Entisille turvetuotantoalueille perustetut kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta

Turpeenotto on päättynyt tai päättymässä useilta turvetuotantoalueilta. Osa näistä alueista on vanhoja ja turvekerros on hyödynnetty lähes loppuun. Osalla alueista turpeenotto on taas päätetty lopettaa, koska polttoturpeen käytön vähentämistavoitteet ja päästöoikeusmaksut ovat heikentäneet turpeen noston kannattavuutta.

Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättää Suomessa maanomistaja. Turvetuotantoalueet voivat koostua useista eri kiinteistöistä, joita on vuokrattu eri maanomistajilta. Tällöin alue saattaa jälkikäytössä pirstoutua eri käyttömuotoihin. Suosituimpia jälkikäyttömuotoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ovat perinteisesti olleet suopohjan ottaminen viljelykäyttöön tai metsittäminen.

Osa entisistä turvetuotantoalueista on alavia alueita, joille sadevedet kertyvät pumppaamiseen perustuvan kuivattamisen päätyttyä. Tällaiset alueet soveltuvat erityisen hyvin kosteikoiksi turvetuotannon jälkeen. Kosteikkoja voidaan myös aktiivisesti perustaa patoamalla vettä alueelle. Mikäli alueella esiintyy happamia sulfaattimaita, lisäkuivatusta ojittamalla tulisi välttää. Kosteikko tai alueen uudelleen soistaminen olisi tällöin suositeltava jälkikäyttömuoto, koska alueen vedenpinnan nosto estää turvekerroksen alapuolella sijaitsevien potentiaalisten sulfidimaiden happamoitumista.

Miksi kosteikkoja kannattaa perustaa?

Kosteikolla tarkoitetaan elinympäristöä, jossa on vaihtelevasti avovettä ja maaperältään kosteaksi jäävää aluetta. Kosteikkoja voidaan perustaa eri tavoitteita ajatellen – luonnon monimuotoisuutta lisäämään, vesienkäsittelyä parantamaan, sekä virkistyskäyttö- ja riistanhoitokohteiksi.

Kosteikko tarjoaa elinympäristön vedestä riippuvaisille kasvi- ja eläinlajeille kuten monille vesilinnuille ja kahlaajille, joista monet lajit ovat vähentyneet. Kosteikko voi myös toimia hiilinieluna – alueelle jäljelle jääneen turpeen hajoaminen ja hiilidioksidin vapautuminen maatuvasta turpeesta estyy, kun alue vesitetään. Alueelle levittäytyvä kasvillisuus sitoo hiiltä ilmakehästä.

Lisäksi kiinnostus kosteikkoja kohtaan on lisääntynyt ilmastonmuutoksen hillitsemisen noustua tärkeäksi ympäristötavoitteeksi. Kosteikot edistävät myös vesienhoidolle asetettuja tavoitteita.

Vedenkierto kosteikolla

Vedenkierto entisellä turvetuotantoalueella ja sen valuma-alueella muuttuu kosteikon perustamisen myötä. Vesi viipyy kosteikolla – rankkasateilla kosteikot hidastavat veden virtausta ja kuivina kausinakin kosteikolla riittää vettä. Ilmastonmuutos ja sen myötä vaihtelevat sääolot todennäköisesti Suomessakin lisääntyvät, jolloin vesien pidättämiselle ja virtaamien hallinnalle valuma-alueilla on entistä enemmän tarvetta. Pohjanmaan alueella maankäyttö on ollut intensiivistä ja etenkin rannikkoseudut ovat hyvin tiheästi ojitettuja alueita, joissa sadevesi virtaa nopeasti ojia pitkin vesistöihin. Luonnontilaisia soita ja järviä on hyvin vähän ja vesien pidättämiseen soveltuvista alueista on paikoin pulaa. Uudet perustettavat kosteikot voivat tasata ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vähentää tulvia ja hidastaa vesistön kuivumista kuivina kausina.

Huolellisesti suunniteltu kosteikko voi palvella eri tavoitteita

Kosteikoiden suunnittelussa tulisi huomioida valuma-alue, mistä vesiä johdetaan kosteikolle ja miten vedet ohjataan kosteikolta alapuoliseen vesistöön. Hyvin suunniteltu kosteikko voi parantaa yläpuoliselta valuma-alueelta tulevan veden laatua ja sitä kautta vesistölle aiheutuva kuormitus vähenee. Ainakin suuremmille kosteikoille olisi hyvä laatia riittävän tarkka kosteikkosuunnitelma, jossa tarkastellaan muun muassa alueen vesienjohtamista, kosteikon tavoitteita, tarvittavia rakenteita sekä laaditaan kartat ja toteutussuunnitelma.

Toisaalta pieniä kosteikkoja on mahdollista perustaa melko vähäisin kustannuksin ja toimenpitein. Joskus kosteikon rakentaminen voi edellyttää vesilain mukaista lupaa. Luvan tarpeen arvioi alueellinen ELY-keskus.

Kosteikkojen suunnitteluun ja niiden perustamiskustannuksiin voi hankkeesta riippuen olla saatavilla tukea muun muassa maatalouden ei-tuotannollinen investointituki ja Valtion vesienhoitorahoitus. EU:n Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) on mahdollista saada tukea myös turvetuotantoalueiden jälkikäyttöön. Maakunnalliset JTF-suunnitelmat ovat juuri olleet lausunnolla ja valtakunnallinen yhtenäinen suunnitelma on valmisteilla. Tukihaku avautuu näillä näkymin loppuvuodesta 2022.

Valmistuneita kosteikkoja löytyy ympäri Suomen. Blogin kuvat on otettu Kurjennevalta Seinäjoelta ja se on eräs helposti saavutettava entiselle turvetuotantoalueelle perustettu kosteikko Etelä-Pohjanmaalla. Lisätietoja Kurjennevan kosteikosta löytyy Sotka-hankkeen sivuilta Kurjenneva, Seinäjoki – SOTKA-kosteikot (kosteikko.fi)

Pia Jaakola
Ylitarkastaja Ympäristönsuojeluyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pienet turvetuotantoalueet kartoituksessa

Turvetuotannon ympäristönsuojelua ohjaavan lainsäädännön piirissä on tapahtunut muutaman vuoden sisään uudistus, joka on tuonut muutoksia myös ELY-keskuksen valvontatyöhön. Uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) myötä kaikilta turvetuotantoalueilta pinta-alasta riippumatta vaaditaan ympäristölupa.

Tämä ympäristönsuojelulain uudistus on merkittävä aikaisempaan lakiin verrattuna, jonka tulkinnan mukaan pääsääntöisesti alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet ovat voineet olla toiminnassa kunnan hyväksymällä ilmoituksella. Muutos tulee näkymään turvetuotannon valvonnassa etenkin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. ELY-keskuksen tiedossa olevia alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueita on Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla yhteensä lähes 300. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelta löytyy alle 30 ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelta vain 19 alle 10 hehtaarin turvetuotantoaluetta.

Alle 10 hehtaarin tuotantoalueet lupavelvollisiksi

Uuden ympäristönsuojelulain mukaan jo toiminnassa oleville alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueille täytyy hakea ympäristölupaa, jotta toimintaa voidaan jatkaa. Ympäristönsuojelulain muutoksella (317/2016) pidennettiin ympäristöluvan hakemiseen liittyvää siirtymäkautta.

Nyt turvetuottajien täytyy lähettää hakemus aluehallintovirastoon ympäristöluvan saamiseksi alle 10 hehtaarin tuotantoalueilleen syyskuuhun 2020 mennessä. Tämä koskee kaikkia turvetuotantoalueita, jotka ovat olleet toiminnassa uuden ympäristönsuojelulain voimaantullessa. Siirtymäaika ei koske uusia alle 10 hehtaarin tuotantoalueita, joilla toiminta on alkanut tai alkaa lain voimaantulon jälkeen.

Korkean riskin kohteiden selvitys

Ympäristöministeriö on ohjeistanut ELY-keskukset kiinnittämään huomiota mahdollisten korkean riskin kohteiden seurantaan. Korkean riskin kohteiksi luokitellaan ympäristönsuojelulain voimaantullessa toiminnassa olleet alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueet, joista ELY-keskuksen arvion mukaan aiheutuu tai saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista.

Näiden korkean riskin kohteiden kartoituksessa otetaan huomioon Natura-vesistön valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet, toisiaan lähellä sijaitsevat tuotantoalueet, tuotantoalueet, joiden alapuolisessa vesistössä on kalataloudellisesti tai lajisuojelullisesti arvokas kalakanta sekä muut pilaantumiselle herkällä alueella sijaitsevat tuotantoalueet. Alle 10 hehtaarin turvetuotantoalue, joka täyttää jonkin näistä kriteereistä, luokitellaan korkean riskin kohteeksi.

Korkean riskin kohteiden selvitys on annettu ELY-keskusten tehtäväksi syksyyn 2017 mennessä. Selvityksen tarkoituksena on kartoittaa, mitkä alle 10 hehtaarin tuotantoalueista vaativat mahdollisia valvontatoimia. Tarkastelun tuloksena pyritään myös saamaan tieto mahdollisista ilmoittamattomista turvetuotantoalueista, jotka eivät ole olleet ELY-keskuksen valvonnan piirissä.

Tehdyn kartoituksen tuloksena saatuja paikkatietoaineistoja voidaan jatkossa hyödyntää kaikkien turvetuotantoalueiden valvonnassa. Tieto riskialueista on hyödyksi myös ympäristöluvallisten tuotantoalueiden valvonnassa.

Alle 10 hehtaarin tuotantoalueiden riskikartoituksen edistäminen on ollut yksi monista kesän työtehtävistäni. Nyt harjoitteluni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa alkaa olla loppusuoralla, ja ensi viikolla vaihtuvat turvesuot hillasoihin.

 

Aurinkoista loppukesää toivotellen,

Saara Luukkonen
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus