Mikä ihmeen työkykyohjelma?

Meillä jokaisella työtä tekevällä on ajoittain jotain kremppaa. Emme pysty kokoaikatyöhön tai nykyinen työ ei sovellukaan meille enää. Olemme silloin osatyökykyisiä. Jos työ osataan sovitella niissä tilanteissa oikein, työpanoksemme onkin riittävä. Osatyökykyisyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua myös täsmätyökyvystä ja täsmätöistä. Työkykyohjelman tavoitteena on se, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Olemme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa nyt vuoden ajan kehittäneet TE-palveluja työkykyohjelman mukaisesti. Halusimme kehittää palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa. Olemme tehneet myös sisäistä kehittämistyötä, jotta tunnistaisimme asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen sekä voisimme tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Olemme panostaneet myös yritysyhteistyöhön ja viestintään.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas saa hyvää ja oikeaa palvelua alusta saakka. Olemme tehneet yhdessä konkreettisia toimia osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta. Tarpeita oli Järvi-Pohjanmaan alueella ja siellä asiakastyö on päässyt nyt alkuun työttömien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kohderyhmässä ja kumppanina asiakkaiden kohtaamisessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pitkospuut-hanke. Palvelu alkoi marraskuussa 2021 ja asiakkaat lähtivät hienosti mukaan ja ovat motivoituneita työllistymään. Asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi ja voimavarakeskeiset tulevaisuusverstaat. Asiakkaan sairaus huomioidaan ja hänelle rakennetaan yksilöllinen polku kohti työelämää.

Toinen konkreettinen kokeilu osatyökykyisten asiakkaiden tarpeesta käsin on STM:n työkykyohjelman rahoittaman Toimeksi-hankkeen kanssa suunniteltu uudenlainen palveluosto, joka viedään lähelle asiakasta. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan pilottiluontoisesti noin 10 asiakkaan kanssa. Palvelun sisältönä on alkutilanteen kartoitus työparityönä, työkyvyn tuen tiimi lääkärin johdolla, jatkotoimenpiteet, lääkärijohtoinen verkostopalaveri ja jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Työkykyä voidaan testata konkreettisesti työpaikalla, jos se on tarpeen. Kokeilusta saadaan kokemuksia myöhemmin keväällä.

Sisäinen kehittäminen

Sisäisen kehittämisen tavoitteena on, että osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarve tunnistetaan entistä laaja-alaisemmin, kun TE-toimiston asiantuntijoiden osaamista osatyökykyisyydestä, työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä vahvistetaan.

TE-toimiston asiantuntijoiden tarpeita osaamisen vahvistamisessa on kuultu erillisellä kyselyllä. Huomioita on tehty jatkuvasti myös työssä ja syntyneisiin tarpeisiin on vastattu nopeasti. Asiantuntijoille on järjestetty infotilaisuuksia osatyökykyisyyteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työnhakijan sairausloma ja työnhaku, työolosuhteiden järjestelytuki, vammaisuus työnhaussa ja työelämässä). Asiantuntijoiden taitoja palvelutarpeen tunnistamisessa ja ohjausosaamista on vahvistettu sisäisellä henkilöstökoulutuksella ja valmennuksilla.

Yritysten rekrytoinnin helpottaminen

Olemme saaneet Vates-säätiön mukaan alueelliseen toimintaan ja työllisyyden hoidon toimijoille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia liittyen osatyökykyisten työllistymiseen. Viiden eri kumppanin kanssa on suunniteltu toimia yritysten yhteiskuntavastuun teeman ympärillä. Olemme lisänneet myös yritysten tietoisuutta työllistämisen tukitoimista viestimällä aiheesta ja jakamalla onnistumistarinoita. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus osatyökykyisten palkkatukityöllistämisestä on tulossa maaliskuussa. Tilaisuus on suunniteltu yhteistyössä alueen kuntakokeilujen kanssa.

Ostopalvelut

Kun ELY-keskus ostaa TE-toimiston asiakkaille erilaisia palveluja on tavoitteena, että myös osatyökykyinen asiakas kokee palveluihin osallistumisen helpoksi. Tärkeää on myös, ettei osatyökykyisen asiakkaan palvelu keskeydy riittämättömän tuen vuoksi.

TE-palveluiden parempaan kohdentumiseen osatyökykyisille on vaikutettu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi työvoimakoulutusten hakutekstien sisältöihin ja viestintään. Vuonna 2021 koulutuksen aloitti 113 osatyökykyistä henkilöä. Asiakkaan koulutuksessa pysymistä on vahvistettu koulutusaikaisen tuen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelu on kilpailutuksessa ja sen suunnittelussa on kuultu TE-toimiston asiantuntijoita. Työhönvalmennuspalveluihin on sovittu osatyökykyisten asiakkaiden bonusasiakkuus palkkiomalli. Eri työhönvalmennuksiin on osallistunut vuonna 2021 yhteensä 290 asiakasta. Työhönvalmennuksella työtä ja muita ratkaisuja on löytynyt useille asiakkaille, ja valmennuspalvelut saavat myös asiantuntijoilta hyvää palautetta.

Etelä-Pohjanmaan TYKKI-pilotti

Osatyökykyisten asiakkaiden TE-palveluita on tehostetusti kehitetty ja seurattu TYKKI-pilotin sateenvarjon alla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen meistä ottaa osatyökyisen asiakkaan työllistymisen edistämisen osaksi omaa perustekemistään. Näin pilotissa tehtävä työ jää osaksi jokaisen omaa työrutiinia ja kun pilotti päättyy, niin myös toimintatapa jatkuu. Tärkeintä on se, että osatyökykyinen asiakas saa omat odotukset ylittävää palvelua, selkeitä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin ja työllistyy.

Työkykyohjelmaan liittyvien TE-palvelupilottien valtakunnalliset väliraportit löytyvät TEM:n sivuilta oheisesta linkistä: https://tem.fi/te-palvelupilotit.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työllisyyden kuntakokeilujen valmistelu etenee

Koronakriisi on vaikuttanut yhteiskunnassamme monenlaisiin asioihin. Niin myös työllisyyden kuntakokeilujen etenemiseen ja valmisteluun. Kuntakokeilujen aloitus on siirtynyt vaiheittain, mutta nyt hallituksen esitys työllisyyden edistämisen kuntakokeiluista on annettu eduskunnalle 4.6.2020. Kuntakokeilujen ensimmäinen vaihe käynnistyisi 1.1.2021 ja nyt täydennyshaussa oleva toinen vaihe kokeilualueita aloittaisi asiakaspalvelun 1.3.2021, jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen.

Työllisyyden kuntakokeilujen logo

Kuntakokeilujen täydennyshaku meneillään

Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Yritys- ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirretään kokeilukuntien hoidettavaksi määrärajaksi. Hallitus on luvannut linjata työvoimapolitiikan pysyvästä palvelurakenteesta hallituskauden aikana. Työllisyyden kuntakokeilujen täydentävä haku on auki ajalla 12.5.-26.6.2020. Edellisessä syksyn 2019 haussa kokeiluihin haki yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Viime syksyn hakuaika todettiin joissakin kunnissa liian lyhyeksi ja valmisteluaika jäi riittämättömäksi. Tämän vuoksi Työ- ja elinkeinoministeriö avasi täydentävän haun kuntakokeiluihin. Uudet kokeilualueet on tarkoitus valita elokuun aikana. Jos kokeiluun osallistuu useampi kunta, toimitetaan yhteinen hakemus. Ensimmäisessä hakuvaiheessa jatkovalmisteluun pääsi Seinäjoen ja Ilmajoen yhteinen hakemus.

Piirroskuva, jossa kuvataan yhteistyötä ihmisten ja palapelin avulla.

Miksi kuntia otetaan mukaan palvelujen järjestämiseen?

Kokeilu liittyy hallitusohjelman tavoitteisiin työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin. Koronan jälkeisessä ajassa tämäkään prosentti ei taida riittää julkisen talouden tasapainottamiseen, joten kaikki voitava työllisyyden edistämiseen on tehtävä laajalla rintamalla. Kokeilujen tavoitteena on tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa sovelletaan tehostettua palvelumallia, jossa panostetaan työnhakijan nopeaan kontaktointiin, työttömien yksilölliseen kohtaamiseen ja palvelutarpeen arviointiin. Kokeilun avulla saadaan tietoa siitä, parantaako kuntapohjainen palvelujen järjestäminen työllisyyden edistämisen vaikuttavuutta ja työllisyysastetta. Kokeiluja seurataan säännöllisesti yhteisesti sovituilla mittareilla. Tilastoseuranta toteutetaan kuukausittain, avoimesti ja läpinäkyvästi.

Piirroskuva, joka havainnollistaa työllisyyspalveluiden saatavuutta.

Kokeiluissa yhdistetään valtion ja kuntien resursseja palvelujen toteuttamiseen ja monipuolistamiseen. Kuntien yleisen toimialan puitteissa sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja koulutuspalvelut ovat paremmin integroitavissa asiakkaiden palvelutarpeiden tueksi. Kuntien vahvuudet monialaisessa ja -ammatillisessa palvelutuotannossa voivat olla myös sen heikkoudet, jos esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen heikko resursointi ei riitä palvelujen kysyntään. Kokeilualueet voivat rakentaa omanlaisensa palvelumallin ottaen huomioon julkisia työvoima- ja yrityspalveluja säätelevä lainsäädäntö. Kunnilla on velvollisuus järjestää riittävästi kaikkia kokeilun piiriin kuuluvia palveluja työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Jos kunnat onnistuvat yhdistämään lakisääteiset palvelut ja kunnan muut palvelut järkeviksi palveluketjuiksi ja -kokonaisuuksiksi, edistää se kokeilun tuloksissa onnistumista.

ELY-keskus hankkii kunnille osan palveluista

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset hankkivat kokeilualueille sellaiset laissa tarkoitetut palvelut, joita kokeilualueen kunnat eivät tuota itse tai yhteistoiminnassaan. Julkisesti kilpailutetut ostopalvelut tuovat tärkeän lisän yritys- ja työvoimapalvelujen tarjontaan. Yksityissektorin palveluntuottajilla on keskeinen rooli täydentää julkisia palveluja omilla asiakasrajapinnoillaan ja innovatiivisilla palveluilla. Julkisen palvelun (valtio ja kunta) ja yksityisen palvelutuotannon yhdistelmillä tuetaan työllisyyden kuntakokeilujen onnistumista tehtävässään.

 

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö

Kiinni työelämässä – myös etänä

Etäjohtamisen ja -ohjauksen mahdollisuudet poikkeuksellisena aikana

Kuka olisi uskonut, että poikkeustilanne ei ainoastaan pakottanut meitä digiloikkaan, vaan että erilaiset virtuaaliset ratkaisut ovat juuri nyt välttämättömyys lähes kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä? Perinteisesti etänä toteutetut kohtaamiset ovat tarkoittaneet etäisesti jossain kaukana toteutettua, yksisuuntaista kanssakäymistä, jossa toinen osapuoli puhuu, muut osapuolet kuuntelevat, ja vuorovaikutus on tarkoittanut virtuaalista postilaatikkoa työtilassa. Mutta täytyykö digitaalisen kohtaamisen olla henkilökohtaisuuden vastakohta?

Kiinni työelämään -hanke

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä Kiinni työelämään -hanke (ESR), jonka tavoitteena on saattaa yhteen työnhakija-asiakkaat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, sekä rekrytointiongelmia kohdanneet yritykset. Hankkeessa asiakas kulkee aktiivisesti tuettua hankepolkua kohti palkkatyösuhdetta. Tuki ulottuu työllistymisen alkutaipaleelle auttaen työnhakijaa sekä työllistävää organisaatiota pysyvän työsuhteen rakentumiseen.

Yksilövalmennuksessa henkilökohtaiset tapaamiset sekä niiden perusteella rakentuvat henkilökohtaiset, tavoitteelliset polut kohti työelämää ovat Kiinni työelämään -hankkeen toiminnan perustana myös poikkeusaikana. Tavoitteena on edelleenkin luoda jokaiselle henkilökohtainen polku työelämään, vaikka pitkään työttömänä olleiden työnhakija-asiakkaiden työnhaku voi tässä tilanteessa hankaloitua entisestään. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heillä olisi edelleenkin tarvetta työvalmiuksien ja osaamisen kehittämiselle yksilövalmennuksen keinoin. Päinvastoin ­– tarve näyttäytyy nyt vahvempana kuin koskaan.

Kiinni työelämään -hankkeen logo, jossa turkoosilla pohjalalla valkoinen tähti.

Fyysisesti kaukaa vai henkisesti läheltä

Aika, jolloin henkilökohtaiset tapaamiset eivät onnistu, haastaa meidät miettimään henkilökohtaisuuden uudelleen. Voisiko henkilökohtaisuus tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että kysymme ja aidosti kuuntelemme?

Henkilökohtaisten kohtaamisten tärkeys ei ole tärkeää vain työnhaun näkökulmasta, vaan kaikessa ihmisten välisessä toiminnassa. Sitran äskettäin julkistettu raportti Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen (Sitra, 2020) painottaa myös henkilökohtaisen tuen sekä luottamuksellisen suhteen rakentumisen tärkeyttä työttömyyden hoidossa. Luottamuksen rakentuminen on tärkeä tavoite jokaisessa asiakassuhteessa, koska ilman luottamusta ei ohjauksesta voi tulla merkityksellistä, asiakkaan omia valmiuksia vahvistavaa, tuloksellista toimintaa. Vain itseluottamus mahdollistaa oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, jotka puolestaan edesauttavat työllistymään (Sitra 2020).  Valmennuksen perustuessa etäsuhteeseen onkin ensisijaisen tärkeää vaalia rakentuneita suhteita, ettei luotettava ihmissuhde katoa.

”Luottamuksen ansaitseminen ohjaustyössä on tärkeää. Se on pohjana onnistumisille jatkossa.” Jani Aho, projektisuunnittelija.

Tarvitsemme luotetun tahon peilaamaan omaa itseämme ja ajatuksia, sekä tunnetta siitä, että meidät nähdään ja meidät kuullaan. Että olemme tärkeitä. Siksi kohtaamisten merkitystä ei voida sivuuttaa silloinkaan, kun olemme fyysisesti kaukana. Voimmehan olla fyysisesti paikalla mutta henkisesti poissa. Emmeköhän pysty olemaan myös fyysisesti kaukana, mutta henkisesti paikalla.

Kuvassa seisoo kolme hankkeen työntekijää portaikosa kuvattuna.

Kiinni työelämään -hankkeen työryhmä. Vasemmalla projektisuunnittelija Elina, keskellä projektipäällikkö Piia ja oikealla projektisuunnittelija Jani.

Luottamus etäjohtamisen ja -ohjauksen taustalla

Onnistumisen kokemukset ja inhimilliset kohtaamiset vahvistavat uskoa itseemme. Miten niiden toteutumista voidaan tukea etäällä toisistamme? Huomionarvoista on, että oli kyseessä mikä tahansa etäältä tapahtuva ohjaus (esim. esimiestyö, opettaminen, valmennus), perustuu onnistunut ohjaus luottamukseen. Esimerkiksi TTK:n raportti etäjohtamisesta (2018) toteaa, että virtuaalinen toimintaympäristö ei tarjoa luontevaa sosiaalista ympäristöä luottamuksen rakentumiselle. Siksi etäsuhteissa luottamusta tarvitaan enemmän ja sen rakentaminen heti toiminnan käynnistyessä on tärkeää.

Kaaviokuva etäjohtamiseen ja virtuaaliseen vuorovaikutukseen liittyen

Lähde: TTK 2018: Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä.

Koska luottamus syntyy siitä, että koemme tulleemme kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi, korostavat tutkimukset kasvokkain tapaamisen tärkeyttä. Huomionarvoista on, että on myös näyttöä siitä, että luottamus voi syntyä virtuaalisesti. Luottamuksen syntymistä edistävät mm. sosiaalinen, vapaamuotoinen kommunikointi (etäkahvit!), innostuneisuuden ja persoonallisuuden esiintuominen, vastuunjako ja toisten vahvuuksien huomiointi (sä osaat tän!), viestinnän oikea-aikaisuus, kuuntelu, palautteen antaminen ja motivointi (sä teit tän tosi hyvin, iso kiitos!), sekä positiivinen johtaminen ja rauhallinen suhtautuminen kriisitilanteisiin.

”Uskon, että tämä valitettava koronakriisi ikään kuin pakottaa ihmiset luomaan nyt jotain uutta ja kehittämään yhteydenpitoa ja palveluita etäyhteyksien varassa ennätysvauhtiin. Tässä on siten myös paljon mahdollisuuksiakin. Maailma ei tule olemaan enää entisensä, vaan toivottavasti kriisin jälkeen myös entistä toimivampi.” Elina Esala, projektisuunnittelija.

 

Vastuunkantoa ja henkistä läsnäoloa

Oli kyseessä minkälainen etänä tapahtuva ohjaussuhde tahansa, luottamuksellisen suhteen rakentuminen on merkityksellisen sekä tuloksellisen toiminnan perustana. Nyt jos koskaan olemme vastuussa ihmisten huomioimisesta ja kannustamisesta yksilöllisesti. Osoitetaan, että jokainen on tärkeä. Kysy ja kuuntele.

”Tässä tilanteessa voimme yhdessä asiakkaiden kanssa ihmetellä tätä päivää ja näitä muutoksia. Kuitenkin jokaisella asialla on myös omat mahdollisuutensa, kuten nyt syntyvät uudet tehtävät ja alat, joita kohti voimme yhdessä lähteä polkuja suunnittelemaan.” Elina Esala, projektisuunnittelija

 

Piia Kaunisto
Projektipäällikkö
Kiinni työelämään -hanke (ESR)
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:

Sitra, 2020. https://media.sitra.fi/2020/04/01151705/tyottomien-nakokulma-elinikaiseen-oppimiseen.pdf. Luettu 2.4.2020.

TTK Työturvallisuuskeskus, 2018. Etäjohtaminen ja virtuaalinen vuorovaikutus työyhteisössä. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etajohtaminen_ ja_virtuaalinen_vuorovaikutus_tyoyhteisossa. Luettu 3.4.2020.

 

 

AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO-palvelun logo.

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

AIMOssa mukana olevien tahojen logot.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Kuvassa on henkilöstöä, joka työskentelee AIMOssa.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.


Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

Iiris Lahti

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto