Peltovalvontaa harjoittelijan silmin

Tällä kertaa ääneen päästettiin minut, eli Johanna Mäki Ilmajoelta. Olen kolmannen vuoden ammattikorkeakouluopiskelija, opinnäytetyötä vaille valmis agrologi. Pääsin yhdistettyyn erikoistumisharjoitteluun Seinäjoen maaseututoimelle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen peltovalvontapuolelle.

Harjoittelu alkoi 5 viikon työskentelyjaksolla kaupungin maaseututoimella. Siellä ollessa vastaanotimme toisen harjoittelijan kanssa päätukihakemuksia, ja teimme mm. tukioikeuksien siirtoja. Koen, että tämä aika antoi itselleni todella tärkeää teoriapohjaa tulevaan käytäntöpainotteisempaan harjoittelujaksoon ELY:n peltovalvontoihin.

Olen syntynyt ja kasvanut maatilalla, joka on edelleen aktiivinen lypsykarjatila. Kotitilallani on ollut koko tilan valvonta vuonna 2018, eli minulla oli entuudestaan jonkinasteinen näkemys mitä peltovalvonnassa tarkastetaan. Nyt kun olen päässyt itse mukaan valvontatapahtumaan ns. paremmalle puolelle, eli valvojan saappaisiin, on se näyttänyt monia uusia puolia. Valvojalla on tarkastuksista vastuu, ja asioita täytyy dokumentoida muistiinpanoilla ja valokuvilla. Kaikki todetut asiat tulee olla myös todistettavissa.

Ensimmäistä kertaa saadessani satelliitilla kuvatun kartan käsiini, olin rehellisesti sanottuna aika pihalla. Kasvikoodit, digitoidut rajat ja koordinaatit olivat minulle uutta ja ihmeellistä. Onneksi työyhteisö on täynnä avuliasta porukkaa, ja minulle tehtiin heti selväksi, että kysyä saa ja pitääkin. Olen noudattanut sitä ohjetta, ja olen huomannut sen kantavan pitkälle.

Peltovalvontaa tehtäessä on äärimmäisen tärkeää, että valvoja tietää, mitä on tekemässä, tunnistaa eri viljelykasvit ja omaa tietynlaista silmää erilaisia maalajeja, kasvupaikkoja ja viljelykasveja ajatellen. Niin sanottu maalaisjärki on tärkeää. Se tulee ilmi myös viljelijöiden kanssa keskustellessa; mukana on huippuosaajia uusilla teknologioilla, ns. vanhankansan viljelijöitä sekä vasta-alkajia. On tärkeää ymmärtää myös kaikkien heidän näkemyksiään heidän pelloistaan keskustellessa. Valvoja on parhaillaan viljelijälle valmentaja, jolta viljelijät voivat tarkistaa asioita ja saada tärkeitä käytännön ohjeita.

Peltovalvontaa maakunnassa. Tässä luen karttaa tabletilta ja tarkastan lohkon rajoja.

Äärimmäisissä ongelmatilanteissa, joissa olen itsekin ollut mukana, olen huomannut olevan hyvin tärkeää ajatella ensin asia monelta kantilta ennen sanktioihin tai muihin äärimmäisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Viljelijän kanssa käydään asiat läpi, ja heidän perusteluitaan kuunnellaan ja kunnioitetaan. Suuremmat toimenpiteet eivät ole valvojien tavoite, ja aina on toiveissa, että niitä ei tulisi tehdä. Ongelmatilanteissa ei kuitenkaan kukaan ELY:ssä jää yksin, vaan asioita pohditaan valvontaparien kesken, ja aina voi kääntyä kokeneempien, vuosia valvontaa tehneiden työkavereiden, valvontapäällikön tai ylitarkastajien puoleen.

Heinäkuun alusta näin lokakuun loppuun saakka kestänyt harjoittelujaksoni ELY:llä peltovalvonnassa on antanut minulle paljon enemmän mitä osasin odottaa. Tänä aikana olen paitsi päässyt näkemään maataloushallinnon töitä paraatipaikalta ja nähnyt maakuntamme eri kolkkia, olen myös osallistunut mielenkiintoisiin keskusteluihin ja tutustunut moniin uusiin mukaviin ihmisiin.

Johanna Mäki
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen työharjoittelu pähkinänkuoressa

Talven taittuessa ovat avautuneet myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusten harjoittelijahaut.

Kaikki vastuualueet ja johdon tuki ovat tänäkin vuonna tarjoamassa, pitkälle toistakymmentä harjoittelupaikkaa Aarresaaren- ja Valtiolle.fi sivuston kautta. Osa harjoittelupaikoista tarjotaan yhteistyössä mm. Seinäjoen kaupungin maataloustoimen kanssa.

Moni ammattiin valmistuva onkin vuosittain tarttunut tähän mahdollisuuteen saada opiskelussa tarvittavaa työharjoittelua ja hankkia samalla arvokasta työkokemusta.

Harjoittelun sisältö

Meille on kunnia-asia, että harjoittelijat saavat tehdä ”oikeita töitä”.  Tarjoamme harjoittelijoille tehtäviä, joissa he voivat aidosti soveltaa opintojaan ja hankkia käytännön työn kautta jatko-opiskelua ja työllistymistä tukevia taitoja. Harjoittelijoille tarjottavissa tehtävissä huomioidaan eri koulutusasteet ja opiskelun etenemisvaihe, jolloin tarjottava tehtävä ja harjoittelijan opiskeluvaihe ja mahdollinen työkokemus voidaan huomioida. Huolellisella etukäteissuunnittelulla pyritäänkin takaamaan harjoittelun onnistuminen.

Toisinaan voimme myös tarjota harjoittelujakson jälkeen mahdollisuutta lopputyön tekemiseen. Tästä syystä harjoittelijan kannattaa rohkeasti ottaa asia puheeksi esimiehensä kanssa.

Palkkaus

Harjoittelun lisäbonuksena on harjoitteluajalta saatu palkka, joka on mukava lisä muuten niin tiukkaan opiskelijabudjettiin. Palkkauksessa noudatamme yleisiä valtionhallinnon harjoittelijoiden palkkataulukoita, joissa otetaan huomioon koulutusaste, opiskelujen etenemisvaihe ja mahdollinen aikaisempi kokemus ko. tehtävistä. Eli, riippumatta mihin valtionhallinnon virastoon pääsee harjoitteluun, palkkaehdot ovat samat.

Perehdyttäminen

Harjoittelijoille järjestettävän valtakunnallisen perehdyttämistilaisuuden lisäksi pidetään omia perehdyttämistilaisuuksia ja nimetään työtehtäviin perehdyttämisestä vastaava.

 

Perehdyttäminen ei ole vain yksipuolista, joten harjoittelijoita rohkaistaan aktiivisesti itse selvittämään ja kyseenalaistamaan asioita. Harvinaista ei ole, että harjoittelijoiden ”uusin silmin” esiin tuoma käytännön ongelma, tai työskentelytavan kyseenalaistaminen onkin muuttanut työskentelytapoja meillä.

Työpaikkaedut

Harjoittelijoille tarjotaan samat työpaikkaedut kuin muillekin. Työantajan tukema lounas, kulttuuri- ja liikuntaetu (EPassi), työterveyshuollon palvelut ja liukuvan työajan käyttömahdollisuus kuuluvat myös harjoittelijalle. Työssä tarvittavat työvälineet, kuten läppärit ja puhelimet hankitaan myös harjoittelujakson ajaksi.

Harjoittelujakson vaikutus työllistymiseen

Harjoittelijoille tehdyissä lähtöhaastatteluissa erityistä kiitosta on saanut mielekkäät työt ja hyvä työyhteisö. Apua on aina saanut tarvittaessa, kynnys kysymyksiin on matala ja harjoittelijat ovat kokeneet kuuluvansa työyhteisöön tasavertaisena jäsenenä. Tästä syystä moni onkin toivonut työllistymistä meille jatkossakin.

Valtionhallinnon rekrytoinnit ovat hyvin maltillisia, mutta mahdollisuus palkata määräaikaista henkilöä avautuu toisinaan. Tuota kautta monelle harjoittelijalle on auennut meille pidempi työmahdollisuus. Esimerkiksi maaseutuyksikössä on yli puolen kymmentä entistä harjoittelijaa eri tehtävissä.

ELY-keskuksen harjoittelu/määräaikainen työsopimus on myös kovaa valuuttaa työmarkkinoilla. Toisinaan matka meiltä onkin jatkunut muihin valtion virastoihin, tai yksityisiin työpaikkoihin (esim. konsultit). Eli, meiltä saatu harjoittelu- tai määräaikainen työkokemus on vaikuttanut valintaan positiivisesti.

Harjoittelujakson onnistuminen parhaimmillaan

Onnistunut, hyvin suunniteltu ja toteutettu harjoittelujakso palvelee niin harjoittelijaa, kuin meitäkin. Kumpikin voittaa.

Harjoittelija saa tarvitsemaansa työkokemusta, pystyy hyödyntää opiskelutietojaan ja hankkii tarvittavia työelämätaitoja. Me puolestamme saamme uusien työtovereiden myötä apua työtehtäviin ja kaupan päälle uusia, raikkaita ajatuksia ja ideoita.

Merja Luhtala
Johtava henkilöstöasiantuntija
Rekrytointitiimi
Keha-keskus

(Keha-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto)