Osaanko kehittää itseäni?

Osaamisen kehittämisestä on tullut hittituote elinikäisen oppimisen maailmassa. Meistä jokainen kehittää itseään joka päivä, usealla eri tavalla. Mutta miten voin kehittää itseäni TE-palvelujen avulla?

TE-palveluita on nyt runsaasti tarjolla maakunnassamme. Tarjolla on ammatillista tutkintotavoitteista koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, erilaisia valmennuspalveluita, asiantuntija-arviointeja sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Suuren palvelutarjonnan lisäksi TE-toimistossa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin alueemme yritykset etsivät osaavia tekijöitä.  TE-palvelujen suuren vaihtoehtotarjonnan taustalla on se, että saamme eteläpohjalaiset työt ja tekijät kohtaamaan.

Kuvassa liidulla piirretyn ajatuskuplan sisällä hehkulamppu.

Mitä osaamisen kehittämisen palveluilla tarkoitetaan?

Ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja on maakunnassamme kymmeniä. Lisä- ja täydennyskoulutusta voidaan taas suunnitella kohderyhmän mukaan esim. tietyn toimialan tutkinnon suorittaneille (esim. korkeasti koulutetut) tai työkokemuksen omaaville (esim. automaatiotekniikka, palvelualat). Nykyään varsinkin ammatillisessa koulutuksessa rakennetaan opiskelijoiden opintopolut hyvin henkilökohtaisesti ja räätälöidysti. Jokaisen opiskelijan opintopolun rakentamisen lähtökohtana on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Räätälöidyt ratkaisut edellyttävät oppijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta siitä, että opinnot etenevät suunnitelmallisesti. Opinnot vaativat uusien oppimis- ja opetusmenetelmien omaksumista. Opiskelijoille pyritään järjestämään myös erilaisia tukipalveluja oppimisen tueksi.

Valmennuspalveluja toteutetaan ryhmämuotoisesti, mutta yhä useammin asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä valmennusta esim. työmarkkinoille siirtymisessä, työpaikan etsimisessä tai tulevaisuuden uravaihtoehtojen pohtimisessa. Palveluja voidaan toteuttaa lähiopetuksena, etäopetuksena tai jopa verkon kautta. Asiantuntija-arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa työnhakijan työ- ja toimintakykyä työelämän lähtökohdista käsin. Työ- ja koulutuskokeilut ovat apuvälineitä erilaisten koulutusalojen kartoittamisessa tai erilaisiin työtehtäviin tutustuttaessa.

Mitä osaamisen kehittäminen maksaa minulle tai yhteiskunnalle? TE-toimiston asiakkaille palvelut ovat maksuttomia. TE-palvelut rahoitetaan kokonaan työllisyysmäärärahoista.

Kuvassa kerrotaan työvoimakoulutuksen, valmennuspalveluiden ja muiden TE-pavleluihin käytössä olevasta rahoituksesta ja eri palveluiden hintoja henkilöä kohti.

 

Miten hakeutua osaamisen kehittämisen palveluihin?

TE-toimiston asiakas voi hakeutua koulutukseen tai valmennuspalveluihin TE-palvelut -sivuston OMA ASIOINTI-linkin kautta. Kannattaa muutenkin tutustua TE-palvelujen sosiaalisen median kanaviin sekä nettisivuihin, joissa on kerrottu osaamisen kehittämisen palveluista mm. lyhyiden esittelyvideoiden kautta. Videoilla pääset kuulemaan mm. erilaisia opiskelijoiden kertomuksia.

Alueemme työnantajat tarvitsevat uutta osaavaa työvoimaa. TE-palveluiden avulla työllistymisen mahdollisuudet kasvavat. Nyt jos koskaan on osaamisen kehittämisen paikka!

http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/etela-pohjanmaa


Marjut Leppänen
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

Iiris Lahti

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto