Tulvavaarakartoista käytännön toimenpiteisiin

Mitä Pohjois-Savossa järvien, mäkien ja metsien keskellä kasvaneelle henkilölle tulee ensimmäisenä mieleen Pohjanmaasta? Ehkä tasaisuus, pellot, joet, meri ja tietenkin ne tulvat. Näin ainakin oli minun kohdallani. Koska muutin Savosta ensin Ouluun opiskelemaan, olin toki ehtinyt saanut kosketusta Pohjanmaan lakeuksiin jo ennen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle töihin tuloani. Aivan pieleen ei kuitenkaan savolaistytön mielikuvat Pohjanmaasta menneet. ELY-keskuksella pääsin nimittäin tekemään tulvariskikartoitusta Etelä-Pohjanmaan merkittävillä tulvariskialueilla ja osallistumaan tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittämiseen. Työssäni nämä mielikuvissani olleet asiat ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta olen myös huomannut, kuinka laaja-alaista ajattelua ja osaamista tulvariskien tunnistaminen ja hallinta vaativat.

Kevättulvaa 2013 Lapuanjoen varrelta Alahärmästä ja savolaistytön mielenmaisemaa Pohjanmaasta.

Mitä tulvariskit sitten oikeastaan ovat ja miten niitä kartoitetaan?

Vesistötulva voi kehittyä monesta eri syystä, joita ovat esimerkiksi lumien sulamisvedet ja jääpatojen aiheuttama tukos, joka nostattaa vedenpintoja. Myös pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa tulvimista, kun järvialtaat täyttyvät. Lisäksi on olemassa merivesitulvia ja hulevesitulvia. Koska tulvat voivat kehittyä niin monella tavalla ja monesta eri syystä, ei niiden ennakoiminen ole lainkaan helppo tehtävä. Kaikki alkaa kuitenkin tulvariskien hallinnan laissa (620/2010) ja asetuksessa (VNA 659/2010) määrätystä tulvavaarakarttojen laatimisesta. Tulvavaarakartat toteutetaan tilastollisen mallintamisen avulla ja niitä voidaan laatia eri tulvaskenaarioille vastaamaan erilaisia tulvan toistuvuuksia (esim. 1/50 vuodessa toistuva tulva) hyödyntämällä erilaisia virtaamia. Nämä virtaamat voidaan määrittää pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella tai vaihtoehtoisesti vesistömallin avuilla. Lopputuloksena saadaan tulvavaarakarttoja, joiden avulla voidaan helposti tarkastella mille alueille veden ennustetaan leviävän erilaisten tulvaskenaarioiden toteutuessa. Tulvaskenaarioita voidaan yhdistellä erikoisskenaarioiksi esimerkiksi siten, että yhtä aikaa otetaan huomioon vesistö- ja merivesitulvat. Joskushan kaikki tapahtuu yhtä aikaa ja siksi on hyvä olla valmistautunut myös näihin pahimpiin skenaarioihin.

Tulvavaarakartat toimivat tulvariskikartoituksen lähtökohtana. Riskikartoituksessa on tarkoituksena selvittää mitä kohteita on vaarassa kastua ja minkälaista vahinkoa tulvat voivat aiheuttaa alueella. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mm. tulva-alueella asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudelliselle toiminnalle tulvasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä ympäristölle haitallisten kohteiden sijainti suhteessa tulva-alueeseen. Tulvariskin voi siis muodostaa esimerkiksi kastuva koulurakennus, katkeava tieyhteys tai tulvan alle jäävä jätevedenpumppaamo.

Nykyään tulvariskikartoitus tehdään pääasiallisesti paikkatietotyöskentelynä tietokoneelta käsin, hyödyntäen monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja, tietokantoja ja rekistereitä, joihin on koottu valmiiksi paljon erilaista tietoa. Kohteita kartoittaessa on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, sähköverkkoyhtiöihin ja jäteveden käsittelystä vastaaviin tahoihin, joilta mahdolliset riskikohteet voidaan vielä varmistaa. Tämä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta lopulliseen riskikartoitukseen päätyvät tiedot ja kohteet ovat varmasti ajan tasalla. Tulvariskikartoituksen tulokset julkaistaan netissä tulvakarttapalveluun kaikkien nähtäville, siltä osin kuin se on mahdollista yksityisyydensuojan ja lainsäädännön mukaan. Tulvavaarakarttojen ja tulvariskikartoituksen valmistuttua meillä on siis tieto siitä, minne tulvavesien voidaan ennustaa leviävän ja mitkä kohteet ovat vaarassa kastua aiheuttaen vahingollisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Tämän jälkeen siirrytään pohtimaan, miten näitä tunnistettuja tulvariskejä voidaan hallita ja vähentää.

Tulvakarttapalvelun näkymää Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevalta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta 1/100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Riskikohteet näkyvät kartalla punaisina symboleina.

Tulvariskien hallinnalla kohti parempaa tulevaisuutta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden tavoitteena on vähentää tulvien esiintymistodennäköisyyttä tai niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja parantaa tulviin varautumista. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet kootaan vesistöaluekohtaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka laaditaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmien laadintaan osallistuu monipuolisesti alueen toimijoita, sillä hallintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet käydään läpi vesistöalueen tulvaryhmän kokouksissa ja työpajoissa. Tulvaryhmä myös hyväksyy suunnitelman esitettäväksi maa- ja metsätalous ministeriölle, joka hyväksyy suunnitelman lopullisesti.  Eri toimijoiden mukana oleminen varmistaa sen, että kaikkien näkökulmat ja paikallistuntemus saadaan huomioitua suunnitelmien laatimisessa mahdollisimman hyvin. Siten lopputuloksena saadaan järkevä ja hyödyllinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan mennä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan laatimassa uusia tulvariskien hallintasuunnitelmia vuosille 2022 – 2027. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen edessä on haasteena ja tärkeänä tehtävänä siirtää suurella työllä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet käytäntöön. On ollut hienoa päästä seuraamaan edellä kuvattua prosessia aivan tulvavaarakarttojen valmistumisesta ja riskikartoituksen tekemisestä meneillään olevaan hallintasuunnitelmien päivittämiseen saakka. On palkitsevaa päästä tekemään työtä, jolla on oikeasti merkitystä!

Osallistu

• Pääset tutustumaan tulvavaarakarttoihin ja tulvariskikartoituksen tuloksiin tulvakarttapalvelussa, jonka löydät osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat
• Varauduthan tulviin myös omatoimisesti! Ennakolta varautuminen on tulva-alueiden asukkaille tärkeää. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen saat myös ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta.

 

Oona Könönen
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö

Harjoittelu vei tulvariskikohteiden kartoittajaksi

Nimeni on Mikko Heinonen ja tässä blogitekstissä aion avata hieman sitä, millaisten tehtävien parissa harjoittelujaksoni ELY-keskuksella on kesän ajan edennyt. Aloitin työt kesäkuun puolenvälin tienoilla Vaasan vesistöyksikössä, ja tehtäväni oli kartoittaa tulvariskikohteita sekä Närpiönjoelta että myöhemmin myös Kyrönjoen suistoalueella. Työpaikka olikin vanha tuttu jo viime kesältä, joten pääsin suoraan kiinni työn luonteeseen ilman sen kummempaa tutustumisjaksoa.

Aikataulutuksellisista syistä olen keskittynyt kesäkuukasien ajan pääsääntöisesti Närpiönjoen tulvariskikartoituksen tekemiseen. Lähes 80-kilometrinen Närpiönjoen pääuoma on yksi Pohjanmaan pisimmistä joista, ja useamman tiheän asutuskeskittymän  (Närpiö, Ylimarkku, Pirttikylä, Jurva) kautta virtaavana se on myös yksi tulvavaaralle alttiimmista jokiympäristöistä maakunnassa. Närpiönjoella on koettu niin historiallisesti kuin viime vuosinakin useita rakennuskantaa ja ihmisiä uhkaavia tulvatilanteita, esimerkkeinä vuosien 2012 ja 2014 suuret syystulvat. Vuoden 2012 lokakuussa Pohjanmaalla saadut erittäin runsaat sateet ja niistä aiheutuneet tulvat johtivat lopulta yli 20 ihmisen evakuoimiseen sekä lähes sadan asuinrakennuksen tulvavahinkoihin.

Tulvariskikartoituksen valmistelu perustuu kartoitetulta tulvariskialueelta ennalta tehtyihin tulvavaarakarttoihin. Närpiönjoen alue ei lukeudu Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2011 nimeämiin merkittäviin tulvariskialueisiin, mutta johtuen alueen varrella sijaitsevista asutuskeskittymistä (pääasiassa Närpiön taajama), se on nimetty muuksi tulvariskialueeksi ja sitä kautta on noussut tarve riskikartoituksen tekemiselle. Tulvavaarakartat perustuvat tulvariskialueelta tehtyyn hydrauliseen mallinnukseen, jonka tuloksena saadaan tulvan leviämistä kuvaavat vedenpinnan korkeudet eri toistuvuuksille. Toistuvuudet taas on tapana esittää prosentuaalisina esiintymistodennäköisyyksinä, esimerkiksi merkintä 1/20a viittaa keskimäärin kerran 20 vuodessa esiintyvään tulvaan, jonka vuotuinen todennäköisyys on 5 %. Tulvavaarakartat oli valmisteltu tilaustyönä etukäteen, joten pääsin suoraan kiinni itse riskikohteiden etsintään.

Työtä tehdään pääosin paikkatietomenetelmiä hyödyntäen. Riskikartoituksen tekeminen edellyttää itse analyysien lisäksi mm. alueella sijaitsevien kohteiden kokonaisvaltaista kartoitusta ja luokittelua, tunnuslukujen laskentaa, aineistojen mahdollista päivittämistä sekä yhteydenpitoa alueen kuntiin, palveluntarjoajiin ja viranomaisiin. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet on määrätty laissa, ja tätä kautta kohteiden luokitus niiden toiminnan perusteella on tarkkaa puuhaa. Huomioon tulee ottaa erikseen niin asukkaiden turvallisuus, rakennukset, ihmisten terveys, välttämättömyyspalveluiden turvaaminen, ympäristön tilan suojelu kuin kulttuuriperinnön vaaliminenkin. Työtä ohjaavat taustalla useat erilaiset direktiivit ja lait, joskaan niiden soveltaminen ei varsinaisesti ole ollut osana työtäni. Urakkaa ovat helpottaneet useat käytössä olevat tietokannat, milloin pohjavesikaivojen sijainneista ja milloin taas Natura 2000 – suojelualueista. Juuri monipuolisuus ja tietojen yhdisteleminen ovat tehneet työstä mielenkiintoista ja paikoin haastavaa. Arvokasta apua olen saanut työkavereiden lisäksi myös esimerkiksi Suomen Ympäristökeskuksen henkilökunnalta.

Syyskuun alkaessa kartoitus alkaa olla analyysien osalta melko valmis, ja tästä eteenpäin hommat jatkuvat raportin naputtelulla sekä kohteiden viemisellä internetin tulvatietojärjestelmään. Kyseessä on Google maps – tyyppinen avoin kansalaisille osoitettu karttasovellus, jonka kautta kartoituksen tuloksia on helppo tarkastella monessa eri mittakaavassa. Myös tässä on oiva esimerkki paikkatiedon roolin nousemisesta keskeisempään osaan viranomaisten ja kansalaisten välisessä tiedottamisessa. Paikkaan liittyvän tiedon määrän kasvaessa ja erilaisten netti- ja puhelinsovellusten yleistyessä näen itse suuret mahdollisuudet kehittää käsillä olevan valtavan tietomäärän tehokkaampaa analysointia ja sitä kautta muokata hallintopalveluita ihmisille yhä hyödyllisemmiksi. Tulvan kaltaisessa kriisitilanteessa on lisäksi tärkeää päästä nopeasti ja tehokkaasti kiinni tärkeimpään informaatioon. Uusien palveluiden kehittämisestä hyötyvät kaikki maanviljelijästä metsänomistajaan ja yksityisyrittäjästä pelastustoimen ammattilaisiin.

Projektini on ollut mielenkiintoinen ja odotan innolla pääseväni käsiksi toiseen tutkimusalueeseen, joka tulee olemaan hieman erilainen. Käsillä olevan datan perusteella historia puhuu puolestaan, ja voinenkin todeta, että yllämainitulla tulvahistorialla on tosiaankin ollut merkittävää vaikutusta Närpiönjoen alueen rakentamisessa ja kehittämisessä. Paikkatiedon avulla tätä prosessia saadaan tulevaisuudessa tehostettua entisestään.

Hyvää syksyn alkua!

 

Mikko Heinonen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Vesistöyksikkö