AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Oikeusturvan hinta

Hallinto-oikeuksiin saapuneiden valitusten määrä on uutisen mukaan romahtanut tietyissä asiaryhmissä. Tämä oli varsin odotettua, sillä tuomioistuinten oikeudenkäynti- ja hakemusmaksuja korotettiin 1.1.2016 lukien yleisesti 50 – 500 euroa. Markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa korotukset olivat vielä huomattavasti suurempia. Oikeudenkäyntimaksut nousivat hallinto-oikeuksissa 97 eurosta 250 euroon ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 244 eurosta 500 euroon. Aiemmin ilmaiseksi käsiteltävistä asioista muuttuivat maksullisiksi muun muassa verotusta ja julkisia maksuja, kuten pysäköintivirhe- ja terveyskeskusmaksuja, koskevat valitukset.

Valitusmahdollisuus viranomaispäätöksistä on asianosaisen oikeusturvan kannalta keskeinen periaate. Käsittelymaksujen korotus lähemmäs asioiden käsittelystä aiheutuvia kustannuksia korottaa kuitenkin muutoksenhakukynnystä oikeudellisesti epävarmoissa ja taloudellisilta intresseiltään vähäisissä asioissa. Tätä lienee tavoiteltukin, jotta tuomioistuinten resursseja saataisiin kohdistettua merkittävämpinä pidettyihin juttuihin. Maksujen korotuksen lisäksi tuomioistuinten juttumääriä on pyritty rajoittamaan muun muassa laajentamalle oikaisuvaatimuksen käyttöä uusiin asiaryhmiin. Tällöin hallintoviranomaisen ratkaisuun tyytymätön saa valittaa hallinto-oikeuteen vasta sen jälkeen, kun on ensin vaatinut viranomaiselta oikaisua.

Oikaisuvaatimus esitetään normaalisti päätöksen tehneelle viranomaisella, mutta esimerkiksi kuntien yhteistoiminta-alueiden maaseutuelinkeinoviranomaisten antamiin viljelijätukipäätöksiin oikaisua haetaan alueen ELY-keskukselta. Oikaisuvaatimukset ovat laajasti maksuttomia, mutta esimerkiksi edellä mainitusta maaseutuelinkeinoviranomaisen päätöksestä tehdystä oikaisuvaatimuksesta peritään valtion maksuperustelain nojalla säädetty 80 euron suuruinen käsittelymaksu. Jos päätöstä muutetaan oikaisua vaativan eduksi, maksua ei kuitenkaan peritä.

Oikaisuvaatimuksen käsittelevä hallintoviranomainen tutkii onko aikaisempi hallintopäätös oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla virheellinen. Jos aikaisempi päätös todetaan virheelliseksi, päätös kumotaan ja asia ratkaistaan uudelleen tai palautetaan alkuperäisen päätöksen tehneelle viranomaiselle uudelleen ratkaistavaksi. Mikäli oikaisuvaatimusta ei hyväksytä ja aikaisempi päätös jätetään voimaan, on oikaisuvaatimuksen hakijalla mahdollisuus valittaa oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä hallinto-oikeuteen päätökseen liitetyn valitusosoituksen mukaisesti.

Oikaisuvaatimusmenettelyssä korjataan ensisijaisesti päätöksissä olevia asiavirheitä. Laintulkintakysymyksiin oikaisuvaatimuksiin annettavilla päätöksillä ei juuri puututa, sillä oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä noudatetaan pitkälti samoja ohjeita ja käytäntöjä, jotka ovat olleet käytössä jo alkuperäisen päätöksen käsittelyssä. Sen sijaan hallintotuomioistuin voi valitusta käsitellessään puuttua myös laintulkintakysymyksiin. Yksittäiseen valitukseen annettu hallintotuomioistuimen päätös voi ohjata viranomaisten tulevia päätöksiä, jos päätöksellä todetaan jokin aiempi viranomaisen laintulkinta virheelliseksi.

Jälkikäteistä oikeusturvaa tärkeämpää on kuitenkin huolehtia ennaltaehkäisevästä oikeusturvasta, johon kuuluvat menettelytavat ja -periaatteet, joita viranomaiset asioita käsitellessään noudattavat. Muutoksenhaun tarve vähenee, kun hallintomenettely on laadukasta ja hallintopäätökset perustellaan selkeästi. Vaikutuksiltaan negatiivisetkin päätökset on helpompi ymmärtää, jos päätöksen perusteluissa pystytään kertomaan, miten määrättyyn lopputulokseen on päädytty. Kustannustehokkainta oikeusturvaa myös asianosaiselle ovat selkeät ja kerralla oikein tehdyt hallintopäätökset.

Jani Ruotsalainen
Lakimies
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Työllisyyden hoito on yhteispeliä!

Syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on maakunnassamme edelleen laskusuunnassa (-5,8%). Meillä EP:llä usko tulevaan on tuoreen PK-yritysbarometrin mukaan maltillista. PK-yritysten rooli työllistäjinä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa. Myös tänä vuonna suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Yrittäjät ovatkin entistä keskeisemmässä roolissa luomassa työtä ja hyvinvointia Etelä-Pohjanmaalle.

Samaan aikaan, kun työttömyys laskee niin pitkäaikaistyöttömyys kasvaa. Yhä useampi henkilö on ollut yli vuoden työttömänä. Mukana joukossa on yhä enemmän myös korkeakoulututkinnon omaavia henkilöitä. Työttömyys näkyy erityisesti myös Etelä-Pohjanmaan kuntien kukkarossa. Syyskuussa 2016 eteläpohjalaiset kunnat maksoivat Kelalle 742 934 euroa rahoitusosuutta työmarkkinatuesta. Suurimmat maksajat olivat Seinäjoki, Kurikka ja Lapua. Kunnat joutuvat maksamaan puolet työmarkkinatuesta sen jälkeen, kun kunnassa asuva työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 300 päivää. Lisäksi kunnan maksuosuus nousee 70 prosenttiin siinä vaiheessa, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea tuhat päivää.

Jo nyt kunnat pohtivat yhdessä asiakkaan ja TE-toimiston kanssa mahdollisuuksia työmarkkinatukea saavien henkilöiden tilanteen parantamiseksi. Maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli työllisyyden hoidossa tulee entisestään kasvamaan, koska vuonna 2019 aloittavissa maakunnissa palvelun tuottajina ovat yksityiset ja julkisomisteiset yritykset sekä kolmas sektori! Vuoden 2017 keväällä aloittavat kuntien työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut pohtivatkin uusia työllistämisen keinoja yhteistyössä työhallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

ELY-keskuksella on käytettävänään yli 15 miljoonan euron määräraha, jolla työnhakijoiden työllistymistä voidaan helpottaa. Tästä rahasta käytetään TE-toimiston myöntämään palkkatukeen ja starttirahaan noin 7 miljoonaa euroa. Työnhakijoiden osaamista ja työnhakuvalmiuksia kehitetään lisäksi noin 8 miljoonalla eurolla.
Pari viikkoa sitten hallitus jätti eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain, julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain ja työsopimuslain muuttamisesta. Esityksen mukaan työttömän henkilön saamasta työttömyysturvasta voitaisiin jatkossa rahoittaa starttiraha, palkkatuki ja liikkuvuusavustus. Tavoitteena on, että palveluja olisi jatkossakin joustavasti saatavilla ja ne tukisivat polkuja avoimille työmarkkinoille ja yrittäjäksi ryhtymistä.

Hallitus ehdottaa myös rekrytointikokeilua, jossa työnantaja voisi ottaa henkilön lyhytaikaiseen (max 1 kuukausi) työkokeiluun ja sen aikana arvioida työnhakijan soveltuvuutta kyseiseen tehtävään ennen työsopimuksen tekemistä. Työkokeilu perustuisi työnhakijan vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä ja alentaa työnantajien kynnystä palkata työttömiä.

Jos lakiesitykset tulevat voimaan aloittaa TE-toimisto myös vuonna 2017 entistä tiiviimmän yhteydenpidon työnhakijoihin. Tiivis yhteydenpito vähintään kolmen kuukauden välein palvelisi TE-toimiston perustehtävää eli työnvälitystä. Avoinna olevat työpaikat täyttyisivät nopeammin ja työnhakija pääsisi kiinni työelämään. Työnhakijoiden velvollisuuksia tiukennettaisiin myös. Jatkossa olisi entistä suurempi velvollisuus hakea ja ottaa vastaan työtä sekä parantaa omia työllistymismahdollisuuksia esim. valmennusten ja työvoimakoulutuksen avulla.

Jotain eteläpohjalaisesta työllisyyden hoidon yhteispelistä kertoo se, että meillä työttömien osuus työvoimasta on ollut jo pitkään maan toiseksi alhaisin ollen tällä hetkellä 9,5%.

Lue myös, mitä Etelä-Pohjanmaalla tehdään nuorisotakuun hyväksi eri tahojen yhteistyönä.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus