Asiantuntijaviestinnällä on suuri rooli organisaatioiden viestinnässä

Lähes vuoden mittainen viestinnän suunnittelijan pestini Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on lähenemässä loppuaan ja on saanut minut pohtimaan, mitä kaikkea olenkaan oppinut viestinnästä tänä aikana. Uraansa aloittelevalle viestijälle ELY:n pesti on ollut elintärkeä kokemus ja suunnannäyttäjä. Se on ollut monipuolista ja opettavaista sekä ennen kaikkea ajatuksia herättävää.

Viestinnän suunnittelijan työ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on saanut minut oivaltamaan uusia asioita ja ajattelemaan viestijän tehtävää aivan uudelta kannalta. Se on saanut minut myös huomaamaan, ei ainoastaan sen, miten tärkeää oma työni viestijänä on, mutta myös sen, miten tärkeää eri yksiköiden ja vastuualueiden asiantuntijoiden viestintä on. 

Asiantuntijaviestintä on asiantuntijan oman osaamisen esilletuomista viestinnän keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Laadukas asiantuntijaviestintä hyödyttää sekä asiantuntijaa itseään, että hänen edustamaansa työnantajaa. Kun asiantuntijaviestintä on johdonmukaista, vahvistaa se työntekijän asiantuntijabrändiä. Samalla se hyödyttää myös koko organisaatiota, sillä se kasvattaa työnantajamielikuvaa sekä työnantajaorganisaation tunnettuutta uusien asiakkaiden silmissä.

Peltomaisema. Taustalla näkyy järvi. Taivas on sininen ja siellä on valkoisia pilviä.
Maisemakuva kesäiseltä Jalasjärven kuvausreissulta.

Mistä viestijä viestii, jos asiantuntija ei viesti ensin?

Moni asiantuntijoista saattaa kokea viestinnän haastavaksi tai jopa turhaksi lisätyöksi. Syitä siihen on monia, myös ihan järkeviäkin, kuten se ettei tiedä mistä ja miten aloittaisi. Vaikka tehtäväsi ei velvoittaisi sinua tekemään viestintää, on viestinnällä kuitenkin suuri merkitys. Maailma ja me viestijät tarvitsemme asiantuntijoita, sillä me viestijätkään emme pysty kaikkeen yksin. Jos emme saisi asiantuntijoilta ensin informaatiota asioista, joista viestiä, ei meilläkään yksinkertaisesti olisi mitään viestittävää.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ja joukkoliikenne. Keväällä teimme yhdessä kivan kuvauskeikan ja nyt syksyllä olemme päässeet työstämään eräänlaista videosarjaa, johon videoita on syntynyt jo enemmän kuin yksi. Koko materiaalia itsessään on syntynyt paljon; on kuvia, videoita, tiedotteita, blogeja,… Ja kaikki joukkoliikenteen asiantuntijoiden aloitteesta! Tätä materiaalia on jo näkynyt ja tulee jatkossakin näkymaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen eri viestintäkanavilla.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytössä monia viestinnän kanavia, joissa myös meidän asiantuntijamme saavat halutessaan äänensä kuuluviin. Esimerkiksi tämän blogin tavoitteena on toimia kanavana, josta asiakkaat saavat ajantasaista ja asiakaslähtöistä tietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella tapahtuvista asioista ja käynnissä olevista projekteista. Haluamme tuoda toimintamme monipuolisuuden näkyviin blogissa vaihtuvina teemoina eri asiantuntijoiden toimesta. Sitten taas esimerkiksi Instagramin puolella olemme tämän vuoden aikana tavanneet lukuisia työntekijälähettiläitä eli meidän asiantuntijoitamme esittelemässä työtehtäviään ja työpäiviensä kulkua. Lisäksi asiantuntijoitamme löytyy muun muassa Twitteristä ja LinkedInistä.

Nainen istuu bussissa ja katsoo ikkunasta ulos.
Keväisellä joukkoliikennekuvauskeikalla pääsin itse sekä kameran taakse että sen eteen.

Näillä onnistut!

Olen varma, että jokaisesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksenkin asiantuntijasta on myös hyväksi asiantuntijaviestinnän osaajaksi. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit lähteä rakentamaan omaa asiantuntijabrändiäsi ja siinä samalla toimia myös suurena apuna meille viestijöille.

  • Mieti, mitä sinä osaat parhaiten ja miten muut voisivat hyötyä siitä. Asiantuntijaviestintäsi koostuu pääasiassa omasta ydinosaamisestasi ja sen kytkeminen omaan persoonaan on edellytys onnistumiselle. Anna siis persoonasi näkyä.
  • Osallistu oman alasi keskusteluihin ja jaa tietämystäsi muille! Sosiaalinen media tarjoaa asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava. Osallistu keskusteluihin siis aktiivisesti ja rohkaise myös yleisöäsi keskustelemaan.
  • Löydä juuri sinulle sopiva viestinnän kanava. Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Etenkin LinkedInissä ja Twitterissä korostuu asiantuntijaviestintä. Mieti, oletko enemmän pohdiskeleva, pidempiä tarinoita kirjoittava viestijä vai pidätkö enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestintätavasta. Jos tuuppaa itsensä heti jokaiseen kanavaan, ei luultavasti jaksa sitoutua siihen kovin kauan. Valitse itsellesi sopivin kanava kohdeyleisösi, tavoitteesi ja oman kiinnostuksesi perusteella.
  • Ole aktiivinen. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus.Tuota hyviä sisältöjä ja jaa myös muiden sisältöjä. Kommentoi ja osallistu keskusteluihin. Käytä ymmärrettävää ja konkreettista kieltä. Muista osallistua myös oman organisaatiosi viestintään aktiivisesti!

LÄHTEET

Skog, Ilse (2020). Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla. Metropolian Ammattikorkeakoulun blogi. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/02/24/asiantuntijana-somessa-viesti-ja-vaikuta-faktoilla/

Kruut, Riina (2021). Luotettavalle asiantuntijaviestinnälle on kysyntää. Kollega.fi. Saatavilla: https://kollega.fi/2021/09/luotettavalle-asiantuntijaviestinnalle-on-kysyntaa/

Emilia Tuomikoski
Viestinnän suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Miksi työhyvinvoinnista pitäisi juuri nyt pitää erityistä huolta?

Jo varsin kypsään ikään ennättänyt Lapin yliopiston professori kutsuttiin 2000-luvun taitteessa erääseen Lapin kuntaan asiantuntijana ratkomaan pahenevaa työntekijä- ja asukaskatoa. Kunnanisä puhui aloitustilaisuuden alustuksessaan pitkään siitä, miten syntyvyys oli laskenut ja kuinka vauvakato tulee jatkossa heikentämään kunnan elinvoimaa merkittävästi. Tähän professori ilkikurisesti kommentoi, että ”Nyt olette kyllä kutsuneet hommaan ihan väärän miehen.”

Työvoimaongelmien parissa joudutaan toimimaan myös tämän päivän yrityksissä, eikä syntyvyyskään ole ratkaissut ongelmaa. On kuitenkin paljon asioita mitä yrityksissä voidaan itsekin tehdä. Perinteinen rekrytointitapa ei tuota enää osuvia tuloksia. Rekrytoinnin onnistuminen pohjautuu tänään valtaosin siihen, millaiseksi työnantajaksi yritys työntekijöiden keskuudessa koetaan ja vastaako tämä kokemus yrityksen itsestään ylläpitämää mielikuvaa. Useimmiten tilanne on se, että emme edes itse tunnista sitä, miten työntekijät yrityksestä todellisuudessa ajattelevat, puhumattakaan siitä miten yrityksestä muualla puhutaan. Sosiaalisen median aikakaudella nämäkin tiedot kyllä tulevat esiin, mutta yrityksen kannalta liian myöhään ja hankalasti hallittavan somejulkisuuden kautta. Tuoreehkona esimerkkinä vaikkapa Hesburgerin työntekijöiden massa-avautumiset työoloistaan ensin sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta tehokkaasti levinneinä uutisnostoina perinteisessä mediassa. Tällöin ajaudutaan tilanteeseen, jossa hakijoita, ja varsinkin niitä parhaita, on yhä hankalampi saada.

Yrityksissä, joissa positiiviseen työntekijäkokemukseen on kiinnitetty huomiota, tilanne muuttuu merkittävästi. Yrityksen on huomattavasti helpompi saada osaajia riveihinsä. Ihmisten hyvinvoinnista huolehtiva kulttuuri sekä hyvinvoivat ja kehittyvät osaajat vetävät puoleensa taas uusia osaajia, jolloin rekrytointiin syntyy parhaimmillaan positiivinen kierre. Hyvinvoinnista huolehtiminen vaatii tietysti seurakseen selkeän perustehtävän sekä selkeästi asetetut ja viestityt tavoitteet. Työntekijäkokemus määrittelee kuitenkin omalta osaltaan vahvasti sitä, millaisiksi asiakaskokemukset ja sitä kautta yrityksen kilpailuvalmiudet ja tulokset muodostuvat, joten tulosten paranemista voi odottaa sekä selkeän perustehtävän, että hyvän työntekijäkokemuksen kautta.

Miltä pohjalta lähteä rakentamaan työntekijäkokemusta parempaan suuntaan?

Ajankohtainen tapa on lähestyä asiaa milleniaalien (noin 1980–1995 syntyneet) parissa tehtyjen tutkimusten kautta. Milleniaalit odottavat työltään ja esimieheltään paljon ja sitoutuminen työpaikkaan on vähäisempää kuin aiemmilla sukupolvilla. Toisaalta milleniaalitkin sitoutuvat vahvasti esimieheensä, jos kokevat esimiestyön hyväksi. Perusta rakentuu siitä, millainen ihmiskäsitys yrityksessämme on, miten olemme ajatelleet johtaa ihmisiä ja miten toteutamme näitä käytännössä. Työntekijäkokemus on nimensä mukaisesti työntekijän oma, eikä siten ole sellaisenaan laajennettavissa yritys- tai tiimitasolle. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatiikin sen, että tunnemme henkilöstömme henkilökohtaisesti, Sitä kautta rakennamme ymmärrystä myös koko yrityksen työntekijäkokemuksen kokonaisuudesta.

Milleniaalit arvostavat työyhteisössä:

  • Hyvää johtamista,
  • Oikeudenmukaisuutta ja arvostusta
  • Osaamista ja itsensä kehittämistä
  • Mielekkäitä ja innostavia työtehtäviä ja niissä onnistumista
  • Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
  • Työyhteisön hyvää ilmapiiriä 

Esimiehiltä odotetaan:

  • Luottamusta, reiluutta, tasapuolisuutta ja arvostusta
  • Työntekijän hyvinvoinnista huolehtimista
  • Tunneälytaitoja ja empaattisuutta
  • Tavoitteiden ja odotusten selkeää kommunikointia

Yrityksen kyky vastata näihin milleniaalien tarpeisiin voi lopulta helpottaa työvoiman saatavuuteen liittyviä ongelmia ja toisaalta vaikuttaa merkittävästi myös työntekijöiden sitoutumiseen. Ihmisten johtamisen keskeisimpänä tavoitteena on auttaa työntekijöitä onnistumaan omassa työssään. Kaikki edellä mainitut odotukset ovat nykyaikaiseen johtamiseen liittyviä perustehtäviä ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseksi ja edellä mainitun johtamisen perustavoitteen saavuttamiseksi. Toteuttamiseen tarvitaan jokaista johtajaa ja esimiestä. Yhdenkin lenkin putoaminen katkaisee johtamisen ketjun, mikä heikentää uskottavuutta ja yrityskuvaa. Työntekijäkokemuksen johtaminen vaatii osaamista, asennetta, systemaattisuutta ja johtamisen avulla syvään juurrutettua toimintakulttuuria, joka on tunnistettavissa myös yrityksen ulkopuolella.

Kun tarkastellaan milleniaalien odotuksia työelämältä ja esimiehiltä, voi perustellusti päätyä johtopäätökseen, että myös muut sukupolvet ovat lähestyneet milleniaalien ajatusmalleja. Vai olisiko sittenkin niin, että tällaisia johtamismalleja olemme kannattaneet, arvostaneet ja toivoneet aina ennenkin?

Ari Koivuniemi
Työvalmentaja
Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Tule mukaan Työstä hyvinvointia ja kilpailuetua Etelä-Pohjanmaalle -hankkeen aamiaiswebinaariin Muutoksen johtaminen pk-yrityksessä torstaina 24.2.2022 kello 8:00-10:00. Webinaari on maksuton. Mukaan pääset hyppäämään täältä!

Tervehdys Etelä-Pohjanmaan tuoreelta TE-live-tiimiltä!

Oletko aikeissa rekrytoida uutta työvoimaa yrityksellesi tai onko jokin pitempiaikainen haku jo käynnissä? 

TE-live on Työ- ja elinkeinopalveluiden tehokas ja vuorovaikutteinen rekrytointikanava. Se on Etelä-Pohjanmaan alueella täysin uusi mahdollisuus, joka on tämän vuoden myötä laajentumassa kaikkialle Suomeen. TE-liven suorissa lähetyksissä nostetaan haettavia työpaikkoja paremmin näkyville ja madalletaan kynnystä työnhakijalle tutustua työhön ja työnantajaan paremmin. Työnantaja tulee vieraaksi lähetykseen mieluusti yhdessä työntekijänsä kanssa vastaamaan juontajan esittämiin sekä katsojien chatin kautta anonyymisti lähettämiin kysymyksiin. Kysymysten kautta työnantaja ja työn luonne tulevat hakijalle tutummaksi ja työpaikka helpommin lähestyttäväksi. Lähetyksen myötä moni vastaus selventää mahdolliselle työnhakijalle paremmin omaa sopivuuttaan työhön. Näin työnantaja saa parempia ja kohdennetumpia hakemuksia ja toisaalta myös turhat hakemukset jäävät toimittamatta, jolloin kaikkien aikaa säästyy. 

Päätavoitteena on antaa työnantajasta mahdollisimman todenmukainen kuva ja positiivinen vaikutelma, jolloin myös työtä aiemmin harkitsematon hakija saattaa innostua uudesta työmahdollisuudesta. Lähetysaiheet voivat vaihdella tavallisesta rekrystä esimerkiksi rekrykoulutus- tai infolähetyksiin. Tavanomaisen rekrytointilähetyksen kesto on noin 15-20 minuuttia. 

Kaksi henkilöä katsoo jotain tietokoneesta pöydän ääressä.

Mitä osallistuminen vaatii työnantajalta? 

Tämä on työnantajan kannalta hyvin pitkälti avaimet käteen -palvelu, sillä tuottaja-toimittaja hoitaa suunnittelun ja järjestelyn. Lähetystä edeltäviä pakollisia osuuksia työnantajalle ovat sisältöpuhelu sekä tekniikkatesti (mikäli osallistuminen tapahtuu etäyhteydellä), ja nämä hoituvat molemmat kätevästi linkin kautta etänä. Vieraat voivat osallistua lähetykseen paikan päällä tai etänä. Suorasta lähetyksestä jää tallenne, jonka avulla työnantaja voi mainostaa haettavia työpaikkojaan myös lähetyksen jälkeen. Tämä palvelu on rekrytoivalle työnantajalle täysin ilmainen. 

TE-live lähetys käynnissä, juontajan lisäksi näkyy 2 henkilöä Skaala-nimisestä yrityksestä.
Etelä-Pohjanmaan TE-liven ensimmäisessä lähetyksessä etsittiin tuotantotyöntekijöitä Skaalan ovi- ja ikkunatehtaalle Ylihärmään. Lähetyksessä etänä vierailivat viestintä- ja markkinointipäällikkö Kati Mattila sekä tuotantovastaava Henri Rintala. 

Työnantaja, ota rohkeasti yhteyttä! 

Avainsana on yhteistyö, joka toimii moneen suuntaan. Toimimme kaikki sen yhteisen tavoitteen eteen, jossa tekijä ja työpaikka kohtaavat toisensa. Mikäli teitä kiinnostaisi hyödyntää tämä mahdollisuus, olkaa matalalla kynnyksellä meihin yhteydessä, niin laitetaan homma eteenpäin! 

Videokamerat jalustimilla.

Täältä löydät lähetykset: https://te-live.fi/live/etela-pohjanmaa.

Etelä-Pohjanmaan TE-liven seuraavassa livelähetyksessä kymmenen maineikasta eteläpohjalaista tekstiili- ja huonekalualan yritystä hakevat rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia. Suoraa lähetystä voit seurata keskiviikkona 10.11. klo 10 oheisen linkin kautta:
https://te-live.fi/lahetykset/-Xua5g4.

Tarjolla on mahdollisuus työllistyä koulutuksen jälkeen joko kutojaksi, leikkaajaksi, ompelijaksi tai verhoilijaksi. Yhteensä avoimena olevia tehtäviä on n. 20 ja ne sijaitsevat eri puolella maakuntaa. Mukana rekrykoulutuksen kautta uusia osaajia ovat etsimässä Adea Oy Kauhajoelta, Softness Oy Teuvalta, Jokipiin Pellava ja Lennol Oy Jalasjärveltä, PK-Furniture Oy Kurikasta, Soft-Kaluste Oy Ilmajoelta K & H Annala Oy ja Mattokutomo Malla Oy Lapualta, Unico Finland Oy Kauhavalta sekä VM-Carpet Oy Lappajärveltä. 

Mukavaa syksyn jatkoa kaikille ja otetaan avoimin mielin nämä uudet mahdollisuuden tuulet vastaan, joita nyt myös lakeuksien yli TE-liven ilosanoman muodossa puhaltaa. Me olemme erittäin innoissamme tästä, toivottavasti tekin tulette olemaan! 

Kaksi naista kuvassa, toinen on mikrofonin kanssa ja toinen pitää tietokonetta kädessään.

Yhteistyöterveisin,

Tiina Kurhela,
Tuottaja-toimittaja TE-live,
puh. 0295 046 624

Maija-Liisa Laitila,
AV-teknikko TE-live
puh. 0295 046 638

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

Iiris Lahti

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto