Ideasta se lähtee – yrittäjyys nimittäin!

Ennen ideaa on usein yksi toive; se voi olla toive vaurastumisesta, joskin yhä useammin toiveena on vapaus. Siis yrittämisen vapaus – toive päättää itse missä, milloin, millä tavoin työskentelee ja halu tehdä itselleen merkityksellistä työtä.

Lähes poikkeuksetta asiakkaat ovat meihin yritysneuvojiin yhteyksissä siinä vaiheessa, kun visio omasta yrityksestä on jo melko pitkällä. Toiveet ovat hahmottuneet ideaksi ja idea jalostunut liikeideaksi. Kun liikeidea puetaan kirjalliseen muotoon, tuotoksena on liiketoimintasuunnitelma eli tuttavallisesti LTS. Joskus sattuu niinkin että LTS on kirkkaana yrittäjäkandidaatin korvien välissä, jolloin suosittelemme saattamaan sen päivänvaloon. Kirjallinen työ saattaa olla pakkopullaa, mutta siihen kannattaa paneutua huolella, sillä LTS:ää leipoessa suunnitelmat terävöittyvät entisestään. Puolivahingossa tuleekin sitten järkeiltyä yksityiskohtia, joita ei ole aiemmin tullut miettineeksi. Pakkopulla saattaakin sisältää enemmän rusinoita uunista ulos tullessaan, kuin alun perin oli uskallettu ajatellakaan. Liiketoimintasuunnitelma palveleekin ennen kaikkea yrittäjää itseään. Tarpeellinen se on myös haettaessa esim. rahoitusta perustettavalle yritykselle tai starttirahaa.

Yrittäjyydestä kiinnostuneille on monenlaisia palveluita tarjolla.

Miten sitten aloittaisin?

Miten toimia silloin, jos löytyy kiinnostuksen kipinä yrittäjyyttä kohtaan, mutta ei ideaa saatikka “älteeässää”? Kyllä, yritysneuvonnan palvelut ovat silloinkin käytettävissä. Kipinähän voi myöhemmin yltyä poltteeksi, jolloin on hyvä, jos takataskussa on jo tietoa yrittäjyyteen liittyvistä palveluista. Yrittäjyys voi konkretisoitua myöhemmin, vaikkapa kiinnostavan myynnissä oleva yrityksen kautta. Jos etsit ostettavaa yritystä tai olet kiinnostunut esim. franchising-yrittäjyydestä, tutustu TE-palveluista löytyviin avoimiin työpaikkoihin. Sieltä löytyy nimittäin myös yrittäjäpaikkoja! Samaten kannattaa tutkia netistä löytyvät kauppapaikat ja ketjuyrittäjyyttä käsittelevät sivustot.

Kevytyrittäjyyttä, sivutoimiyrittäjyyttä vai mitä?

Ja eipä ole olemassa niin kevyttä yrittäjyyttä, etteikö sen tiimoilla voisi yritysneuvojan pakeille hakeutua. Julkisuudessa kevytyrittäjyys on kovasti framilla, sen sijaan lainsäädäntömme ei kevytyrittäjyys-käsitettä tunne. Tärkeää on hahmottaa, onko tarkoitus toimia kevytyrittäjänä, joka laskuttaa asiakasta ja nostaa oman palkkansa laskutuspalvelufirman kautta, vai onko ajatuksena sittenkin perustaa oma yritys? Viimeksi mainitussa mallissa kysymys on lähinnä kirjanpidon ja laskutuksen ulkoistamisesta. Tapauskohtaista on, kumpi sopii harjoitettavaksi aiotun toiminnan luonteeseen paremmin. Valitseepa sitten niin tai näin, kevytyrittäjältäkin vaaditaan niin substanssiosaamista, kuin markkinointi-, myynti- ja neuvottelutaitojakin – yrittäjyysosaamista unohtamatta. Sivutoimiyrittäjyys on tällä hetkellä nosteessa, tämä liittyy vallitsevaan hyvään työllisyystilanteeseen. Sivutoimiyrittäjyyttä käynnistettäessä saattaa kevytyrittäjyys olla yksi vaihtoehto. Kevytyrittäjyys voi soveltua hyvin myös opiskelun ja yrittäjyyden yhdistämiseen tai keikkaluonteisten palveluiden tarjoamiseen.

Oma Yritys-Suomi -palvelussa voi testata omaa liikeideaansa.

Aloittavalle yrittäjälle tarjolla monipuolisia palveluita

Aloittaville yrittäjille on tarjolla runsaasti palveluita. Yritysneuvonnassa kartoitetaan asiakkaan lähtötilanne, sisältäen valmiudet yrittäjyyteen sekä suunnitellun yritystoiminnan luonne ja laajuus. Onko osaaminen kunnossa, entäpä yrittäjävalmiudet, taloudelliset riskit, aikataulutus, lupa-asiat, tuotantotilat ja -välineet, kilpailutilanne jne.?

Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyy aloittavalle yrittäjälle suunnattuja palveluja, joiden avulla voit testata liikeideasi toimivuuden ja soveltuvuutesi yrittäjäksi. Samasta paikasta löytyy myös liiketoimintasuunnitelmapohja.  

Palvelupolku yrittäjyyteen on kullakin omanlaisensa, joko hyvinkin suoraviivainen tai hieman mutkaisempi. Yrittäjyysneuvontaa tarjoamme kaikille aiheesta kiinnostuneille maksuttomasti ja luottamuksellisesti. Tarvittaessa ohjaamme asiakkaan yhteistyökumppaneidemme palvelujen ääreen. Ihan jokainen yrittäjyydestä kiinnostunut on tervetullut kuulolle aloittaville yrittäjille tarkoitettuihin info-tilaisuuksiin. Osa aloittavien yrittäjien palveluista on TE-palveluiden asiakkaille tarkoitettuja työllistymistä edistyviä palveluita, joihin lukeutuvat yrittäjän työkokeilu ja yrittäjyysvalmennukset. Työttömyysturvan piirissä olevien henkilöiden on nykyään mahdollista startata yritystoiminta liikkeelle ns. neljän kuukauden yrittäjyyskokeilun avulla. Starttiraha on jo melko hyvin tunnettu palvelu. Sen kohderyhmä on laaja, käsittäen esimerkiksi työstä yrittäjäksi lähtevät, kuin myös työttömät henkilötkin.

Matka ideasta kukoistavaksi yritykseksi vaatii huolellista suunnittelua ja poltetta yrittäjyyttä kohtaan. Liikeideaa kannattaa hioa ja saatavilla olevat palvelut hyödyntää niin, että yritystoiminnan käynnistyessä yrittäjä pystyy keskittymään oleelliseen eli toiveensa toteuttamiseen. 

Onko sinulla idea tai kipinä? Ota rohkeasti yhteyttä! 
Lisää tietoa löydät myös yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta. (ely-keskus.fi)

Anu Havuluoto
Yritysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan Työ- ja elinkeinotoimisto
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yritysneuvojan päivä

Kaunis maaliskuun aamu, kirkas aurinko herättää aamu-unisemmankin. Aamupuuhissa mietin päivän kulkua. Olen ehtinyt edellispäivänä suunnitella reittini, pari sähköpostiakin tapaamisajan sopimiseksi, mutta muutoin menen oman aikataulun mukaan tuttuihin yrityksiin. Nyt jo tiedän, että tästä tulee hyvä päivä. Ensimmäinen pysäkkini sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä. Matkan aikana ehdin miettiä tämän päivän viestiäni yrityksille. Uusien ideoiden näkökulmasta nämä ajomatkat ovat oikein tuottoisia. Auton lisäksi tarvitsen työssäni roppakaupalla rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta astuakseni päivittäin uusille maaperille tunnustelemaan, miten yrityksillä menee ja miten voisimme yritystä auttaa. Vaatii luottamuksellisen suhteen luomista ja hyviä kuuntelutaitoja pystyäkseen auttamaan yrityksiä heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tänä aamuna ei kynnystä ole aloittaessani tutussa yrityksessä Kutepa Rubber Service Oy:llä. Yritys on erikoistunut metalli- ja muiden pintojen pinnoittamiseen. Lisäksi yritys hankki MS-Pinnoitus Oy konkurssipesän konekannan ja varastot viime syksynä ja näin toiminta laajeni maansiirto- ja työkonerenkaiden pinnoituksiin ja korjauksiin. Toimitusjohtaja Harri Alaviitala kertoo, että uusi toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Osa MS-Pinnoituksen henkilöstöstä siirtyi Kutepa Rubber Servicen palvelukseen, ja näin osaamista ja tietotaitoa on pystytty siirtämään Kuortaneelle sujuvasti. Kutepa Rubber Service Oy:lle löytyi viime syksynä uusi tekijä Jamin Palvelut Oy:ltä hankkimastamme Metallialan jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja yritys työllisti uuden osaajan heti koulutuksen päätyttyä. Keskustelimme Harrin kanssa yleisesti työmarkkinatilanteesta ja kävimme läpi TE-palvelut, tämän kevään työllistämispalkkiota unohtamatta.

Keskusteluja yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista

Seuraavaksi kurvaan Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy:lle, jossa tapaan toimitusjohtaja Juha Katteluksen, jonka kanssa käymmekin pitkään keskustelua yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. Yrityksessä on jatkuva pula ammattimiehistä. Vaikkakin kasvu on taittunut ja varovaisuutta on ilmassa, näyttää tämä vuosi suhteellisen hyvältä. Kutepa toimittaa materiaalinkäsittely- ja varastointijärjestelmät teollisuuden käyttöön. Yrityksessä tehdään myös osavalmistusta ja konepajatyötä, asennusta ja kunnossapitoa sekä kuljetuskaluston (SITE) valmistusta. Tällä hetkellä akuuteimmat tarpeet ovat autosähköasentajasta sekä alumiinihitsarista. Ottavat myös raskaskalustoasentajia, aina kun alan osaajia löytyy. Sovimme, että laitetaan paikat hakuun TE-palvelut.fi –sivuille ja selvittelen myös autosähköasentajan (raskaskonepuolen) täydennyskoulutusmahdollisuutta Osaajia yrityksiin -rekrykoulutuksessa mukana olevilta koulutuksen toteuttajilta.

Yrityksen kehittämispalvelut kiinnostavat

Palokatkosuunnittelua tekevä Insinööritoimisto Pasto on seuraava pysäkkini. Kati kertoo yrityksen kasvaneen 100% viime kuukausien aikana, kun yritykseen on palkattu ensimmäinen työntekijä. Samalla toimintaa on laajennettu myös savunpoistosuunnitteluun sekä palotekniseen suunnitteluun. Keskustelemme Yritysten Kehittämispalveluista ja Kati toteaakin, että voisi harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä, jotta saisi näkökulmia myös ”laatikon ulkopuolelta”. Kati on Kuortaneen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja keskustelemme myös mahdollisesta vierailustani yrittäjien aamupalalla kertomassa ajankohtaisia terveisiä TE-palveluista. Sovimme palaavamme tähän viimeistään alkusyksystä.

Syödäkin pitää ja tänään päätän pysähtyä matkan varrella Pizza-kebab-burger Rozaan maukkaalle lounaalle. Lounaan lomassa vaihdamme Georgi Gerasimovin kanssa kuulumisia. Georgi muistelee Suomeen muuttoaan liki 15 vuotta sitten ja antaa kiitosta TE-palveluille alkutaipaleestaan. Nyt hän on toiminut yrittäjänä noin 12 vuotta. Työvoiman tarvetta ei yrityksessä tällä hetkellä ole, mutta Georgi haluaa tarjota työkokeilumahdollisuuden, jos jollakin työnhakijalla on sellainen tarve.

Seuraavaksi ajan Kuortaneen Leppälänkylään Pohjanmaan Erikoispurku Oy:lle. Aluksi keskustelen varatoimitusjohtaja Sami Vainion kanssa. Sami kertoo, että korjausrakentaminen näyttäisi lisääntyvän uudisrakentamisen hieman hiipuessa. Kevään mittaan yrityksen työvoiman tarpeet tulee lisääntymään ja tulevana kesänä on isoja työmaita myös Seinäjoella alkamassa. Osaavia purkutyöntekijöitä on haastava löytää, ja tämän takia olemmekin järjestäneet yrityksen kanssa rekrykoulutuksen, joka päättyi noin vuosi sitten. Kävimme läpi vaihtoehtoja uuden työvoiman hankintaan, kun toimitusjohtaja Ari Ämmälä saapui paikalle. Päätettiin laittaa Konemiehen/autokuskin ja Rakennusmestarin paikat tässä vaiheessa hakuun ainakin, kartoittavat tarkemmin purkumiesten tarvetta vielä ennen niiden paikkojen auki laittamista, palaamme niihin parin viikon päästä. Kehittämistarpeitakin yrityksessä olisi, lupaan heittää liidin ELY-keskuksen Kari Välimäelle. Pohjanmaan Erikoispurku Oy:n tytäryhtiö Peprec Oy on jätehuoltoyritys, joka toimii samalla tontilla. Toiminta on käynnistynyt vasta noin vuosi sitten, ja edelleen tehdään infraa. Puuta ja betonia tulee tällä hetkellä hyötykäyttöön ja yritys työllistää noin 4 henkilöä. Saan mukaani joulukuussa Facebookissa voittamani hienon Peprec-pipon.

Leppälänkylästä ajan sovittuun tapaamiseen Kuortaneen Urheiluopistolle toimitusjohtaja Jussi Töyrylää tapaamaan. Kuortaneen Urheiluopistolla on tällä hetkellä käynnissä historiansa suurimmat investoinnit; vuosien 2017-2022 aikana noin 20 miljoonaa euroa, joista Urheiluopiston osuus noin 16-17 miljoonaa euroa ja kunnan osuus 3-4-miljoona euroa. Palloiluhalli valmistuu tämän kevään aikana ja uuden telinevoimisteluhallin rakentaminen alkaa toukokuussa. Ravintolan laajentaminen on ensi keväänä tavoitteena ja uuden hotellin rakentaminen alkaa 2-3 vuoden sisällä. Kaikkiaan Kuortaneen Urheiluopisto työllistää 150 henkilötyövuotta, viime vuoden aikana maksettiin palkkaa jopa yli 500 henkilölle. Valmentajat löytyvät alan verkostojen kautta, mutta ravintola, joka työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä ja siivoustoimiala, joka työllistää liki 10 henkilöä, tullee tulevaisuudessa kärsimään työvoimapulasta. Tällä hetkellä on vastaanottovirkailijan paikka haussa ja ravintola- ja siivoustyön paikat tulevat hakuun vielä kevään mittaan.

Saaren Hirsitalot, Hirsityöntekijä Niko Mäkipelto

Seuraavaksi ajan Saaren Hirsitalot Oy:n tapaamaan toimitusjohtajaa. Raimon kanssa ollaan tuttuja yritysneuvoja-urani alkupuolelta. Kohtaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa johti ehdokashaun kautta työntekijän löytymiseen Raimolle. Niko Mäkipelto työskentelee edelleen yrityksessä. Viimeksi ovat työllistäneet viime kesänä oppisopimuksella uuden tekijän. Tällä hetkellä yrityksessä ei ole työvoiman tarvetta, mutta Raimon sanoin, hän tietää, kehen ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee.

Tämän päivän saldona kahdeksan miellyttävää kohtaamista kuortanelaisten yrittäjien kanssa. Hyviä keskusteluja, tiedon, näkemysten vaihtoa. Uskonpa, että kaikille jäi jotain uuttakin tapaamisista. Kotiin ajan täysin kuivalla tiellä auringon paistaessa edelleen. Jo kotimatkalla palailen pikkuhiljaa perheenäidin rooliin lasten soitellessa suunnitelmiaan. Peprec-pipo löytää uuden omistajan viskarilaisen päästä, jossa se pysyi illalla jopa Duudsonit Activity Parkin tempuissa. Kuten aamulla uumoilin, tästä tuli hyvä päivä.

Johanna Olsson
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Työllisyyden hoito on yhteispeliä!

Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on maakunnassamme edelleen laskusuunnassa (-5,8%). Meillä EP:llä usko tulevaan on tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan maltillista. PK-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa. Myös tänä vuonna suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yrittäjät ovatkin entistä keskeisemmässä roolissa luomassa työtä ja hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan, kun työttömyys laskee niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Yhä useampi henkilö on ollut yli vuoden työttömänä. Mukana joukossa on yhä enemmän myös korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä. Työttömyys näkyy erityisesti myös Etelä-Pohjanmaan kuntien kukkarossa. Syyskuussa 2016 eteläpohjalaiset kunnat maksoivat Kelalle 742 934 euroa rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Suurimmat maksajat olivat Seinäjoki, Kurikka ja Lapua. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää.

Jo nyt kunnat pohtivat yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa mahdollisuuksia työmarkkinatukea saavien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee entisestään kasvamaan, koska vuonna 2019 aloittavissa maakunnissa palvelun tuottajina ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori! Vuoden 2017 keväällä aloittavat kuntien työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut pohtivatkin uusia työllistämisen keinoja yhteistyössä työhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

ELY-keskuksella on käytettävänään yli 15 miljoonan euron määräraha, jolla työnhakijoiden työllistymistä voidaan helpottaa. Tästä rahasta käytetään TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja starttirahaan noin 7 miljoonaa euroa. Työnhakijoiden osaamista ja työnhakuvalmiuksia kehitetään lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla.
Pari viikkoa sitten hallitus jätti eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain, julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain ja työsopimuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan työttömän henkilön saamasta työttömyysturvasta voitaisiin jatkossa rahoittaa starttiraha, palkkatuki ja liikkuvuusavustus. Tavoitteena on, että palveluja olisi jatkossakin joustavasti saatavilla ja ne tukisivat polkuja avoimille työmarkkinoille ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ehdottaa myös rekrytointikokeilua, jossa työnantaja voisi ottaa henkilön lyhytaikaiseen (max 1 kuukausi) työkokeiluun ja sen aikana arvioida työnhakijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu perustuisi työnhakijan vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä.

Jos lakiesitykset tulevat voimaan aloittaa TE-toimisto myös vuonna 2017 entistä tiiviimmän yhteydenpidon työnhakijoihin. Tiivis yhteydenpito vähintään kolmen kuukauden välein palvelisi TE-toimiston perustehtävää eli työnvälitystä. Avoinna olevat työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työnhakija pääsisi kiinni työelämään. Työnhakijoiden velvollisuuksia tiukennettaisiin myös. Jatkossa olisi entistä suurempi velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä sekä parantaa omia työllistymismahdollisuuksia esim. valmennusten ja työvoimakoulutuksen avulla.

Jotain eteläpohjalaisesta työllisyyden hoidon yhteispelistä kertoo se, että meillä työttömien osuus työvoimasta on ollut jo pitkään maan toiseksi alhaisin ollen tällä hetkellä 9,5%.

Lue myös, mitä Etelä-Pohjanmaalla tehdään nuorisotakuun hyväksi eri tahojen yhteistyönä.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus