvasuojeluun liittyvä suunnittelutyö on varsinkin joenvarsilla asuvien ihmisten kannalta yksi merkittävimmistä. Kevätaikaan ajoittuvat sulamisvesitulvat aiheuttavat usein ongelmia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vastuualueen joissa. Vaikka lumen sulamisen seurauksena aiheutuvat tulvat ovat niitä yleisimpiä, voi ongelmia aiheutua myös muista vesistöön vaikuttavista tekijöistä. Näihin tekijöihin lukeutuvat hyydepadot, jotka usein aiheuttavat tulvaongelmia Evijärven alapuolisen Ähtävänjoen pääuomassa. Ähtävänjoki on hyydepatojen muodostumisen kannalta varsin otollinen kohde, ja siksi niiden purkaminen sen varrella vaatii erillisiä toimenpiteitä lähes joka talvi. Alueella sijaitsevien kiinteistöjen tulvasuojelun parantamiseksi suoritettiin siksi tänä kesänä varsin kattavia korkeusmittauksia. ELY-keskuksen harjoittelijana pääsin itse tekemään tätä korkeuskartoitustyötä, jonka perusteella yritetään löytää suurimmassa tulvavaarassa olevat kiinteistöt.

Hyydepadoista

Hyydepadot itsessään eivät ehkä ole kovin yleisesti tunnettu ilmiö. Niiden muodostuminen jokiin vaatii varsin erityiset olosuhteet, minkä vuoksi niistä johtuvia tulvia ei nähdä kaikilla vesistöalueilla. Hyydettä syntyy yleensä alkutalvesta kovemmilla pakkasjaksoilla, ennen joen jääkannen rakentumista. Tällöin veden alijäähtymisen seurauksena siihen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uppoavat virtaavan veden turbulenssin ansiosta joen pohjaan. Jääkiteitä kerääntyy enemmän erityisesti joen matalampien koskiosuuksien kiviin ja mm. siltojen rakenteisiin. Tarpeeksi kasaannuttuaan ne muodostavat hyydettä, joka joen pohjaa tukkiessaan samalla pienentää sen poikkipinta-alaa. Tällöin joki patoutuu pohjastaan, ja sen pinta alkaa nousta, jolloin muodostuu niin sanottu hyydetulva. Hyydepadon muodostumiseen tarvitaan siis jonkun aikaa kestävä kovempi pakkasjakso, soveltuvia koskiosuuksia ja tarpeeksi suuri virtaama, joka lisää veden turbulenssia ja estää sen jääkannen muodostumisen. Koska Ähtävänjoki varsin usein kohtaa nämä vaatimukset, muodostuu siinä myös toistuvasti rakennuksia vaarantavia ja toimenpiteitä vaativia tulvia.

Mittauksista

Harjoittelijana kesällä tekemäni mittaustyö käsitti suuren osan Ähtävänjoen pääuomaa sen suualueelta Pedersören ja Evijärven kuntien välisen rajan lähistölle asti. Mielenkiinnon kohteena olivat erityisesti joen useiden koskien yläjuoksun puoleiset asutetut alueet. Tietoa haluttiin mm. joen varrella sijaitsevien kiinteistöjen pihojen ja asuinrakennusten korkeuksista suhteessa joen vedenpintaan. Kerätyn mittaustiedon avulla voidaan arvioida paljonko vesi voi joessa nousta, ennen kuin kiinteistöjen rakennuksille aiheutuu vahinkoa. Mittauksia tehtiin lisäksi myös asunrakennusten kellareista, jotka usein ovat matalan korkeustasonsa vuoksi erityisessä kastumisvaarassa. Samoin huomioitiin erilaiset kiinteistöiltä lähtevät, jokeen yhteydessä olevat kuivatus- ja jätevesiputket. Alueella pidempään asuneelta väestöltä sai usein myös hyödyllistä tietoa joen aiemmista tulvatilanteista. Vaikka Ähtävänjoki ja sen varren kylät olivat minulle ennestään vieraita, opin varsin nopeasti tuntemaan alueen maaston ja osin myös joen varrella asuvat ihmiset.

ELY-keskuksen harjoittelijana olen kokenut saavani hyödyllistä kokemusta tulevaisuuden varalle. Vaikka moni työhön liittyvä asia oli minulle vielä ennen kesän alkua vieras, tunnen sopeutuneeni paikkaan nyt varsin hyvin. Työssäni olen pitänyt erityisesti sen tuomasta tietynlaisesta vastuusta. Olen itse saanut suunnitella, miten ja missä järjestyksessä suoritan maastotyöni, ja olen itse vastuussa myös mittaustyön tulosten perusteella laatimastani raportista. Koska tekemääni työtä tullaan myöhemmin osin käyttämään Ähtävänjoen tarkemman tulvasuojelusuunnittelun perustana, koen sillä olevan myös paikallisia ihmisiä hyödyttävää käytännön merkitystä.

 

 

Jonas Ingves
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus