Työvoiman vapaa liikkuvuus mahdollistaa tien EU-uralle

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, jota vietetään aina 9.5. Schumanin julistuksen vuosipäivänä. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Hänen ajatuksenaan oli luoda eurooppalainen elin, joka hallinnoisi yhteisesti hiilen ja teräksen tuotantoa. Tällaisen elimen perustamista koskeva sopimus allekirjoitettiin vajaa vuosi myöhemmin. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.

Tästä historiasta nousee myös minun työtehtäväni EURES-asiantuntijana. Vuonna 1994 perustettu EURES on työllisyyspalvelujen eurooppalainen yhteistyöverkosto, jonka tarkoituksena on helpottaa työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Verkostossa on aina tehty työtä sen varmistamiseksi, että Euroopan kansalaiset saavat samat mahdollisuudet katsomatta kieli- ja kulttuurieroihin, byrokratian haasteisiin, erilaiseen palvelussuhdelainsäädäntöön ja puutteisiin tutkintojen tunnustamisessa kaikkialla Euroopassa.

EURES pähkinänkuoressa: Maksuton. Monikielinen. Verkosto, jossa ihmiset kohtaavat.

EU-uralle TE-liven avulla

Tässä blogissa haluan tuoda esille Euroopan unionin tarjoaman mahdollisuuden kansainväliselle työuralle. Unionin eri toimielimissä on runsaasti työmahdollisuuksia eri alojen osaajille. Tehtäviä löytyy monilta eri aloilta mm. lastenhoitajille, kokeille, hallintovirkamiehille ja ICT-alan asiantuntijoille. Tätä urapolkumahdollisuutta on avattu TE-toimiston tuottamissa TE-livelähetyksissä. Ensimmäisessä osassa käydään läpi EU-harjoitteluun hakeutumista. Harjoitteluun voivat hakea kaikki vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset. Toisessa osassa avataan sopimussuhteisten työntekijöiden tehtäviä ja hakuprosessia. Työtehtäviä löytyy monipuolisesti useiden alojen osaajille. Lähetykset avaavat hakuprosesseja ja työskentelyä monipuolisesti. Tie EU-uralla lähetyssarja jatkuu vielä parilla osalla, joissa kerrotaan vakinaisten virkamiesten hakuprosessista ja annetaan yleisinfoa asumisesta ja elämisestä Brysselissä.

Katso lisää TE-live:n lähetyksistä

• Tie EU-uralle TE-live-lähetykset OSA 3. 11.5. klo 11.00
  Vakinaisten virkamiesten valintaprosessi (te-live.fi)
  
• OSA 4: 11.5. klo 14.30 Yleisinfo asumisesta ja elämisestä sekä yleiskilpailusta. (te-live.fi)
  

Täältä löydät linkit jo aikaisemmin tänä vuonna lähetettyihin TE-livelähetyksiin:

• Tie EU-uralle! OSA 1. lähetetty 10.1.2023 (te-live.fi)
  
• Tie EU-uralle OSA 2. lähetetty 13.4.2023 (te-live.fi)
  

EURES-portaali

EURES-portaalista voit myös etsiä töitä ympäri Eurooppaa, jos EU-ura ei ole sinun juttusi. Jos etsit työtä, voit ladata myös oman CV:si järjestelmään ja tätä kautta rekisteröityneet työnantajat ympäri Eurooppaa voivat löytää sinut! Tässä vinkki myös suomalaisille työnantajille; rekisteröidy EURES-portaaliin ja löydä osaajat EU-/ETA-alueelta juuri sinun yritykseesi.

EURES-portaaliin tästä linkistä. (eures.ec)

Hyvää Eurooppa-päivää!

Sanna Davidsson
EURES-asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto
sanna.davidsson@te-toimisto.fi

Mikä ihmeen PPP?

Tämä PPP ei ole BB-talo, eli maailman tunnetuin realityohjelma Big Brother, vaikka joku niin ehkä toivoisikin. Tämä lyhenne PPP on sanoista Public-Private Partnership, joka tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole uutta, mutta se on noussut uudelleen keskusteluun monessakin yhteydessä.

Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä

Näin otsikoidaan Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa yhtä tavoitetta. Voisin kuvitella, että Säätytalolla olleet asiantuntijat olisivat pohdinnoissaan sivunneet Public-Private Partnership -teemaa, kun miettivät keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Ainakin olisi tullut miettiä, sillä ilman laajaa ja konkreettista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei tätä tavoitetta saavuteta. Viitteitä näistä pohdinnoista löytyy muutamasta hallitusohjelman kirjauksesta. Hallitusohjelmassa on maininta, jossa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa. Siis oletukseni vahvistuu, että PPP on ollut taustapohdinnoissa. Ja hyvä niin, koska tähän suuntaan olisi mentävä, jotta työllisyyspalveluiden asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranisivat.

Mitä PPP voisi käytännössä tarkoittaa?

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on hallituksen tavoite. Sekään ei varmaan tulevaisuudessa riitä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet toimivat. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että yhä suurempi osa työmarkkinoiden ulkopuolella olevista saadaan työelämään. Se taas ei onnistu vanhoilla keinoilla. Lienee tarpeen tehdä uudistuksia, jotka voivat olla poliittisesti vaikeita, mutta välttämättömiä. Tuskin tältäkään osin vältymme kepiltä ja porkkanoilta oikeassa suhteessa.

Työllisyysasteen nostamisessa PPP-yhteistyö on myös tärkeässä roolissa. Suomessa monilla yhteiskunnan hallinnonaloilla ja toiminnoilla ollaan liian sektorikeskeisiä. Nykylainsäädäntö myös vahvistaa muurien rakentamista eri toimintojen välille. Yhteistyön tekeminen esimerkiksi työllisyys-, terveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole helppoa, vaikka se olisi järkevää ja asiakkaiden kannalta välttämätöntä. Maakunta- ja soteuudistus oli kuitenkin hyvä harjoitus purkaa näitä raja-aitoja. Valmistelussa tunnistettiin monia asioita, jotka pitäisivät olla toisin, jotta toiminta olisi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Kunnat ovat keskeisessä roolissa sosiaali-, terveys- ja nuorisopalvelujen järjestämisessä ja toimeenpanossa. Kuntien rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on merkittävä. Valtio organisoi ja vastaa julkisista työnvälitys- ja yrityspalveluista omalta osaltaan. Mikä näitä julkisia toimijoita näissä toiminnoissa yhdistää? Ainakin huonot resurssit. Työnvälityspalvelujen resursointi on muissa pohjoismaissa valovuoden edellä. Tällainen perustallaaja voisi kuvitella, että Suomessa valtion ja kuntien resurssien parempi yhteiskäyttö voisi tuoda uutta potkua toimintaan. Kun tähän yhteistyöhön otetaan mukaan vielä yksityinen sektori vahvuuksineen, niin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia. Näitä harjoituksia on tehty joskus aikaisemminkin ja nyt niitä ollaan jälleen kehittämässä ns. kasvupalvelupilottien yhteydessä.

Mutta vielä systemaattisempi yhteistyön rakentaminen ja toimintamallien kehittäminen tulisi olla arkea ja laajempaa. Erilaiset kokeilut pakkaavat kuitenkin usein olla varsin suppeita ja haihtua unholaan ajan kuluessa. Sen vuoksi julkisen ja yksityissektorin yhteistyön tueksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka antaa perustan toiminnalle eikä jatkuvasti tarvitse miettiä, onko tämä mahdollista tai onko taas joku tietosuojasäännös esteenä järkevälle yhteistyölle. Mutta löytyihän tämäkin kirjaus hallitusohjelmasta – toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. Tarve on arjessa tunnistettu.

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke tukee yritysten rekrytointia sekä kuntien työllisyydenhoitoa ensi syksystä alkaen

Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. On arvioitu, että pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja vähän työkokemusta.

Asiakasta tuetaan koko ajan matkalla kohti palkkatyösuhdetta

Kiinni työelämään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto- ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, mikä johtaa asiakkaan työllistymiseen.

Tukimuotojen yhdistämisellä kehitystä osaamiseen

Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK-barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi. Näin madalletaan yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön.

Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä, jossa yhdistetään työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistaen asiakkaan ammatillista osaamista yrityksen osaamistarpeisiin vastaavaksi. Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakas- että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta sekä kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.

Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa työnhakijan näkökulmasta pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta – työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.

Kuntouttavan työtoiminnan piiristä avoimille työmarkkinoille

Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi heidän tavoitteellista etenemistään avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.

Työnantajille tietoa TE-palvelujen mahdollisuuksista

Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten kasvuedellytykset ja rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta.

Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

ELY-keskus käynnistää kesän aikana kolmen hanketyöntekijän rekrytoinnin ja Kiinni työelämään -hanke aloittaa toimintansa syyskuussa.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kasvupalveluallianssi – uusi yhteistoimintamalli

Osana maakuntauudistusta maakunnat vastaavat v. 2020 lähtien kasvupalvelujen järjestämisestä. Kasvupalvelut koostuvat nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalveluista. Hallitusryhmät linjasivat tammikuussa 2018 tulevaan alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulakiin liittyen, että maakuntia ja kuntia sekä palveluntuottajia kannustetaan toteuttamaan tulevia kasvupalveluja sekä kuntien elinvoimapalveluja yhdessä allianssimallin avulla.

Allianssi on kohtuullisen uusi toimintamalli, jota Suomessa on käytetty pääasiassa rakennushankkeissa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja yhteistyömalli on laajenemassa muillekin sektoreille. Allianssimallissa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssi on järkevää perustaa silloin, kun kyetään määrittelemään yhteiset tavoitteet, halutaan yhdistää resursseja ja osaamista sekä hankkia täydentäviä palveluja markkinoilta. Useiden palvelutavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyään entistä monimuotoisempia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvaa toiminnan seurantaa ja kykyä ratkaista ongelmia uusin innovaatioin. Allianssin periaatteisiin kuuluu yhdessä sopiminen, yhdessä työskentely, avoimuus, luottamus ja jatkuva suorituksen parantaminen. Allianssin toimintakulttuuriin kannattaa perehtyä ennen kuin sitoutuu toimintaan mukaan.

Allianssi soveltuu kasvupalveluihin

Näin voisi ainakin olettaa kunhan tavoitteet ja toimintaperiaatteet kyetään yhdessä muodostamaan. Kuntien elinvoimapalveluilla ja maakuntien kasvupalveluilla on hyvin samansuuntaisia tavoitteita. Kumpikin osapuoli panostaa alueen kehittymiseen, yritysten kasvuun ja menestymiseen sekä asukkaiden hyvinvointiin ja työllistymiseen. Kummallakaan toimijalla ei ole ylimääräisiä resursseja. Kummallakin toimijalla on kuitenkin panostuksia em. asioiden edistämiseen. Kasvupalvelujen palvelumuotoiluprojektissa yhteistyön merkitys tunnistettiin laajasti. Uuteen toimintamalliin siirryttäessä toimijoiden välinen yhteistyö on ydinkysymys – vain sellainen alue, jossa osataan yhdistää valtakunnalliset, maakunnan, kuntien ja muiden palveluntarjoajien kasvupalvelut asiakkaan kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi, voi onnistua.

Kasvupalveluallianssi tarjoaa onnistumiseen yhteistoimintamallin ja toimintatavan. Allianssimallilla ei voida muuttaa kasvupalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevia säädöksiä. Allianssissa voi kuitenkin olla mukana järjestäjien (tilaajien) omaa tuotantoa kunkin omalla tehtäväalalla. Oleellinen osa allianssia on markkinoilta hankittavien palveluntuottajien tuotanto. Sen vuoksi allianssissa on useita eri vaiheita, jotka tulee huolella suunnitella ja toteuttaa.

Lähde: TEM

Lisäinformaatiota löytyy mm. www.tem.fi ja www.alueuudistus.fi

Ja meillähän on halu onnistua.

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut, Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus