Tulva-alueiden kartoitusta keskellä kuivaa kesää

Monille tulvat ovat kuulostaneet menneenä kesänä kaukaisilta ajatuksilta, sillä eritoten alkukesä oli kuiva ja metsäpalovaroitukset olivat voimassa useita viikkoja ympäri Suomea. Minun kesäni on kuitenkin kulunut tulvien ja tulvakartoituksen parissa, sillä työskentelin kesän harjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä. Kesän aikana selvitin kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien alle jääviä rakennuksia Kyrönjoen ja Lapuanjoen vesistöalueilla.

Tältä näytti tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 1888 Kyrönjoella.

Harjoitteluni työnkuvaan kuului pääasiassa paikkatietoaineistojen käsittelyä, jonka lisäksi laadin karttaesityksiä, tein kenttämittauksia, viestittelin eri tahojen kanssa ja kirjoitin raportteja tarkastelujen tuloksista. Harmaita hiuksia kesän aikana ei tullut, vaikka paikkatieto-ohjelmistojen yllättävät kaatumiset ja tarpeellisten tietojen katoamiset joskus turhauttivatkin. Iloa ja onnistumisen tunteita päiviin toivat uudet oivallukset aineistojen käsittelyssä, hankalien paikkatietoanalyysien onnistuminen ja mukavat työkaverit. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on kesän aikana työskennellyt iso harjoittelijaporukka, joka on koostunut eri alan osaajista ympäri Suomea. Kahvihuoneeseen meidät on otettu lämpimästi vastaan vakituisten työntekijöiden toimesta.

Tulvakartoitus on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä

Mitä siis on tulvakartoitus? Lyhyesti sanottuna se on tulvan alle jäävien kohteiden selvittämistä. Usein ajatellaan vain jokien tulvivan, mutta esimerkiksi yli äyräidensä

Tältä näyttää tulvaveden korkeuden määrittäminen vuonna 2019. Tulvariskikartoittajalle tärkeimpiä työkaluja paikkatieto-ohjelmistojen lisäksi ovat erilaiset kartta-aineistot, kuten tulvakartat, aiemmin tehdyt vastaavat kartoitukset ja kahvi.

täyttyvä järvikin voi aiheuttaa vesistötulvan. Järvien ja jokien lisäksi myös rannikoilla ja rakennetuissa ympäristöissä tulvii. Rannikoilla merivesi aiheuttaa tulvia, kun tuulet ja ilmanpaine-erot nostavat veden kuivalle maalle.  Kaupungeissa ja rakennetuilla alueilla myös rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, kun lyhyessä ajassa satanut suuri vesimäärä ylittää hulevesijärjestelmien tilavuuden. Etelä-Pohjanmaalla tavallisinta on kuitenkin jokien tulviminen keväällä, kun lumet sulavat ja jäät lähtevät liikkeelle. Tulviessaan yli jokipenkkojen vesi leviää alueille, jotka normaalisti ovat kuivaa maata. Tulvaveden valtaamilla alueilla voi aiheutua esimerkiksi kosteusvaurioita rakennuksille, autotiet voivat hetkellisesti olla poikki tai ympäristö saattaa vahingoittua. Tulvavesi voi siis noustessaan aiheuttaa merkittävien taloudellisten vahinkojen lisäksi haittoja ihmisille, rakennuksille ja ympäristölle. Tulva-alueiden kartoittamisen tavoitteena on siis selvittää niitä haittoja, joita tulva voi alueella aiheuttaa.

ELY-keskus on monipuolinen harjoittelupaikka

Kesän aikana harjoittelussa tulivat tutuksi niin Etelä-Pohjanmaan lakeudet, Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvariskialueet kuin tulvakartatkin. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut hyvä paikka oppia uutta tulviin ja tulvasuojeluun liittyen, sillä täällä aiheeseen liittyvä osaaminen on laajaa ja kokemusta löytyy monista tulvista. ELY-keskus on ollut mukava ja monipuolinen harjoittelupaikka, jossa on saanut kehittää omaa osaamistaan innostavassa työympäristössä. Työ on ollut hyvin itseohjautuvaa ja työpäivien kulun on saanut suunnitella itse. Kahvipöytäkeskustelut eri alan osaajien kanssa ovat myös kasvattaneet ymmärrystä ympäristöalan monipuolisuudesta – enpä olisi kesän alussa uskonut oppineeni näin paljon uutta tulvariskien lisäksi vieraslajeista Suomessa tai jätelain kiemuroista. Kesän aikana olen esimerkiksi kuullut vieraslajien parissa työskenteleviltä harjoittelijoilta tulvien levittävän tehokkaasti jättipalsamin siemeniä jokiympäristössä. Muistetaan siis, että luonnonilmiöt vaikuttavat moniin eri prosesseihin, sillä kun tulva on toiselle rakennuksia kasteleva luonnonilmiö voi se toiselle olla vaikkapa jokitörmiä eroosiolle altistava tekijä.

Työpisteeni sijaitsi Seinäjoella, jonne muutin kesän ajaksi Turusta. Tämän kesän aikana on tullut todettua, että Seinäjoki on vallan mainio vaihtoehto kesäkotikaupungiksi ja Seinäjoen lähellä on paljon hienoja luontokohteita, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla. Paukaneva on helppo lähikohde ja hieman kauempaa löytyvät muun muassa Kauhaneva-Pohjankankaan ja Lauhavuoren kansallispuistot, joissa pääsee nauttimaan lähes koskemattomasta luonnosta. Syksyllä palaan taskut täynnä uusia oppeja viimeisen opintovuoteni pariin Turkuun, jossa yliopiston penkit minua jo odottavat.

Hyvää syksyä!

Karoliina Lintunen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden tulevaisuutta suunnitellaan yhteisvoimin

Kyrönjoki laskee Vassorinlahteen muodostaen laajan ja luontoarvoiltaan arvokkaan suistoalueen, joka tunnetaan rikkaasta linnustostaan ja kalastostaan. Alue kuuluu suurelta osin Natura 2000-verkostoon. Lisäksi se lukeutuu kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue (ns. Ramsar-kohde). Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi ympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Vassorinlahti on kasvamassa umpeen ja rannat ovat ruovikoituneita. Luontoarvojen turvaamiseksi alueella on tarpeen suunnitella kunnostustoimenpiteitä.

 

Kyrönjoen suistossa ja Vassorinlahdella tehdään tänä vuonna monenlaisia selvityksiä.

 

 

 

 

 

 

 

Kyrönjoen alaosa ja suisto ovat tulvaherkkää aluetta, jossa jäiden kasautuminen johtaa helposti äkilliseen veden nousuun Vassorinlahdella.  Alueen tulvat haittaavat asutuksen ja maatalouden lisäksi Vaasan ja Kokkolan välisen valtatien liikennettä. Valtatie 8 on jouduttu tulvien vuoksi sulkemaan mm. vuosina 2011 ja 2013. Tulvaongelmien vähentämiseksi on tarpeen kartoittaa erilaisia toimenpidevaihtoehtoja.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden alueen kehittämistä varten aloitti keväällä 2016 laajapohjainen työryhmä, joka pyrkii yhteisvoimin viemään eteenpäin alueen monitavoitteista suunnittelua. Työryhmä on kevään kokouksissa sopinut tarvittavista alkuselvityksistä: kasvillisuuskartoitukset, linnustoselvitykset, sedimenttiselvitykset sekä Kyrönjoen suiston virtausmallinnus ja tulvakartoitukset. Muiden lisäselvitysten, kuten kalastoselvitysten, tarve määräytyy työn edetessä.

 

 

Kevättulvaa Mälsorin alueella 2010.

 

 

 

 

Linnustoselvitykset on aloitettu toukokuussa ja tarkkailut keskittyvät pesimälinnuston havainnointiin. Muuttolintujen osalta tiedot kerätään aiemmista havainnoista. Vassorinlahti ilmakuvataan kesällä ja kuvia käytetään apuna kasvillisuuden maastokartoituksissa.

Vassorinlahden syvyysolosuhteita selvitetään kaikuluotaamalla alue kesällä. Tietoja hyödynnetään mm. virtausmallinnuksessa, jonka tekemisen Suomen ympäristökeskus aloittaa syksyllä. Myöhemmin alueelle laaditaan myös tulvakartat. Kyrönjoen suisto on monimutkainen ja haastava alue mallinnettavaksi, sillä siinä joudutaan huomioimaan myös merenpinnan vaihtelu ja jääpatojen vaikutukset. Mallinnustyössä testataan uutta jääpatotulvien tulvakartoitukseen kehitettyä menetelmää. Tulvakartoitusta varten Vassorinlahdelle viedään kolme siirrettävää vedenkorkeuden havaintoasemaa.

 

Vassorfjärden

 

 

 

 

 

Alkuselvitysten jälkeen työryhmä jatkaa työtään pohtimalla eri toimenpidevaihtoehtoja luontoarvojen säilyttämiseksi ja tulvahaittojen vähentämiseksi sekä keskustelemalla alueelle mahdollisesti laadittavasta hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden työryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta. Työryhmässä on mukana laaja joukko alueen toimijoita: Mustasaaren kunta, Vöyrin kunta, kalastusalue, vesialueen omistajat, pengerrysyhtiöt, maataloustuottajien liitto (ÖSP), lintu- ja luontotieteelliset yhdistykset, Intresseföreningen för en levande skärgård r.f., Metsähallitus, Suomen riistakeskus sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset.

 

Suvi Saarniaho-Uitto
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus