Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

  • Hyvää johtamista,
  • Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
  • Osaamista ja itsensä kehittämistä
  • Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
  • Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
  • Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

  • Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
  • Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
  • Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
  • Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Tuli koeaikapurku

Useimmiten työhönvalmennuksesta ja työllisyyshankkeissa tehtävästä työstä kerrotaan ulospäin vain tarinoita, joissa kaikki on sujunut kuin siellä kuuluisassa ruotsinkielisessä paikassa. Asiakas on löytänyt oman polkunsa työelämään, ja kaikki on sujunut onnellisten tähtien alla. Hyvä onkin, että näitä onnistuneita tarinoita kerrotaan ja oikeastaan niistä täytyykin kertoa, sillä usein työnhakijat ja työttömyys tuodaan julkisuudessa esille vain negaatioiden kautta.

Kuitenkin tässä, vain positiivisten tarinoiden kerronnassa, voi väijyä pieni ansa, mikäli kauempana työllisyydenhoidon arjesta oleville välittyy erilaisten haastavampien asiakasryhmien työllistymisestä todellisuutta helpompi kuva. Tämä voisi pahimmillaan johtaa resurssien heikentymiseen, mikäli niihin panostamiselle ei nähdä tarvetta. Me, Kiinni työelämään -hankkeessa, olemme halunneet viestinnässä tuoda tietoisesti esille työhönvalmennustyön monia erilaisia puolia. Tuomme esiin suuria onnistumisia ja myös niitä haastavimpia hetkiä, sillä kaikki ne ovat merkityksellisiä tässä tekemässämme haasteellisessa, mutta antoisassa työssä.

Kiinni työelämään -hankkeen työntekjät yhteiskuvassa.
Kiinni työelmään -hankkeessa työskentelevät Jani Aho, Tiina Pulju ja Elina Esala.

Tämähän on maailman mielenkiintoisin työ!

Jotkut ihmiset ovat kysyneet minulta, miten jaksan tehdä sellaista työtä, jossa on paljon epävarmuustekijöitä ja haasteita. Kysyjät ovat ehkä hieman yllättyneet, kun olen vastannut tämän työn olevan mielestäni maailman mielenkiintoisinta työtä ja minähän olen työelämän asiantuntija! Kuitenkin toisinaan tässäkin työssä on hetkiä, jolloin täytyy tsempata itseään ja vielä enemmän asiakkaita työllistymisen tiellä, joka on joskus mutkikas ja kuoppainenkin.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi eräänä maanantaiaamuna, kun työpuhelimessani oli asiakkaan viesti: ”Tuli työaikapurku”. Viikko sitten olimme hänen kanssaan iloinneet työllistymisestä ja ehtineet jo päättää hankkeen asiakkuuden. Kuitenkin työssä oli tullut asiakkaan terveydentilaan liittyviä haasteita, ja he olivat työnantajan kanssa yhdessä nähneet parhaaksi purkaa työsuhde koeajalla.

Valmennuksessa päätimme asiakkaan kanssa ottaa ensin pienen hengähdystauon, jonka jälkeen suunnata katse taas eteenpäin. Melkein kaikissa asioissa on myös hyvät puolensa, kuten tässäkin. Pohdimme asiakkaan kanssa, että ehkä häntä odottaa parempi työ jossain toisaalla ja hyvä, että ongelmat tulivat eteen näin pian, eikä pikkuhiljaa vuosien päästä, jolloin kuntoutuminenkin kestäisi kauemmin. Mietimme, mikä työ olisi sellaista, jossa määrättyä liikettä ei tehtäisi niin paljon ja joka sopisi hänelle paremmin. Löysimme asiakkaalle työmahdollisuuden, joka tuntui hänestä kiinnostavalta, oikeastaan paljon paremmalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa emme voi vielä tietää, mihin asiakkaan tie vie, ja se tuntematon tulevaisuus, joka kuitenkin useimmiten pala palalta rakentuu, onkin parasta työhönvalmennustyössä. Työllistymisen polulla usein matka on päämäärää kiehtovampi ja opettavampi myös meille työntekijöille.

Kuvassa on aforismi: Kaikella on tarkoituksensa. Tarkoituksen näkee usein vasta, kun vaikeat ajat ovat takanapäin. Sekin päivä tulee.

Itse ajattelen, että minun työssäni olennaisinta on antaa asiakkaan käyttöön valmennusosaamiseni, työmarkkinatietämykseni, työnantajakontaktini sekä myös ymmärrykseni siitä, milloin ohjata asiakasta eteenpäin, jos oma osaamiseni loppuu. Ajattelen niin, että tehtyäni näiden asioiden suhteen parhaani, täytyy sen riittää. Joka tapauksessa asiakkailla on oma vapaa tahtonsa ja itsemääräämisoikeutensa omassa asiassaan ja hän tekee lopulta ratkaisunsa työ- ja koulutusasioidensa suhteen. Asiakkaan motivaation sekä valmentajan tuen, kannustuksen ja osaamisen yhdistyessä syntyy yleensä varsin kiehtova yhteistyösuhde. Mutta mitä sanoo valmentaja ensimmäiseksi, kun tulee mutkia matkaan ja esimerkiksi, kun se kovalla työllä hankittu työsuhde puretaan? ”Kiitos, kun kerroit. Sovitaanpa uusi tapaaminen.”

Kuvassa on mietelause: Ei hätää. Kaikki järjestyy.

Elina Esala
Kiinni työelämään -hankkeen projektisuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke (Kt-hanke)

Kiinni työelämään -hanke on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oman tuotannon hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.  Hankkeen tavoitteena on saattaa palkkatyöhön tai koulutukseen kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon palveluita ja verkostotyötä. Yhtenä tavoitteena on myös tuottaa elämänmakuista ja ”hieman erilaista virkamiesviestintää”. Hankkeessa työskentelevät kirjoittajan lisäksi toinen projektisuunnittelija Jani Aho sekä projektipäällikkö Tiina Pulju.

Kiinni työelämään hankkeen logo.

Oppisopimuksella tuotetaan räätälöityä osaamista työpaikoille

Kohti oppisopimusta -pilotti starttasi kuluvan vuoden toukokuun alussa. Tunnelmat olivat korkealla, ja pilotin aihe, oppisopimuksen tunnettuuden parantaminen ja uusien oppisopimusten syntymisen helpottaminen, mitä mielenkiintoisin. Tätä kirjoittaessani pilottiaikaa on kulunut neljä ja puoli kuukautta. Mikä on tilanne nyt? Minkälaisia havaintoja ja oivalluksia oppisopimuksen tiimoilta on tässä ajassa tehty? 

Ensimmäinen havainto ei ole yllättävä; oppisopimus koulutusmahdollisuutena tunnetaan. Sen historia on noin 400 vuoden mittainen, joten ei ihme, että konsepti on tuttu. Sen uudistuneet toteuttamisen muodot ovat kuitenkin melko vieraita niin opiskelemaan haluaville kuin työnantajille, jotka voisivat oppisopimuspaikan kiinnostuneelle tarjota.  

Opintokokonaisuuden koostamiseen on monia vaihtoehtoja

Nykyään oppisopimus voi kestää muutamasta viikosta muutamaan vuoteen – oppisopimuksella kun voidaan suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia tai vaikka koko tutkinto. Oppisopimuksella pystytään räätälöimään yritysten tarpeisiin sopivia osaajia, sillä tutkinnon osia voidaan valita eri tutkinnoista. Näin voidaan toteuttaa monipuolinen osaamiskokonaisuus aivan kuin irtokarkkeja valikoiden – yksi tuota, kaksi tuota toista ja neljä tutkinnon osaa tuota kolmatta tutkintoa. Valinnan varaa löytyy 42:n ammatillisen perustutkinnon, 64:n ammattitutkinnon ja 55:n erikoisammattitutkinnon joukosta.  

Yrittäjät ja muut työnantajat tuntevat parhaiten oman organisaationsa osaajatarpeet, mutta haasteena tuntuu olevan juuri sopivien, kyseiseen työhön motivoituneiden tekijöiden löytäminen. Hyvässä työllisyystilanteessa valmiit osaajat ovat pitkälti jo työntouhussa. Useilla työnhakijoilla on tarve lisätä ammatillista osaamistaan työllistyäkseen, mutta he eivät vielä ole varmoja mikä olisi se oma ala ja tehtävä.  

Oppisopimuksen avulla pystytään räätälöimään kunkin yrityksen tarpeisiin soveltuvia osaajia. Koulutus voidaan koostaa yksittäisistä tutkinnon osista, joiden avulla muodostetaan monipuolinen osamiskokonaisuus.

Kohti oppisopimusta -pilotti auttaa hahmottamaan mahdollisuuksia

Tässä kohtaa Kohti oppisopimusta –pilotti ja muut TE-palvelut voivat olla avuksi. Uravalmennusten ja ammatinvalinnan ohjauksen lisäksi on tarjolla Kohti oppisopimusta -valmennus, jossa työstetään omaa alavalintaa ja käydään läpi maakunnan ajankohtaisia työllistymismahdollisuuksia. Jos vaikka sattuisi, että se omalta tuntuva työ löytyisi tästä läheltä, ja siihen voisi kouluttautua oppisopimuksen kautta. Ensimmäinen valmennus starttasi 14.9. ja tartuimme mielenkiinnolla haasteeseen ensimmäisen ryhmän kanssa.  

Kohti oppisopimusta -pilotissa opiskelemaan haluavalle on tarjolla kaikki ammatilliset alat, mutta erityisen hienoa olisi löytää oppisopimusopiskelija niihin useisiin maakunnan yrityksiin, joissa olisi oppisopimuksen jälkeen työtä tarjolla. Kuinka se parhaiten onnistuisi? Mikä lisäisi vetovoimaa tekijäpulasta kärsiviin yrityksiin? Tunnettuus on yksi perusasia. On vaikea haluta töihin yritykseen, jota ei tunne eikä tiedä. Tunnettuuden lisäämiseksi haluamme haastaa paikalliset mediat mukaan tekemään juttuja työvoimapulasta kärsivien alojen yrityksistä. Lisäksi yritysten oma viestintä olisi hyvä valjastaa resurssien mukaan kertomaan yrityksen ja alan uusista tuulista sekä siitä millaista alan työ nykyään on.  

Kohti oppisopimusta -valmennuksessa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tehdä yritysvierailuja, joiden tavoitteena on eri aloihin tutustuminen. Yrittäjät ja työnantajat voivat itsekin vinkata meille, jos haluavat päästä kertomaan omasta työstään ja yrityksestä työnantajana. Tällaisia vierailuja voidaan toteuttaa fyysisen tapaamisen vaihtoehtona myös Teams -yhteyden kautta. Näin esittäytyminen voidaan halutessa nauhoittaa ja katsoa vaikka useammankin ryhmän kanssa yrityksen luvalla.  

Tavoitteista oppisopimuksiin 

Kirjoituksen alussa esittämääni kysymykseen ”Mikä tilanne on nyt?” voin kertoa, että ilosanomaa oppisopimuksen mahdollisuuksista on viety kiitettävästi eteenpäin. Tietoa on jaettu niin omassa organisaatiossamme kuin työllistämisen verkostossa toimiville. On pidetty infoja, kirjoitettu TE-palvelujen ja yrityspalvelukeskuksen uutiskirjeisiin, Nuorisotakuu -blogiin ja hyödynnetty monipuolisesti somekanavia. Oppilaitosten kanssa teemme tiivistä yhteistyötä etsiessämme tarvittavia tutkintoja tai niiden osia. Oppisopimuksesta kiinnostuneita henkilöasiakkaita on valistettu ja tuettu oppisopimuspaikan löytämisessä. Samoin olemme yhteyksissä yrityksiin ja työnantajiin sekä pohdimme mahdollisuuksia löytää ja kouluttaa osaajia. Kaikki tämä työ on alkanut tuottaa jo tulosta. Oppisopimuksia on syntynyt ja niitä on tekeillä.  

Työ ei kuitenkaan ole vielä tehty. Kohti oppisopimusta -pilotti kestää 2022 vuoden loppuun asti. Kokeilemme ja kehitämme oppisopimukseen liittyvää palvelua matalan kynnyksen palveluksi niin työnantajille kuin osaamisen kehittämistä tarvitseville. Kaikki hyvien tapojen, tietosuojan ja lakien mukaiset keinot ovat toivottavia pyrkiessämme auttamaan potentiaalisia tekijöitä ja tarvitsevia työnantajia kohtaamaan. Eikö vain? 

Oppisopimukseen liittyvissä asioissa voitte olla yhteyksissä meihin pilotin työntekijöihin

  • Anja Anttila, oppisopimuskoordinaattori p. 0295 046 567 
  • Riikka Ilves, uraohjaaja p. 0295 046 064 

Ennakkotietona mainittakoon viikolla 40 vietettävä valtakunnallinen oppisopimusviikko. Sen tiimoilla aiheesta tullaan viestimään lisää. Seuratkaa siis kanavia! 

Antoisaa syksyä! 

Anja Anttila
Oppisopimuskoordinaattori
Yrityspalvelukeskus

Jatkuvan oppimisen ohjaus mahdollistaa työelämän kehityksen

Muutokset työelämässä ja väestönkehityksessä tulevat vaikuttamaan siihen, miten Suomi ja Etelä-Pohjanmaa pärjäävät tulevaisuudessa. Osaaminen ja sen kehittäminen tulevat olemaan keskiössä sekä yksilötasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen ohjauksen tulee kehittyä ja uudistua, jotta sen avulla pystytään tukemaan, neuvomaan ja ohjaamaan yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita erilaissa muutostilanteissa.

Nykytilanteen haasteina ovat palveluntarjonnan sirpaleisuus, osaamisen kehittämisen kasaantuminen ja koulutustarjonnan heikkoudet vastata työelämän tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen palvelut eivät hahmotu selkeästi kaikille kohderyhmille, kuten työnantajille tai työssä oleville, ja peruskoulun sekä heikon taitotason varassa olevia on paljon. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty kaikilta osin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin sekä opiskelun mahdollistamiseen kaikille myös työuran aikana elämän eri vaiheissa.

Lähikuva sähköistä lukulaitetta pitelevästä henkilöstä. Kuva on otettu henkilön olan takaa niin, että vain hartia ja jalat sekä lukulaitteen näyttö näkyvät.
Työelämä muuttuu jatkuvasti hyvin nopealla tahdilla. Tästä syystä nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, ja koulutusta tarvitaan myös työuran aikana.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet

Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Henkilöasiakkaille suunnatut osaamis- ja muut palvelut sekä yrityksille suunnatut yrityspalvelut nivotaan tiiviimmin yhteen palvelukokonaisuudeksi. Tavoitteena on yksilöiden osaamisen jatkuva kehittäminen ja yritysten kyvykkyyden lisääminen osaamisen, uudistumisen ja kasvun johtamisessa.  

Halu oppia uutta mahdollistaa oman työn kehittämisen ja työllistymisen myös jatkossa. Rohkeus uudistua ja kokeilla uusia työtapoja on oppimisen edellytys. Oppimisen muodot muuttuvat, ja kiinnostuneille on tarjolla monia mahdollisuuksia. Yritysten tarjoamien koulutusten ja oppimisympäristöjen lisäksi tarjolla on paljon omaehtoista opiskelua tukevaa materiaalia, kuten videoita ja ilmaisia tai kohtuuhintaisia verkkokursseja eri oppilaitoksissa ja yliopistoista. Nykyteknologialla työntekijät voivat myös itse luoda digitaalisia koulutuksia. Tämä tarjoaa uuden tilaisuuden sekä oppia itse että jakaa osaamistaan muille. Yrityksistä löytyy jo nyt paljon osaamiseen liittyvää tietoa, jota tulisi paremmin hyödyntää ja kerätä. Näin toimimalla voimme varmistaa, ettei osaaminen häviä ihmisten siirtyessä eläkkeelle.  

On tärkeää, että myös suomalainen koulutusjärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja mahdollistaa joustavan, työelämän tarpeet kohtaavan osaamisen kehittämisen. Korkeakouluilla ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksilla tuleekin olla nykyistä vahvemmat kannusteet jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi – ohjausta unohtamatta. 

Ylhäältä kuvattu toimistossa sijaitseva työpöytä, jonka ääressä työskentelee kolme henkiöä. Pöydällä on kannettava tietokone, papereita, suojakypärä sekä muita työskentelyvälineitä.
Jatkuvan oppimisen tukemisella voidaan edesauttaa osaamisen kehittämistä ja näin mahdollistaa monia asioita kuten työuran mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Hallitus on hyväksynyt 23.06.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin erillisyksikkönä toimiva Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Rakenteilla oleva palvelukeskus tulee edistämään työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Palvelukeskuksen tehtävät:

  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi
  • osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi
  • erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun sekä muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen
  • alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki sekä vaikuttavuuden edistäminen

Palvelukeskuksen perustamista valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, työelämän järjestöjen ja aluehallinnon kanssa. Palvelukeskuksen myötä ELY-keskus tulee siis tekemään yhteistyötä edellä mainittujen toimijoiden kanssa myös jatkossa.

Lisätietoja aiheesta:

ELY-keskuksen rooli jatkuvan oppimisen koordinoinnissa (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen jatkuvan oppimisen asiantuntijat (asiantuntijahaku.ahtp)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (miniedu.fi)

Heikki Hurrila
Kehittämisasiantuntija
Jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa ELY-Keskus

Jatkuva oppiminen on koko elämänkaaren aikaista oppimista

Työelämä muuttuu ja osaaminen vanhenee, sekä vaatimukset osaamiselle kasvavat alalle kuin alalle. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Työelämään tarvitaan isoja muutoksia työssä olevien osaamiselle ja aikuisväestön koulutustason nostolle, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Osaamistason nostaminen lisää yhtenä tekijänä tuottavuutta ja kilpailukykyämme. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan erityisesti työikäisten väestölle nopealla aikataululla järjestettyä lyhytkestoista koulutusta, jatko-täydennyskoulutusta sekä muita uudenlaisia kehittämistoimia oppimisympäristöjen ja verkostojen kehittämiseen.

Jatkossa on löydettävä keinoja vastata uudistuvien työmarkkinoiden tietotarpeisiin ja tukea osaamispalveluja kaikille väestöryhmille. Toimet vaativat ennakointia, jossa tunnistetaan sekä nykytilan että pidemmän aikavälin toimia. Yhteiskunnan näkökulmasta on erityisen tärkeää edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämistä ja tukea työllisyyttä vahvistavia ammatti-toimialasiirtymiä. Työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa tulee entisestään saada paremmaksi, jotta työllisyysaste paranisi.

Samalla kun yhteiskuntamme kamppailee koronaa vastaan, on osaamisen kehittäminen tärkeää muutokseen sopeuttamiselle ja siitä toipumiselle. Koulutustarjonnan tulee vastata nykyisiin tarpeisiin. Yrityksille ja muille työpaikoille on kehitettävä välineitä, joilla työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastataan nopeasti kriisin päättyessä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennakoivasti. Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiselle. Johdon tuki ja ohjaus lisää henkilöstön sitoutumista ja vahvistaa näin toimijan yhteisten tavoitteiden saavuttamista osaamisen kehittämiselle.

Kirjoittajan mietelmiä osaamisen kehittämiseen

Ihmisiä työskentelemässä korkealla sähkömastolla eri tehtävissä.

Työn haasteet ovat voitettavissa osaamisella ja yhteistyöllä. Kuva: Juha Laukkola.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat alueellamme jo olemassa, mutta palvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii vielä toimia. Alueemme oppilaitokset ovat lisänneet osaamista ja investointeja, joilla työelämän vaatimuksiin halutaan vastata.

Reaktiivisia uusia ja nopeita toimintamalleja on löydettävä osaamisen kehittämisen tueksi. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä osaamisen kehittämisen tueksi on mahdollistettava yritysten käyttöön vielä paremmin.

Kehittämistoimet koronahetkessä ovat nyt monessa yrityksessä haasteiden ja uuden edessä. Jatkuvuus ja yritysten näkymät eivät ole pitkäkantoisia, mutta eteenpäin mennään myös koronan voittamisessa. Näkymät sumun jälkeen ovat palaamassa ja ennusteet entiseen toivon mukaan palaavat. Onko maailma entisellään? Ja miten maailman talouspyörät lähtevät pyörimään? Osaamisen ja kehittämisen osalta ei pysähtymistä toivota vaan sen tulisi jatkua eteenpäin tilanteesta huolimatta. Osaajia tullaan edelleen tarvitsemaan jatkossakin. Tilanteen normalisoiduttua työvoiman osaajapula alueellamme vain kiihtyy samalla kun väestöpohjamme vielä pienenee. Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja työuran jatkamiselle on löydettävä myös osaamisen ylläpitäviä keinoja. Jatkuvaa oppimiseen on löydettävissä käytännöllisiä ja motivoivia keinoja yhteistyön kautta toimijoiden kanssa. Toimintamalleja osaamisen kehittämiseen voi olla jo monella yrityksellä käytössä, jotka ovat jo nyt siirrettävissä muidenkin käyttöön.

 

Heikki Hurrila
kehittämisasiantuntija / jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa