Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työharjoittelu pähkinänkuoressa

Talven taittuessa ovat avautuneet myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten harjoittelijahaut.

Kaikki vastuualueet ja johdon tuki ovat tänäkin vuonna tarjoamassa, pitkälle toistakymmentä harjoittelupaikkaa Aarresaaren- ja Valtiolle.fi sivuston kautta. Osa harjoittelupaikoista tarjotaan yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin maataloustoimen kanssa.

Moni ammattiin valmistuva onkin vuosittain tarttunut tähän mahdollisuuteen saada opiskelussa tarvittavaa työharjoittelua ja hankkia samalla arvokasta työkokemusta.

Harjoittelun sisältö

Meille on kunnia-asia, että harjoittelijat saavat tehdä ”oikeita töitä”.  Tarjoamme harjoittelijoille tehtäviä, joissa he voivat aidosti soveltaa opintojaan ja hankkia käytännön työn kautta jatko-opiskelua ja työllistymistä tukevia taitoja. Harjoittelijoille tarjottavissa tehtävissä huomioidaan eri koulutusasteet ja opiskelun etenemisvaihe, jolloin tarjottava tehtävä ja harjoittelijan opiskeluvaihe ja mahdollinen työkokemus voidaan huomioida. Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritäänkin takaamaan harjoittelun onnistuminen.

Toisinaan voimme myös tarjota harjoittelujakson jälkeen mahdollisuutta lopputyön tekemiseen. Tästä syystä harjoittelijan kannattaa rohkeasti ottaa asia puheeksi esimiehensä kanssa.

Palkkaus

Harjoittelun lisäbonuksena on harjoitteluajalta saatu palkka, joka on mukava lisä muuten niin tiukkaan opiskelijabudjettiin. Palkkauksessa noudatamme yleisiä valtionhallinnon harjoittelijoiden palkkataulukoita, joissa otetaan huomioon koulutusaste, opiskelujen etenemisvaihe ja mahdollinen aikaisempi kokemus ko. tehtävistä. Eli, riippumatta mihin valtionhallinnon virastoon pääsee harjoitteluun, palkkaehdot ovat samat.

Perehdyttäminen

Harjoittelijoille järjestettävän valtakunnallisen perehdyttämistilaisuuden lisäksi pidetään omia perehdyttämistilaisuuksia ja nimetään työtehtäviin perehdyttämisestä vastaava.

 

Perehdyttäminen ei ole vain yksipuolista, joten harjoittelijoita rohkaistaan aktiivisesti itse selvittämään ja kyseenalaistamaan asioita. Harvinaista ei ole, että harjoittelijoiden ”uusin silmin” esiin tuoma käytännön ongelma, tai työskentelytavan kyseenalaistaminen onkin muuttanut työskentelytapoja meillä.

Työpaikkaedut

Harjoittelijoille tarjotaan samat työpaikkaedut kuin muillekin. Työantajan tukema lounas, kulttuuri- ja liikuntaetu (EPassi), työterveyshuollon palvelut ja liukuvan työajan käyttömahdollisuus kuuluvat myös harjoittelijalle. Työssä tarvittavat työvälineet, kuten läppärit ja puhelimet hankitaan myös harjoittelujakson ajaksi.

Harjoittelujakson vaikutus työllistymiseen

Harjoittelijoille tehdyissä lähtöhaastatteluissa erityistä kiitosta on saanut mielekkäät työt ja hyvä työyhteisö. Apua on aina saanut tarvittaessa, kynnys kysymyksiin on matala ja harjoittelijat ovat kokeneet kuuluvansa työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Tästä syystä moni onkin toivonut työllistymistä meille jatkossakin.

Valtionhallinnon rekrytoinnit ovat hyvin maltillisia, mutta mahdollisuus palkata määräaikaista henkilöä avautuu toisinaan. Tuota kautta monelle harjoittelijalle on auennut meille pidempi työmahdollisuus. Esimerkiksi maaseutuyksikössä on yli puolen kymmentä entistä harjoittelijaa eri tehtävissä.

ELY-keskuksen harjoittelu/määräaikainen työsopimus on myös kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Toisinaan matka meiltä onkin jatkunut muihin valtion virastoihin, tai yksityisiin työpaikkoihin (esim. konsultit). Eli, meiltä saatu harjoittelu- tai määräaikainen työkokemus on vaikuttanut valintaan positiivisesti.

Harjoittelujakson onnistuminen parhaimmillaan

Onnistunut, hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelujakso palvelee niin harjoittelijaa, kuin meitäkin. Kumpikin voittaa.

Harjoittelija saa tarvitsemaansa työkokemusta, pystyy hyödyntää opiskelutietojaan ja hankkii tarvittavia työelämätaitoja. Me puolestamme saamme uusien työtovereiden myötä apua työtehtäviin ja kaupan päälle uusia, raikkaita ajatuksia ja ideoita.


Merja Luhtala
Johtava henkilöstöasiantuntija
Rekrytointitiimi
Keha-keskus

(Keha-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto)

 

Kuinkas tässä näin kävi?

Vielä jokin aika sitten kerrottiin, että Suomi on Kreikan tiellä. Talous on kuralla ja julkiset menot korkealla. Koitti kevät ja lumi suli, joskin ei sitä paljon koko talvena ollutkaan. Talous alkoi kasvaa kohisten, avoimia työmahdollisuuksia syntyi ja barometrit alkoivat osoittaa ylöspäin. Talousennusteet piti uusia ja kasvun desimaalit vaihtuivat prosenteiksi. Virallisen Eurostatin tilaston mukaan Suomen talous on kasvanut kesällä toiseksi nopeiten kaikista euromaista.

Hyvä niin. Kun talous kasvaa, yritykset investoivat, kansalaiset kuluttavat ja vienti vetää. Muuttunut tilanne helpottaa myös julkista taloutta. Kuitenkin yhdeksi kohisevan kasvun esteeksi on tulossa osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritysten tuotantokapasiteetti on maksimaalisesti käytössä, syntyy tarve palkata uutta työvoimaa. Syksyllä kaikki barometrit ovat viestineet useilla toimialoilla olevista rekrytointiongelmista. Etelä-Pohjanmaallakin työllisyys alkoi selvästi parantua keväällä. Kesällä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli jo koko maan alhaisin. Työ- ja elinkeinohallinto on saanut yhä enemmän informaatiota työvoiman kasvavasta kysynnästä etenkin teollisuudessa. Syksyn aikana strategiat on päivitetty uuteen asentoon. Miten edistämme omilla toimillamme osaavan työvoiman saatavuutta?

Img_0021m

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisimpiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Myös monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa alueen vetovoimatekijöitä. Jos talous kasvaa pidemmän aikaa, kilpailu työvoimasta alueiden kesken lisääntyy. Kun tilastoja hieman tutkii, niin huomaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ohittaneet teollisuuden maakunnan suurimpana työllistäjänä. Ja kun tutkii vielä lisää, niin huomaa, että eläkepoistuma sote-alalla on voimakasta tulevina vuosina. Siis työvoimaa tarvitsevat tulevaisuudessa muutkin toimialat kuin vain teollisuus. Kun tähän lisää vielä sen, että väestön määrä on ollut maakunnassa pitkään laskussa, syntyy tilanne, jossa toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta. On siis ennakoitavissa tilanne, jossa osaavan työvoiman saatavuus on todella este talouden kasvulle.

Miten ja mistä työvoimaa työmarkkinoille olisi kiinnitettävissä? Suomessa on edelleen suuri työvoiman varanto eli ihmisiä, joilla ei ole kokopäiväistä ja säännöllistä työpaikkaa. Pitkittyneen työttömyyden kohdanneita henkilöitä on nyt n. 100 000. Tästä ryhmästä pitäisi mahdollisimman moni saada takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan koulutus ja hyvin kohdennetut työllistymispalvelut auttavat työllistymään. Tämän ongelman ratkaisussa julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja työnantajien vastaantulo vähintäänkin yhtä suuri. Kyse on enemmänkin uusista avauksista ja yhteisestä tahtotilasta. Passiivinen työttömyysturva on muuttunut yhä enemmän työllistymisedellytysten mahdollistajaksi. Viisi miljardia euroa vuodessa olisi käytettävissä työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen, jos vain keinot löytyvät.

ASIAKASPALVELU_INFO_04_painoTyö- ja elinkeinohallinnon välineistä yhdessä yritysten kanssa toteutettu rekrytointikoulutus on ollut tuloksellista. Tänä vuonna maakunnassamme on alkanut ennätysmäärä yritysten kanssa yhteisiä koulutuksia. Tämän lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto ovat kehittämässä uutta lähinnä 1-3 henkilön rekrytointiin liittyvää koulutusmallia. Osaajia yrityksiin -monialainen koulutusmalli käynnistynee ensi vuoden alussa. Sillä kyetään täydennys- ja jatkokouluttamaan täsmäosaajia yritysten tarpeisiin, jos tekijää ei muuten löydy.

Uudet maakunnat ovat tulevaisuudessa avainasemassa kun mietitään keinoja ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuteen. Uusi maakuntahallinto vastaa jatkossa yritys- ja työvoimapalvelujen (tulevien kasvupalvelujen) järjestämisestä ja tuotannosta. Toimintaa raamittava lainsäädäntö tulee olemaan mahdollistavaa ja kannustavaa. Maakunta saa miettiä strategiat ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt ei ole aikaa hukattavaksi, jotta vältymme toteamukselta – kuinkas tässä näin kävi?

 

Aaltonen_Jari

 

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pula-ajan pohdintoja

Kautta historian Suomen kansa on oppinut tietämään ja tuntemaan mitä tarkoittaa pula-aika. Meillä on ollut pulaa elintarvikkeista, tavaroista, vaatteista, käyttöesineistä, polttoaineista jne. Pula-aikana on säästetty ja säännöstelty: Sotien jälkeenkin tavaroiden ostamista säännösteltiin erilaisten kuponkien muodossa.

Nykyaikana pula-aika TE-hallinnon ja yrityselämän näkövinkkelistä tarkasteltuna tarkoittaa työvoimapulaa eli pulaa osaavasta työvoimasta. Työnantajien on vaikea löytää osaavaa, ammattitaitoista työvoimaa. Vienti on alkanut vetämään ja tuotantomääriä on kasvatettu. Samalla uusien työntekijöiden rekrytointivaikeudet ovat nousemassa kasvun esteeksi.

Pula-aika on pakottanut meidät suomalaiset keksimään ja kehittämään uusia tapoja ja taitoja selviytyä arjen haasteista. Niin on myös tämä nykyinen pula-aika pakottanut meitä työ- ja elinkeinohallinnon edustajia pohtimaan ja tarkastelemaan TE-palveluja ja niiden käyttökelpoisuutta työnantajien rekrytointiongelmien ratkaisemiseksi. TE-palveluja on varsinkin tämän vuoden aikana uudistettu, kehitetty ja kehitelty aiempaa määrätietoisemmin. Alueellamme toteutetun suunnitelmallisen kehittämistyön keskiössä ovat olleet työelämälähtöiset ja työnantajakohtaiset ammatilliset koulutukset.

IMG_9325m

Kohtaanto-ongelman haasteisiin on lähdetty vastaamaan lukusilla yrityslähtöisillä RekryKoulutuksilla. Esimerkkeinä mainittakoon useat kone- ja metallialan, muovialan, ajoneuvonosturinkuljettajan, asbestipurkajan ja purkutyöntekijän räätälöidyt RekryKoulutukset.

Yrityslähtöisten RekryKoulutusten ohella alueellamme on kehitteillä Osaajia yrityksiin -koulutus, jonka avulla pyritään kouluttamaan 1-3 henkilöä kuhunkin kohdeyritykseen non-stop -periaatteella: Koulutus käynnistyy, kun sopiva työnantaja ja opiskelija löytyvät. Osaajia yrityksiin -koulutus räätälöidään ja suunnitellaan täysin yrityskohtaisesti ja yksilöllisesti.

Ammatillisen koulutuksen kehittämistyön tuloksena lanseerattiin 2 vuotta sitten Metallimestarit -koulutus, jonka koulutuksen sisällön suunnitteluun sekä koulutuksen markkinointiin ovat yritykset osallistuneet aktiivisesti. Metallimestarit -koulutusmalli on otettu käyttöön valtakunnallisesti. Metallimestarit -koulutus on selkeästi suunnattu kone- ja metallialan työvoimapulan helpottamiseksi. Koulutus on sisällöltään pitkälti työssäoppimispainotteista, työelämälähtöistä koulutusta. Seuraava koulutus alkaa vielä tämän vuoden puolella: Tavoitteena on löytää 40 uudelle metallialan ammattilaiselle työpaikka. IMG_9318m

Alueellamme panostetaan vahvasti myös tulevien kasvupalvelujen kehittämiseen, josta hyvänä esimerkkinä mainittakoon Kasvupilotti –hanke. Hankkeessa yhdistetään erilaisia kehittämis- ja rekrytointipalveluja mikro- ja pk-yritysten kasvun sekä työvoiman saatavuuden tueksi. Kasvupilottiin kuuluu kehittämisasiantuntijan KEKO-koulutus, jonka tavoitteena on valmentaa kehittämisasiantuntijoita koulutuksessa mukana olevien yritysten palvelukseen. Ensimmäiseen koulutukseen otettiin mukaan 10 yritystä. Saadut kokemukset ovat hyviä – yritykset ovat saaneet osaavia työntekijöitä ja työntekijät ovat löytäneet työpaikan. Nyt alkamassa olevaan uuteen ryhmään on ilmoittautunut jo 13 yritystä.

Töitä on siis tehty työvoimapulan nitistämiseksi. Toivottavasti nämä uudet palvelumallit vahvistavat alueemme yritysten työvoiman saatavuutta. Yhteistyö TE-hallinnon ja työelämän kanssa jatkukoon entistä ahkerampana. 

 

Marjut_Leppanen

 

Marjut Leppänen
yritys- ja työvoimayksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Palkkaa sinäkin oma viestintäharjoittelija!

kukat_varvas_webMuistan vielä ajan, kun itse etsin opiskelijana kesätöitä. Oman alan töitä oli vaikea saada, eikä itseluottamukseni ollut paras mahdollinen myyntivaltti osaamista kaupitellessani.

Nyt viestintäpäällikkönä minulla on ollut mahdollisuus tarjota monipuolinen ja oikea viestinnän alan työharjoittelupaikka jo usealle hienolle opiskelijalle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on jo muutaman vuoden ajan hyödyntänyt osittain yliopiston tukemaa harjoittelua. Ja olemmekin saaneet upeita nuoria töihin tuomaan uusia ideoita ja osaamista. Hyödyllisen työpanoksen saamisen lisäksi pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että voimme näin työllistää kesäksi nuoria ja samalla tarjota heille ehkä sen ensimmäisen oman alan työpaikan.

Olemme palkanneet viestintäharjoittelijan kesäksi kolmen kuukauden ajaksi. Vaikka työharjoittelijan ottaminen vaatii myös meiltä aika paljon panostusta, on se ollut joka kesä vaivan arvoista. Olen suunnitellut monipuolisen työnkuvan siten, että normaalien päivittäisten tehtävien lisäksi kesään on liittynyt joitain isompia projekteja tai tapahtumia. Olen hyödyntänyt harjoittelijoiden osaamista myös sellaisissa tehtävissä, joissa olemme halunneet viestintäämme kehittää, mutta johon ei ole osaamista itsellä ollut tai jonka suunnitteluun ja toteutukseen ei koskaan arjessa ole aikaa.

No mitä tuollainen yliopiston opiskelija sitten voi tarjota? Meillä he ovat tuoneet omaa osaamistaan mm. blogien perustamiseen, videoiden tekemiseen ja editoimiseen ja some-kanavien kehittämiseen ja aktivoimiseen, viestinnän seurantaan sekä sisäisen viestinnän kehittämiseen. Näiden isompien projektien lisäksi he ovat olleet järjestelemässä suurtapahtumia, lähettäneet tiedotteita, päivittäneet nettiä ja some-kanavia, kirjoittaneet uutisia sisäisiin ja ulkoisiin kanaviin ja valokuvanneet. He ovat myös kirjoittaneet yleisiä toimialojemme viestinnällisiä sisältöjä myöhemmin hyödynnettäväksi mm. uutiskirjeissä. Nuoret ovat tehneet myös kyselyitä ja antaneet kehittämisideoita moniin juttuihin, kuten kriisiviestintään. He ovat tuoneet mukanaan tuulahduksen uusia ideoita, raikkaita ajatuksia ja tervetulleita kysymyksiä, kuten ”miksi teette näin” ja ”voiko tämän tehdä näin”. Mikä parasta olen voinut jäädä kesällä hyvällä mielellä lomalle ja aina ovat hommat sujuneet työmaalla hienosti näiden harjoittelijoiden avulla.

kuvitus%20kivet%20leppakerttu%20webKun muistelee omaa opiskelija-aikaa, tulee väistämättä mieleen, että nämä nykyajan nuoret ovat huomattavasti valmiimpia työelämään, kuin itse aikoinaan olin. Harjoittelijamme ovat olleet oma-aloitteisia, rohkeita ja idearikkaita. He ovat tarttuneet innolla töihin ja vaatineetkin sitä, että töitä on koko kesäksi mietittynä. He sulautuvat myös hienosti osaksi työyhteisöä ja siten verkottuvat loppuelämää varten.

Nuorten työllistäminen on mielestäni myös tärkeää yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Eri organisaatioiden kannattaisi miettiä sitä taloudellista panosta, joka kolmen kuukauden harjoittelijan palkkauksesta aiheutuu ja mitä sillä saa. Meidän kokemuksen mukaan sillä saa paljon enemmän kuin mitä se ottaa. Vaatiihan se myös meiltä sen, että työtehtävät harjoittelijalle mietitään organisaatiossa ja sovitaan perehdytyksestä sekä hoidetaan rekrytointiprosessi kunnolla. Saamastamme palautteesta päätellen tehtävämme on ollut todella mieluinen ja monipuolinen ja perehdytyskin on hoidettu sopivalla tavalla. Moni on kesän päätteeksi kommentoinut, että heidän kuva valtiosta työnantajana on muuttunut paljon positiivisemmaksi. Tämähän on mitä parhainta palautetta.

kukat_valkovuokot_02_web

Kiitos vielä kerran Heidi, Petra, Jari, Jenna ja Inga-Maaret panoksestanne ELY-keskuksen viestinnän kehittämiseksi. Tuleva kesä tuo meille taas jonkun uuden osaajan, odotan sitä jo innolla.

 

 


camilla2016_12

Camilla Juntunen
Viestintäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
@CamillaJuntunen