Tulvatkin vaativat harjoittelua

Tulvariskien hallinnan suunnitelmiin on sisällytetty yhtenä toimenpiteenä suurtulvaharjoituksen järjestäminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Tähän toimenpiteeseen vastaamaan ryhdyttiin alkusyksyllä 2019 suunnitella laajaa pohjalaismaakuntien suurtulvaharjoitusta vuodelle 2020. Suunnitteluryhmässä oli alueen pelastuslaitosten, kuntien, Tulvakeskuksen/Suomen ympäristökeskuksen ja ELY-keskuksen edustajia. Harjoitus suunniteltiin kokonaisuudeksi, jossa maaliskuussa 2020 pidettäisiin puolen päivän työpaja ja marraskuussa 2020 koko päivän suurtulvaharjoitus. Näiden kahden lähipäivän välissä olisi lisäksi välitehtävä.

Työpajapäivän sisältö oli jo pitkälle valmis, kun yhteiskunnallinen tilanne yhtäkkiä muuttui, valmiuslaki otettiin käyttöön ja kokoontumiset kiellettiin. Tämän seurauksena työpajapäivän ajankohtaa siirrettiin syyskuun alkuun, ”kun kokoontumiset taas ovat mahdollisia”. Myöhemmin keväällä, kun pandemia ei osoittanut laantumisen merkkejä, suunnitteluryhmässä päätettiin järjestää syyskuun työpajapäivä etätilaisuutena.

Monien muutosten ja osallistujien toiveiden pohjalta harjoituskokonaisuus päätettiin muodostaa uudelleen ja lopulta työskentely jakaantui kolmelle päivälle: puolen päivän työpaja 8. syyskuuta, puolen päivän koulutus tulvatilannetyökaluista 10. marraskuuta ja koko päivän suurtulvaharjoitus 16. maaliskuuta 2021. Kaikkiaan harjoituksen eri vaiheisiin osallistui lähes 150 henkilöä, joista varsinaiseen harjoituspäivään harjoittelijana lähes sata.

Ensimmäisessä työpajassa rasteilla käsiteltiin mm. viestintää, johtamista, vastuunjakoa ja organisaatioiden resilienssiä. Toinen harjoituspäivä keskittyi erilaisten tulvatilanteessa käytettävien ohjelmien, aineistojen, järjestelmien ja palveluiden ominaisuuksiin ja käyttöön.

Varsinaista harjoituspäivää varten osallistujat jaettiin noin 10 henkilön toimialakohtaisiin ryhmiin. Tavoitteena oli tarkastella suurtulvan eri vaiheiden (varautuminen, operatiivinen ja jälkitoimet) vaikutusta toimialan tehtäviin. Rasteilla pyrittiin löytämään yhdessä ratkaisuja ja kehitysehdotuksia organisaatioiden toimintaan tulvan aikana. Harjoituksen tulvantilannekuvaus toteutettiin Tulvakeskuksen harjoituksen jokaista vaihetta varten tuottamilla TVV (Tulvakeskuksen vesitilanne viranomaisille) -harjoitusennusteilla.

Harjoituksessa hyödynnettiin Lapissa vuonna 2019 pidetyn suurtulvaharjoituksen (ROI2019) kokemuksia ja siellä tuotettuja aineistoja. Halusimme myös kokeilla, voisiko niitä soveltaa pohjalaismaakunnissa. Jouduimme kuitenkin toteamaan, että Lapin käytäntöjä ei voida suoraan käyttää meidän alueellamme. Lapin vesistöjen tulvien ennustettavuus ja varautumiseen käytettävissä oleva aika on merkittävästi pidempi kuin Pohjanmaan vähäjärvisissä joissa, joiden tulvat voivat nousta jo muutamassa päivässä. Koska varautumisaika on Pohjanmaalla lyhyt, nousi harjoituksessa esiin toimintatapojen selkeys, yhteystietojen ajantasaisuus sekä yhteisen tilannekuvan merkitys.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tulvien ennustettavuus heikkenee ja äkilliset rankkasadetulvat yleistyvät. Sen vuoksi varautumiseen ja yhteydenpitoon eri toimijoiden välillä tulee olla entistäkin paremmat valmiudet. Harjoituksessa saatiin käytännön kokemusta Teamsin käytön mahdollisuuksista eri organisaatioiden välisessä tiedon vaihdossa. Harjoitusta varten perustetun Teams-ryhmän käyttöä jatketaan myös tulevaisuudessa jakamalla siellä tulviin liittyviä aineistoa, ylläpitämällä yhteistä tilannekuvaa ja antamalla tarvittaessa ennakkovaroituksia. Virtuaalinen alusta mahdollistaa tilannekuvan luomisen laajalla toiminta-alueella ilman paikkaan sitomista.

Kehittämiskohteina työpajoista nousivat esiin mm. tulvatilanneportaalin käyttö, tulviin varautumisen omavalvontalomake, viestintä- ja vastuunjakomatriisien ylläpito, tulvatilanne-toimintakortit sekä tulvariskikohteiden ja tulvavahinkojen dokumentointi.

Harjoitus itsessään valaisi erinomaisesti sitä tosiasiaa, että tulvat ja tulvantorjunta ovat vain pieni osa muita tehtäviä eri organisaatioissa. Moniosainen harjoitus on auttanut ymmärtämään, minkälaisia rooleja eri organisaatioilla voi olla tulvan aikana ja sen jälkeen.

Tuovilan tulvajärvet maalis-huhtikuun vaihteessa 2021

Harjoituksen palaute oli myönteistä ja rakentavaa. Oli ilo huomata, että harjoitus koettiin tarpeelliseksi ja että siitä oli syntynyt oivalluksia ja kehitysideoita eri organisaatioihin. Lisäksi esitettiin toiveita järjestää pienempiä paikallisia, kohdekohtaisia harjoituksia, joissa voitaisiin harjoitella juuri oman alueen yhteistoimintaa ja yhteydenpitoa. Tämä voisi olla hyvä tapa toteuttaa harjoituksia tulevalla tulvariskien hallinnan suunnittelun kaudella. Varautuminen on tärkeää ja on syytä ylläpitää valmiutta ja rutiineja, jotta tositilanteessa toiminta olisi mahdollisimman sujuvaa.

Kim Klemola
Ryhmäpäällikkö, säännöstely- ja patoturvallisuusryhmä

Satu-Mikaela Burman
Kielenkääntäjä

Rajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksessa

Törmäsin äskettäin uutiseen maankohoamisesta Merenkurkun alueella. Uutisen mukaan voi käydä niin, että jäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa, maayhteys Ruotsiin jääkin syntymättä. Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Yhteys Ruotsiin meillä joka tapauksessa toimii hyvin jo nyt, se on todettu lukuisten videopuheluiden kautta viime aikoina.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen saavat parhaillaan paljon huomiota. Sekä kansallisesti että EU:n tasolla pohditaan, kuinka koronakriisistä selvitään ja kuinka taloudellista elvytystä voidaan toteuttaa ”vihreästi”. Arvioiden mukaan koronavirus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ennätysmäisesti tänä vuonna, mutta tarkoitus ei ole unohtaa ilmastotavoitteita kriisin jälkeen. Esimerkiksi Suomen hallitus aikoo suunnitella talouden elvytystoimia niin, että ne tukevat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä, EU:n Interreg BotniaAtlantica -ohjelmaan kuuluva KLIVA-hanke on mukana tukemassa ilmastotyötä ja paikallisia maaseutuelinkeinoja pitkällä tähtäimellä. Emme toteuta konkreettisia toimenpiteitä, vaan kokoamme tietoa ja osaamista tulevaisuuden päätöksenteoksen tueksi ja pyrimme lisäämään yhteisymmärrystä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

KLIVA-hanke käynnistyi puolisen vuotta sitten. Hankkeen voi tiivistää seuraaviin sanoihin:

• ilmastonmuutos
• kestävä tuotanto
• vesien hyvä tila
• ekosysteemipalvelut.

On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, lisääntyvät myös Merenkurkun seudulla. KLIVA-hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia Pohjanmaan Laihianjoen ja Västerbottenin Hertsångerälvenin mallialueilla. Kuivuuden ja tulvien lisääntyessä maa- ja metsätaloudessa tarvitaan valmiuksia sopeutua, jotta mahdollisuudet kestävään tuotantoon säilyvät.

Tulvat ja kuivuus eivät vaikuta vain veden määrään, vaan myös veden laatuun. Riskinä on lisääntyvä ravinnekuorma ja happamuus. Erityispiirteenä Pohjanlahden rannikoilla ovat ns. happamat sulfaattimaat. Nämä maat, joutuessaan hapen kanssa tekemisiin, happamoittavat valumavesiä ja lisäävät metallihuuhtoumaa. Kuivuuden tai voimakkaiden ojitusten seurauksena pohjaveden pinta laskee, jolloin uudet maat voivat altistua happamuudelle.

KLIVA-hanke on suunnattu maa- ja metsätalouden toimijoille sekä muille alueen ihmisille. Kohderyhmään kuuluvat myös viranomaiset ja asiantuntijat, jotka tarvitsevat tietoa neuvonnan ja päätöksenteon tueksi.
Hanketta sitovana teemana ja keskustelun avaajana sidosryhmien kanssa toimii alueen ekosysteemipalvelut eli luonnon meille tarjoamat hyödyt. Ekosysteemipalveluita kartoitetaan ja niiden tulevaisuutta selvitetään  hankkeessa.

 

 

Hankkeen tavoitteina on lisätä 1) paikallisten olojen tuntemista ja 2) vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien kesken. Tuntemalla paikalliset olot osaamme jatkossa valita oikean toimenpiteen oikeaan paikkaan. Hankkeen käytännön toteutus pitää sisällään hydrologian ja vedenlaadun valuma-aluemallinnusta eri ilmastoskenaarioilla. Vuorovaikutuksen pohjalta hankkeessa kehitetään kommunikaatiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. ELY-keskuksen kumppaneina Suomesta ovat SYKE, GTK, Metsäkeskus ja Åbo Akademi, ja Ruotsista Länsstyrelsen Västerbotten, Skogsstyrelsen, SGU ja Linnéuniversitetet. Yhteistyö maiden välillä ei ole vain verkostoitumista, jota olemme toteuttaneet jo aiempien hankkeiden kautta. Yhteistyö ei ole myöskään vain reissuja rajan toiselle puolelle katsomaan, kuinka asiat siellä tehdään. Haluamme ennen kaikkea oppia yhdessä. Meillä on yhteisiä haasteita, joihin haluamme löytää yhteisiä ratkaisuja.

Lisää hankkeesta voi lukea sivulta https://kliva.org/. Hanke kestää vielä kaksi vuotta, mutta ideat jatkoyhteistyöstä ulottuvat jo tätä pidemmälle. Katsotaan, millaista jatkoa KLIVAlle kehitetään. Ideoita saa esittää!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tulvavaarakartoista käytännön toimenpiteisiin

Mitä Pohjois-Savossa järvien, mäkien ja metsien keskellä kasvaneelle henkilölle tulee ensimmäisenä mieleen Pohjanmaasta? Ehkä tasaisuus, pellot, joet, meri ja tietenkin ne tulvat. Näin ainakin oli minun kohdallani. Koska muutin Savosta ensin Ouluun opiskelemaan, olin toki ehtinyt saanut kosketusta Pohjanmaan lakeuksiin jo ennen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle töihin tuloani. Aivan pieleen ei kuitenkaan savolaistytön mielikuvat Pohjanmaasta menneet. ELY-keskuksella pääsin nimittäin tekemään tulvariskikartoitusta Etelä-Pohjanmaan merkittävillä tulvariskialueilla ja osallistumaan tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittämiseen. Työssäni nämä mielikuvissani olleet asiat ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta olen myös huomannut, kuinka laaja-alaista ajattelua ja osaamista tulvariskien tunnistaminen ja hallinta vaativat.

Kevättulvaa 2013 Lapuanjoen varrelta Alahärmästä ja savolaistytön mielenmaisemaa Pohjanmaasta.

Mitä tulvariskit sitten oikeastaan ovat ja miten niitä kartoitetaan?

Vesistötulva voi kehittyä monesta eri syystä, joita ovat esimerkiksi lumien sulamisvedet ja jääpatojen aiheuttama tukos, joka nostattaa vedenpintoja. Myös pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa tulvimista, kun järvialtaat täyttyvät. Lisäksi on olemassa merivesitulvia ja hulevesitulvia. Koska tulvat voivat kehittyä niin monella tavalla ja monesta eri syystä, ei niiden ennakoiminen ole lainkaan helppo tehtävä. Kaikki alkaa kuitenkin tulvariskien hallinnan laissa (620/2010) ja asetuksessa (VNA 659/2010) määrätystä tulvavaarakarttojen laatimisesta. Tulvavaarakartat toteutetaan tilastollisen mallintamisen avulla ja niitä voidaan laatia eri tulvaskenaarioille vastaamaan erilaisia tulvan toistuvuuksia (esim. 1/50 vuodessa toistuva tulva) hyödyntämällä erilaisia virtaamia. Nämä virtaamat voidaan määrittää pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella tai vaihtoehtoisesti vesistömallin avuilla. Lopputuloksena saadaan tulvavaarakarttoja, joiden avulla voidaan helposti tarkastella mille alueille veden ennustetaan leviävän erilaisten tulvaskenaarioiden toteutuessa. Tulvaskenaarioita voidaan yhdistellä erikoisskenaarioiksi esimerkiksi siten, että yhtä aikaa otetaan huomioon vesistö- ja merivesitulvat. Joskushan kaikki tapahtuu yhtä aikaa ja siksi on hyvä olla valmistautunut myös näihin pahimpiin skenaarioihin.

Tulvavaarakartat toimivat tulvariskikartoituksen lähtökohtana. Riskikartoituksessa on tarkoituksena selvittää mitä kohteita on vaarassa kastua ja minkälaista vahinkoa tulvat voivat aiheuttaa alueella. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mm. tulva-alueella asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudelliselle toiminnalle tulvasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä ympäristölle haitallisten kohteiden sijainti suhteessa tulva-alueeseen. Tulvariskin voi siis muodostaa esimerkiksi kastuva koulurakennus, katkeava tieyhteys tai tulvan alle jäävä jätevedenpumppaamo.

Nykyään tulvariskikartoitus tehdään pääasiallisesti paikkatietotyöskentelynä tietokoneelta käsin, hyödyntäen monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja, tietokantoja ja rekistereitä, joihin on koottu valmiiksi paljon erilaista tietoa. Kohteita kartoittaessa on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, sähköverkkoyhtiöihin ja jäteveden käsittelystä vastaaviin tahoihin, joilta mahdolliset riskikohteet voidaan vielä varmistaa. Tämä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta lopulliseen riskikartoitukseen päätyvät tiedot ja kohteet ovat varmasti ajan tasalla. Tulvariskikartoituksen tulokset julkaistaan netissä tulvakarttapalveluun kaikkien nähtäville, siltä osin kuin se on mahdollista yksityisyydensuojan ja lainsäädännön mukaan. Tulvavaarakarttojen ja tulvariskikartoituksen valmistuttua meillä on siis tieto siitä, minne tulvavesien voidaan ennustaa leviävän ja mitkä kohteet ovat vaarassa kastua aiheuttaen vahingollisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Tämän jälkeen siirrytään pohtimaan, miten näitä tunnistettuja tulvariskejä voidaan hallita ja vähentää.

Tulvakarttapalvelun näkymää Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevalta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta 1/100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Riskikohteet näkyvät kartalla punaisina symboleina.

Tulvariskien hallinnalla kohti parempaa tulevaisuutta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden tavoitteena on vähentää tulvien esiintymistodennäköisyyttä tai niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja parantaa tulviin varautumista. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet kootaan vesistöaluekohtaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka laaditaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmien laadintaan osallistuu monipuolisesti alueen toimijoita, sillä hallintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet käydään läpi vesistöalueen tulvaryhmän kokouksissa ja työpajoissa. Tulvaryhmä myös hyväksyy suunnitelman esitettäväksi maa- ja metsätalous ministeriölle, joka hyväksyy suunnitelman lopullisesti.  Eri toimijoiden mukana oleminen varmistaa sen, että kaikkien näkökulmat ja paikallistuntemus saadaan huomioitua suunnitelmien laatimisessa mahdollisimman hyvin. Siten lopputuloksena saadaan järkevä ja hyödyllinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan mennä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan laatimassa uusia tulvariskien hallintasuunnitelmia vuosille 2022 – 2027. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen edessä on haasteena ja tärkeänä tehtävänä siirtää suurella työllä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet käytäntöön. On ollut hienoa päästä seuraamaan edellä kuvattua prosessia aivan tulvavaarakarttojen valmistumisesta ja riskikartoituksen tekemisestä meneillään olevaan hallintasuunnitelmien päivittämiseen saakka. On palkitsevaa päästä tekemään työtä, jolla on oikeasti merkitystä!

Osallistu

• Pääset tutustumaan tulvavaarakarttoihin ja tulvariskikartoituksen tuloksiin tulvakarttapalvelussa, jonka löydät osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat
• Varauduthan tulviin myös omatoimisesti! Ennakolta varautuminen on tulva-alueiden asukkaille tärkeää. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen saat myös ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta.

 

Oona Könönen
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö