Tulva-alueiden kartoitusta keskellä kuivaa kesää

Monille tulvat ovat kuulostaneet menneenä kesänä kaukaisilta ajatuksilta, sillä eritoten alkukesä oli kuiva ja metsäpalovaroitukset olivat voimassa useita viikkoja ympäri Suomea. Minun kesäni on kuitenkin kulunut tulvien ja tulvakartoituksen parissa, sillä työskentelin kesän harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä. Kesän aikana selvitin kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien alle jääviä rakennuksia Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla.

Kiveen kaiverrettu vuosiluku 1888 ja sana tulvavesi.

Tältä näytti tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 1888 Kyrönjoella.

Harjoitteluni työnkuvaan kuului pääasiassa paikkatietoaineistojen käsittelyä, jonka lisäksi laadin karttaesityksiä, tein kenttämittauksia, viestittelin eri tahojen kanssa ja kirjoitin raportteja tarkastelujen tuloksista. Harmaita hiuksia kesän aikana ei tullut, vaikka paikkatieto-ohjelmistojen yllättävät kaatumiset ja tarpeellisten tietojen katoamiset joskus turhauttivatkin. Iloa ja onnistumisen tunteita päiviin toivat uudet oivallukset aineistojen käsittelyssä, hankalien paikkatietoanalyysien onnistuminen ja mukavat työkaverit. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kesän aikana työskennellyt iso harjoittelijaporukka, joka on koostunut eri alan osaajista ympäri Suomea. Kahvihuoneeseen meidät on otettu lämpimästi vastaan vakituisten työntekijöiden toimesta.

Tulvakartoitus on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä

Mitä siis on tulvakartoitus? Lyhyesti sanottuna se on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä. Usein ajatellaan vain jokien tulvivan, mutta esimerkiksi yli äyräidensä

Kuvassa tietokoneen ruudulla tulva-aluetta kartalla, sekä kirjoja ja kahvikuppi.

Tältä näyttää tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 2019. Tulvariskikartoittajalle tärkeimpiä työkaluja paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi ovat erilaiset kartta-aineistot, kuten tulvakartat, aiemmin tehdyt vastaavat kartoitukset ja kahvi.

täyttyvä järvikin voi aiheuttaa vesistötulvan. Järvien ja jokien lisäksi myös rannikoilla ja rakennetuissa ympäristöissä tulvii. Rannikoilla merivesi aiheuttaa tulvia, kun tuulet ja ilmanpaine-erot nostavat veden kuivalle maalle.  Kaupungeissa ja rakennetuilla alueilla myös rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, kun lyhyessä ajassa satanut suuri vesimäärä ylittää hulevesijärjestelmien tilavuuden. Etelä-Pohjanmaalla tavallisinta on kuitenkin jokien tulviminen keväällä, kun lumet sulavat ja jäät lähtevät liikkeelle. Tulviessaan yli jokipenkkojen vesi leviää alueille, jotka normaalisti ovat kuivaa maata. Tulvaveden valtaamilla alueilla voi aiheutua esimerkiksi kosteusvaurioita rakennuksille, autotiet voivat hetkellisesti olla poikki tai ympäristö saattaa vahingoittua. Tulvavesi voi siis noustessaan aiheuttaa merkittävien taloudellisten vahinkojen lisäksi haittoja ihmisille, rakennuksille ja ympäristölle. Tulva-alueiden kartoittamisen tavoitteena on siis selvittää niitä haittoja, joita tulva voi alueella aiheuttaa.

ELY-keskus on monipuolinen harjoittelupaikka

Kesän aikana harjoittelussa tulivat tutuksi niin Etelä-Pohjanmaan lakeudet, Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvariskialueet kuin tulvakartatkin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut hyvä paikka oppia uutta tulviin ja tulvasuojeluun liittyen, sillä täällä aiheeseen liittyvä osaaminen on laajaa ja kokemusta löytyy monista tulvista. ELY-keskus on ollut mukava ja monipuolinen harjoittelupaikka, jossa on saanut kehittää omaa osaamistaan innostavassa työympäristössä. Työ on ollut hyvin itseohjautuvaa ja työpäivien kulun on saanut suunnitella itse. Kahvipöytäkeskustelut eri alan osaajien kanssa ovat myös kasvattaneet ymmärrystä ympäristöalan monipuolisuudesta – enpä olisi kesän alussa uskonut oppineeni näin paljon uutta tulvariskien lisäksi vieraslajeista Suomessa tai jätelain kiemuroista. Kesän aikana olen esimerkiksi kuullut vieraslajien parissa työskenteleviltä harjoittelijoilta tulvien levittävän tehokkaasti jättipalsamin siemeniä jokiympäristössä. Muistetaan siis, että luonnonilmiöt vaikuttavat moniin eri prosesseihin, sillä kun tulva on toiselle rakennuksia kasteleva luonnonilmiö voi se toiselle olla vaikkapa jokitörmiä eroosiolle altistava tekijä.

Työpisteeni sijaitsi Seinäjoella, jonne muutin kesän ajaksi Turusta. Tämän kesän aikana on tullut todettua, että Seinäjoki on vallan mainio vaihtoehto kesäkotikaupungiksi ja Seinäjoen lähellä on paljon hienoja luontokohteita, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Paukaneva on helppo lähikohde ja hieman kauempaa löytyvät muun muassa Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhavuoren kansallispuistot, joissa pääsee nauttimaan lähes koskemattomasta luonnosta. Syksyllä palaan taskut täynnä uusia oppeja viimeisen opintovuoteni pariin Turkuun, jossa yliopiston penkit minua jo odottavat.

Hyvää syksyä!

Kuva blogin kirjoittaja Karoliina Lintusesta
Karoliina Lintunen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Häiriötilanteiden ratkominen vaatii yhteistyötä – yhteisestä tulvaharjoituksesta tukea tuleviin tositilanteisiin

Toukokuun puolivälissä järjestettiin Kurikassa viranomaisten yhteinen tulvaharjoitus osana Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanketta. Harjoitukseen osallistuivat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokset, Tulvakeskus, alueen kunnat, Pelastusopisto ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu (Vapepa).

Harjoituspäivä koostui kolmesta osasta: aamupäivän esityksistä ja iltapäivän kahdesta käytännön harjoitusosuudesta. Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä ja vastuita. Pelastuslaitokset, ELY-keskus, Tulvakeskus, Kurikan kaupunki ja Vapepa esittelivät tapausesimerkkien kautta omaa toimintaansa tulvan yhteydessä.

Aamupäivällä käytiin läpi eri toimijoiden tulvanaikaisia tehtäviä

Käytännön harjoittelu tapahtui osin Kyrönjoen rannassa, jossa pelastuslaitokset harjoittelivat kohdesuojauksen tekemistä tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla. Oranssia tulvaputkea täytetään vedellä ja sillä saadaan rakennettua noin 45 cm korkeaa vallia tulvan uhkaamien kohteiden suojaksi. Seinäkettä on viime vuosina hankittu sekä Pohjanmaan että Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksille yhteensä noin kolmen kilometrin verran. Harjoituksen aikaan Tornionjoen kevättulva oli pahimmillaan, ja osa pohjalaisseinäkkeistä olikin lainattu virka-apuna Lappiin. Onneksi jonkin verran seinäkettä oli voitu jättää myös harjoituksemme käyttöön.

Samaan aikaan Kurikan paloaseman tiloissa kunnat, Tulvakeskus ja ELY-keskus harjoittelivat häiriötilanteen tilannekuvan luomista, ennusteiden laatimista ja yhteydenpitoa nopeasti muuttuvassa tulvatilanteessa. Kuten tositilanteessakin, osa henkilöistä osallistui harjoitukseen etäyhteyden kautta.

Harjoituspäivä oli tiivis, mutta pääosa saadusta palautteesta oli siitä huolimatta erittäin myönteistä. Vastauksissa korostettiin yhteistyön merkitystä eri toimijoiden välillä, sekä toisten organisaatioiden toimenkuviin ja jäseniin tutustumista. Eri tahojen yhteistä tilannepäiväkirjaa pidettiin hyödyllisenä työkaluna.

Iltapäivällä tehtiin kohdesuojausta tilapäisten tulvaseinäkkeiden avulla.

Kehitettävien asioiden listalle nousivat mm. ennakkomateriaalin tai -perehdytyksen saaminen harjoitusta varten. Etäyhteyksien kanssa esiintyi pieniä teknisiä haasteita, joista onneksi selvittiin. Iltapäivän kohdesuojausharjoitus ja tilannekuvaharjoitus pidettiin eri paikoissa samaan aikaan käytännön syistä, mutta toisaalta tämä vaikeutti mahdollisuuksia osallistua molempiin osuuksiin edes tarkkailijana.

Yhteinen tulvaharjoitus toimi myös Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hankkeen päätöstapahtumana. Hankkeessa on reilun kahden vuoden ajan pureuduttu tulvaviestinnän ja omatoimisen varautumisen tehostamiseen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Sinä aikana hankkeessa on parannettu tulvaviestinnän rutiineja niin ulkoisten kuin sisäisten viestintäkanavien osalta. Ulkoisia viestintäkanavia on mm. Twitter-tili @tulvatpohjanmaa sekä tekstiviestipohjaiset tulvavaroituspalvelut, jotka on avattu Lapuan- ja Kyrönjoen pengerrysalueille sekä Lapväärtin taajamaan. Lisäksi hankkeessa on järjestetty asukastilaisuuksia ja tiedotettu omatoimisesta tulviin varautumisesta. Päivitetyt tulvaviestinnän rutiinit siirtyvät hankkeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen normaaliviestintään mahdollisia tulevia tilanteita varten.

LINKIT:

Tulvavaroituspalvelut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Hankkeen verkkosivut: http://www.ely-keskus.fi/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektipäällikkö

Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen -hanke

 

**************************************************************************************************

 

Samarbete fordras för att kunna lösa störningar i vardagen – gemensam översvämningsövning som stöd för kommande verkliga situationer

I Kurikka ordnades i mitten av maj en gemensam översvämningsövning för myndigheterna inom ramen för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I övningen deltog utöver NTM-centralen i Södra Österbotten även Österbottens, Södra Österbottens samt Mellersta Österbottens och Jakobstadsområdets räddningsverk, Översvämningscentret, områdets kommuner, Räddningsinstitutet och Frivilliga räddningstjänsten.

Övningsdagen bestod av tre delar: presentationer under förmiddagen och två slags praktiska övningar under eftermiddagen. Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter och ansvar under översvämningar. Räddningsverken, NTM-centralen, Översvämningscentret, Kurikka stad och Frivilliga räddningstjänsten presenterade genom konkreta exempel sin verksamhet under översvämningar.

Under förmiddagen gick man igenom de olika aktörernas uppgifter under översvämningar

De praktiska övningarna hölls dels vid stranden av Kyro älv, där räddningsverken övade på att skydda specifika objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar. Den orangefärgade översvämningsbommen fylls med vatten och med hjälp av den kan man bygga en ca 45 cm hög vall för att skydda objekt som hotas av översvämning. Under de senaste åren har både Österbotten och Södra Österbottens räddningsverk skaffat sammanlagt ca tre kilometer tillfällig översvämningsvägg. Då övningen hölls, var vårflödet i Torne älv som störst och en del av de österbottniska översvämningsväggarna hade skickats som handräckning till Lappland. Som tur var kunde en del av väggen bli kvar här för vår övning.

Vid brandstationen i Kurikka pågick under tiden en övning där kommunerna, Översvämningscentret och NTM-centralen arbetade med att skapa en lägesbild över störningssituationen, utarbeta prognoser och kommunicera under en översvämningssituation som snabbt förändras. Precis som i verkliga sammanhang deltog en del av personerna i övningen via videolänk.

Övningsdagen var intensiv, men största delen av responsen som har kommit var trots det mycket positiv. I svaren framhävdes behovet av samarbete mellan olik aktörer samt behovet av att bekanta sig med andra organisationers verksamhet och personer. Den gemensamma lägesdagboken ansågs vara ett nyttigt verktyg.

Under eftermiddagen skyddades ett specifikt objekt med hjälp av tillfälliga översvämningsväggar

På listan över utvecklingsförslag finns bl.a. att få förhandsmaterial eller en introduktion innan övningen. Med videoförbindelserna förekom det små tekniska problem, som vi dock lyckades lösa. Av praktiska skäl ordnades eftermiddagens två övningsdelar samtidigt på olika platser, vilket försvårade möjligheterna att delta i båda delarna ens som observatör.

Den gemensamma översvämningsövningen fungerade även som avslutningsevenemang för projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar. I projektet har man i drygt två år fördjupat sig i att effektivera översvämningsinformationen och invånarnas egen beredskap på NTM-centralen i Södra Österbottens område. Under arbetets gång har översvämningsinformationens rutiner förbättrats både när det gäller externa och interna kommunikationskanaler. Bland de externa kanalerna finns Twitter-kontot @tulvatpohjanmaa och varningstjänsterna för översvämningar. Varningstjänsterna bygger på textmeddelanden (SMS) och gäller invallningsområdena längs Lappo å och Kyro älv samt Lappfjärds centrum. Inom projektet har man också ordnat informationskvällar för invånarna och informerat om egen beredskap inför översvämningar. De uppdaterade rutinerna för översvämningsinformation kommer att övergå från projektet till NTM-centralen i Södra Österbottens normala kommunikation inför eventuella kommande översvämningar.

LÄNKAR

Varningstjänster för översvämningar: http://www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/tulvavaroituspalvelu

Twitter @tulvatpohjanmaa: https://www.twitter.com/tulvatpohjanmaa

Projektets webbplats: www.ely-keskus.fi/sv_SE/web/tulvatpohjanmaa/

 

Satu-Mikaela Burman
Projektchef

Projektet Effektivare beredskap och information inför översvämningar

Ähtävänjoen korkeussuhteita selvittämässä

ELY-keskusten erilaisista tehtävistä ympäristöpuolen tulvasuojeluun liittyvä suunnittelutyö on varsinkin joenvarsilla asuvien ihmisten kannalta yksi merkittävimmistä. Kevätaikaan ajoittuvat sulamisvesitulvat aiheuttavat usein ongelmia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vastuualueen joissa. Vaikka lumen sulamisen seurauksena aiheutuvat tulvat ovat niitä yleisimpiä, voi ongelmia aiheutua myös muista vesistöön vaikuttavista tekijöistä. Näihin tekijöihin lukeutuvat hyydepadot, jotka usein aiheuttavat tulvaongelmia Evijärven alapuolisen Ähtävänjoen pääuomassa. Ähtävänjoki on hyydepatojen muodostumisen kannalta varsin otollinen kohde, ja siksi niiden purkaminen sen varrella vaatii erillisiä toimenpiteitä lähes joka talvi. Alueella sijaitsevien kiinteistöjen tulvasuojelun parantamiseksi suoritettiin siksi tänä kesänä varsin kattavia korkeusmittauksia. ELY-keskuksen harjoittelijana pääsin itse tekemään tätä korkeuskartoitustyötä, jonka perusteella yritetään löytää suurimmassa tulvavaarassa olevat kiinteistöt.

Hyydepadoista

Hyydepadot itsessään eivät ehkä ole kovin yleisesti tunnettu ilmiö. Niiden muodostuminen jokiin vaatii varsin erityiset olosuhteet, minkä vuoksi niistä johtuvia tulvia ei nähdä kaikilla vesistöalueilla. Hyydettä syntyy yleensä alkutalvesta kovemmilla pakkasjaksoilla, ennen joen jääkannen rakentumista. Tällöin veden alijäähtymisen seurauksena siihen syntyy pieniä jääkiteitä, jotka tarttuvat toisiinsa ja uppoavat virtaavan veden turbulenssin ansiosta joen pohjaan. Jääkiteitä kerääntyy enemmän erityisesti joen matalampien koskiosuuksien kiviin ja mm. siltojen rakenteisiin. Tarpeeksi kasaannuttuaan ne muodostavat hyydettä, joka joen pohjaa tukkiessaan samalla pienentää sen poikkipinta-alaa. Tällöin joki patoutuu pohjastaan, ja sen pinta alkaa nousta, jolloin muodostuu niin sanottu hyydetulva. Hyydepadon muodostumiseen tarvitaan siis jonkun aikaa kestävä kovempi pakkasjakso, soveltuvia koskiosuuksia ja tarpeeksi suuri virtaama, joka lisää veden turbulenssia ja estää sen jääkannen muodostumisen. Koska Ähtävänjoki varsin usein kohtaa nämä vaatimukset, muodostuu siinä myös toistuvasti rakennuksia vaarantavia ja toimenpiteitä vaativia tulvia.

Mittauksista

Harjoittelijana kesällä tekemäni mittaustyö käsitti suuren osan Ähtävänjoen pääuomaa sen suualueelta Pedersören ja Evijärven kuntien välisen rajan lähistölle asti. Mielenkiinnon kohteena olivat erityisesti joen useiden koskien yläjuoksun puoleiset asutetut alueet. Tietoa haluttiin mm. joen varrella sijaitsevien kiinteistöjen pihojen ja asuinrakennusten korkeuksista suhteessa joen vedenpintaan. Kerätyn mittaustiedon avulla voidaan arvioida paljonko vesi voi joessa nousta, ennen kuin kiinteistöjen rakennuksille aiheutuu vahinkoa. Mittauksia tehtiin lisäksi myös asunrakennusten kellareista, jotka usein ovat matalan korkeustasonsa vuoksi erityisessä kastumisvaarassa. Samoin huomioitiin erilaiset kiinteistöiltä lähtevät, jokeen yhteydessä olevat kuivatus- ja jätevesiputket. Alueella pidempään asuneelta väestöltä sai usein myös hyödyllistä tietoa joen aiemmista tulvatilanteista. Vaikka Ähtävänjoki ja sen varren kylät olivat minulle ennestään vieraita, opin varsin nopeasti tuntemaan alueen maaston ja osin myös joen varrella asuvat ihmiset.

ELY-keskuksen harjoittelijana olen kokenut saavani hyödyllistä kokemusta tulevaisuuden varalle. Vaikka moni työhön liittyvä asia oli minulle vielä ennen kesän alkua vieras, tunnen sopeutuneeni paikkaan nyt varsin hyvin. Työssäni olen pitänyt erityisesti sen tuomasta tietynlaisesta vastuusta. Olen itse saanut suunnitella, miten ja missä järjestyksessä suoritan maastotyöni, ja olen itse vastuussa myös mittaustyön tulosten perusteella laatimastani raportista. Koska tekemääni työtä tullaan myöhemmin osin käyttämään Ähtävänjoen tarkemman tulvasuojelusuunnittelun perustana, koen sillä olevan myös paikallisia ihmisiä hyödyttävää käytännön merkitystä.

 

 

Jonas Ingves
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Diplomityöni Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksesta

Lapuanjoen varrelta Lapuan pohjoispuolella löytyy alava peltoaukea, jonne tulvavedet herkästi nousevat. Tästä syystä alueelle on rakennettu penkereet jokivarteen, jotka suojelevat viljelysmaita yleisiltä tulvilta. Harvinaisemmilla tulvilla tulvavedet kuitenkin päästetään penkereiden tulvaluukuista ja -kynnyksistä peltoalueelle, ettei vesi nouse Lapuan taajamassa liian korkealle. Olen tekemässä diplomityötäni Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen liittyen ja arvioin erilaisten muutosehdotusten hyötyjä ja haittoja. Seuraavaksi esittelen taustaa, miksi tutkin tätä käytön muutosta.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain ja asetuksen tavoitteena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvia sekä parantaa tulviin varautumista. Tästä syystä ELY-keskukset toteuttivat jokaiselle vesistöalueelle alustavan tulvariskien arvioinnin, jossa määritettiin sekä merkittävät että muut tunnistetut tulvariskialueet. Lapuanjoen vesistöalueelta todettiin ja nimettiin vuonna 2011 maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä merkittäväksi tulvariskialueeksi Lapuan pohjoispuolella oleva pengerrysalue. Lain mukaan merkittäville tulvariskialueille oli tehtävä tulvavaara- ja tulvariskikartat vuoden 2013 loppuun mennessä sekä laadittava koko vesistöalueen kattava tulvariskien hallintasuunnitelma vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu kaudelle 2016–2021, jonka jälkeen suunnitelmat tullaan tarkistamaan ja päivittämään kuuden vuoden välein. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan oli määriteltävä erilaisia toimenpiteitä, joilla voidaan toteuttaa tulvariskien hallinnan lain ja asetuksen tavoitteet. Eräs näistä toimenpiteistä Lapuanjoen suunnitelmassa on ensisijainen ja siinä on tarkoitus toteuttaa pengerrysalueen käytön tarkastelu ja muutoksen tarpeellisuuden arviointi. Tämän tarkastelun teen nyt diplomityönäni, jonka jälkeen sitä voidaan käyttää myöhemmin esimerkiksi mahdollisen pengerrysalueen käytön muutoksen suunnittelussa ja lupahakemuksessa.

 

Tutkintaa

Diplomityössäni tarkastelen siis erilaisia tilanteita, joita voisi syntyä erilaisilla pengerrysalueen käytön ratkaisuilla. Esimerkiksi nykyisiä tulvaluukkujen avausvedenkorkeuksia voisi muuttaa korkeammaksi, jolloin peltoalueet pysyisivät kuivina myös vähän isommilla tulvilla kuin miltä penkereet nyt niitä suojelee. Tällöin vedenpinta tulva-aikaan kuitenkin pääsisi nousemaan korkeammaksi kuin nykyään, jolloin esimerkiksi rakennukset Lapuan taajamassa saattavat olla vaarassa jäädä tulvan alle.

Tulvaluukkujen avauskorkeuden nostolla saattaisi olla etua myös harvinaisten ja erittäin harvinaisten tulvien aikaan, jolloin tulvavesiä pitäisi pystyä varastoimaan suuria määriä pengerrysalueelle. Jos varastointi aloitettaisiin hieman myöhemmin eli tulvaluukut avattaisiin vasta korkeammalla vedenkorkeudella kuin nykyään, varastotilavuus voisi riittää leikkaamaan korkeimman tulvahuipun paremmin kuin nykyisellä pengeralueen käytöllä. Varastotilavuuden loppuessa vedenkorkeus joessa lähtee voimakkaaseen nousuun avauskorkeudesta ylöspäin ja voi näin aiheuttaa vakaviakin vaaratilanteita ja suuria korjauskustannuksia. Tulvahuipun pienentäminen vähentää siis olennaisesti näitä vaaroja ja kustannuksia tulvivalla alueella.

Jotta tulvahuippujen leikkaaminen olisi tehokasta, pitäisi tulvien kehittymistä pystyä ennustamaan luotettavasti. Tällöin tulvaluukkujen avaaminen voitaisiin viivyttää ja ajoittaa sopivaan kohtaan ennen tulvahuipun muodostumista. Nykyisellä kiinteällä tulvaluukkujen avauskorkeudella ei tällaista tulvahuipun ennakointia voi tehdä. Tulvia ennustamalla voitaisiin välttää myös turhaa tulvaveden päästämistä pengerrysalueen pelloille, jos tulvavedenkorkeus ei ennusteen mukaan nouse merkittävästi korkeammalle kuin luukkujen avauskorkeus, eikä se aiheuttaisi merkittäviä vahinkoja muuallakaan tulva-alueella.

Pohdintaa

Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen liittyy todella paljon erilaisia tekijöitä, jotka pitää ottaa huomioon. Esimerkiksi peltojen suojelu pengeralueella ja rakennusten suojelu taajamassa menevät nopeasti ristiin, sillä kun toista suojellaan, toiselle voi alkaa syntymään vahinkoa. Käytön muutos tulisi optimoida niin, että riskit ja kustannukset olisivat mahdollisimman pienet eri osa-alueilla. Tarkastelua monimutkaistaa lisäksi merkittävä Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen alue, Lapuan jäteveden puhdistamo sekä muut infrastruktuuri ja välttämättömyyspalvelut lähialueilla.

Diplomityössäni olen jo hyvässä vauhdissa näiden ratkaisujen selvittämisessä, mutta vielä en tuloksia ala paljastamaan. Pidän teitä jännityksessä työni ilmestymiseen asti. Aiheena Lapuanjoen pengerrysalueen käytön muutoksen tutkiminen on monipuolinen sekä mielenkiintoinen ja on antoisaa saada tehdä sellaista diplomityötä, jolla on jotain käytännön hyötyä tulevaisuudessa!

Mukavaa kesän jatkoa!

 

Meri Rinta-Piirto
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Tulvasuojelua Kyrönjoen yläosan ja Lapuanjoen pengerrysalueilla

Todennäköisyys suuriin kevättulviin näyttäisi tällä hetkellä melko pieneltä vähälumisen talven jälkeen. Suoritettujen jäämittausten perusteella jäät ovat melko vahvoja. Ennusteiden mukaan näin, mutta luonto saattaa kuitenkin yllättää ja esimerkiksi suuret pitkään jatkuvat sateet saattaisivat muuttaa tilanteen.

Kyrönjoen yläosan pengerrysalueet on suojattu laskennallista 1/20 vuodessa tapahtuvaa tulvaa vastaan. Rakenteet Kyrönjoen yläosalla sijoittuvat noin 30 km matkalle Ilmajoelta Hanhikoskelle saakka. Joen molemminpuolista pengertä on 25 km, joka on pääosin viljeltävää. Osassa pengerharjaa sijaitsee tie.

Pengeralueen kuivanapidosta huolehtii kaikkiaan 22 pumppaamoa, joista kolme on saneerattu lähiaikoina. Alueiden kuivanapito hoidetaan pääsääntöisesti pumppaamalla ja ns. vapaavirtausta pengeralueilta jokeen ei ole kuin Malkakosken padon alapuolisella osuudella. Pumppuja on Kyrönjoen pumppaamoissa yhteensä 79 kpl, joiden teho vaihtelee 4,7 kW – 100 kW. Pumppaamoiden käyttö ja valvonta suoritetaan suurelta osin etäyhteyden kautta ja häiriötilanteiden hälytykset tulevat matkapuhelimeen. Rakenteiden ylläpito ja huolto vaati kuitenkin säännöllistä paikalla käyntiä.

Kyrönjoen suurin pumppaamo, Seinänsuu, on saneerattu v. 2015. Seinänsuun pumppausteho n. 8000 l/s

Tulvaluukkuja Kyrönjoen yläosalla on kaikkiaan 7 kpl. Röyskölän ja Ionojan tulvaluukut ovat etäohjattavia. Tulvaluukuista pystytään juoksuttamaan vettä pengerrysalueelle tilanteessa, jossa Kyrönjoen vedenpinta uhkaa nousta määrätyn tulvarajan yläpuolelle. Esimerkiksi Ionojan tulvaluukun suunniteltu purkausteho on n. 50 m³/s, ja sen käytön vaatima sähköenergia saadaan ekologisesti aurinkopaneeleista ja pienestä tuulivoimalasta.

Alueella on myös runsas 20 km eristysojia, joissa monessa on molemminpuoliset penkereet. Ojien ylläpito vaatii mm. määrävälein suoritettavaa perkauskaivua ja raivausta. Jokavuotinen niittoala Kyrönjoen yläosalla on yli 60 ha. Niittoalueeseen kuuluvat pengerharjat ja 15 km matkalla sijaitsevat penkereen ja jokiäyrään välillä sijaitsevat 20 m leveät välikaistat.

 

 

 

 

 

Könnin eristysojan kunnossapitoa

Mainitsemisen arvoinen rakenne on tietenkin ”Kyrönjoen helmi”, eli Malkakosken pato ympäröivine viheralueineen. Paikkaan tutustuja voi tiirailla lintuja lintutornista ja paistaa eväsmakkarat laavulla.


Malkakosken pato

Lapuanjoen pengerrysalueiden rakenteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Kyrönjoen yläosalla. Pengerrysalueet sijoittuvat Poutun padosta noin 16,5 km alavirtaan.

ELY-keskus kunnossapitää jokipenkereitä, eristysojia ja kolmea tulvaluukkua. Osa rakenteiden ylläpidosta on liitetty Lapuan alueurakkaan v. 2015 – 2020. Pengerrysalueen 8 pumppaamoa ovat pengerrysyhtiöiden hoidossa. Pumppaamoista 4 kpl on saneerattu viime vuosien aikana.

 

Juhani Huhtamäki
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus