Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

• työnhakuvalmennus, (työmarkkinatori.fi)
• uravalmennus ja (työmarkkinatori.fi)
• työhönvalmennus. (työmarkkinatori.fi

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus