TE-hallinto myllerryksessä – mitä vaikutuksia sillä on pohjalaisyrityksiin ja -työnantajiin?

Viime aikoina työllisyydestä on puhuttu paljon – ja hyvä niin. Yleensä talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät hallitsevat ajankohtaiskeskustelua tulevan vuoden budjetista neuvoteltaessa. Nyt keskustelussa ovat lisäksi olleet mukana varsin mittavat työ- ja elinkeinohallinnon uudistukset, jotka muokkaavat niin hallinnon resursseja kuin rakenteita, mutta myös käytössä olevia järjestelmiä.

Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla samalla kun avoimia työpaikkoja on auki runsaasti. On puhuttu työllisyyden kohtaanto-ongelmasta ja jopa työvoimapulasta, jotka vaivaavat aluettamme.

Näkökulma, joka usein unohdetaan isoissa työllisyyteen liittyvissä uudistuksissa, on se, miten muutokset vaikuttavat yrittäjien ja työnantajien arkeen. Tästä syystä ajattelin avata muutamia keskeisiä uudistuksia nimenomaan yrittäjien ja työnantajien vinkkelistä.

Kaksi työntekijää keskustelemassa pöydän ääressä asiakkaan kanssa.
Etelä-Pohjanmaan työllisyysluvut ovat olleet ennätysalhaisella tasolla.

TE 2024

Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta kunnille vuoden 2025 alusta lukien. Uudistuksella tavoitellaan palvelurakennetta, joka edistäisi nopeaa työllistymistä ja lisäisi työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Käytännössä heinäkuun 2022 ministerityöryhmän linjaukset hallituksen esitykseen edellyttävät eteläpohjalaisilta kunnilta yhteistyötä, sillä järjestämisvastuun saamiseksi kunnassa tai kuntien yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään 20.000 työllistä (15-65 vuotiaat). Tämä vaatimus ei täyty maakunnassa kuin yhden yksittäisen kunnan, Seinäjoen osalta. Tilanne on siksi vielä auki, kuten on hallituksen lakipakettikin, joka edennee Eduskunnan käsittelyyn myöhemmin syksyllä.

Yhtenä isona taustavaikuttimena uudistuksen taustalla on pyrkimys ratkaista työllisyyden kohtaanto-ongelmaa, joka on muodostumassa monen yrityksen kasvun esteeksi. Sorvia on turha investoida hallin nurkkaan, jos sille ei ole osaavaa pyörittäjää. Toivo laitetaan nyt kuntien paikallistuntemuksen varaan, jotta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.

Vaikka kuntatasolle siirtyvät henkilöasiakaspalveluiden ohella myös suuri osa TE-toimiston yrityspalveluiden resursseista, kokonaisvastuu työllisyyden hoidosta säilyy valtiolla. Jatkossa on syytä kiinnittää huomiota siihen, miten kuntien tuottamat yrityspalvelut toimivat yhteistyössä muun muassa ELY-keskusten ja yritystukijärjestelmien kanssa. Tulevaisuudessa kunnissa yksissä käsissä ovat elinkeino- ja työvoimapolitiikka, yritystoiminnan paikallinen kehittäminen sekä osaamisen kehittäminen paikallisten oppilaitosten avulla. Tässä valmistelussa kannattaa alueen yrittäjien ja työnantajien olla aktiivisesti mukana.

Pohjoismainen työvoimapalvelumalli

Siinä missä TE2024 uudistusta vasta valmistellaan, uusi työvoiman palvelumalli on astunut jo voimaan toukokuun alussa, vapun kunniaksi. Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa yksilöllistä tukea entistä aikaisemmassa vaiheessa ja tiiviimmin. Työnhakijan on haettava tiettyä määrää työmahdollisuuksia, jotta oikeus työttömyysturvaan jatkuu. Käytännössä uusi malli on tarkoittanut sekä TE-toimistoon että työllisyyden kuntakokeiluihin uusia rekrytointeja, jotta tiivistyneeseen asiakkaiden kontaktointiin on voitu vastata riittävällä henkilö- ja aikaresursseilla.

Uudessa mallissa kuntakokeilut ja TE-toimisto voivat tehdä asiakkaille työtarjouksia, joista tulee velvoittavia, mikäli työnhaku on kestänyt kuusi kuukautta. Vaikutuksia työnantajiin on vielä vaikea arvioida koska malli on ollut käytössä vasta reilu kolme kuukautta. Kuitenkin mallin kautta tavoitellaan sitä, että hakijat voisivat aikaisempaa tehokkaammin hakea sen kaltaista työtä, johon heillä olisi taidot, kyvyt ja motivaatio työllistyä. Työnantajien näkökulmasta tämä saa aikaan toivottavasti aktiivisempia hakijoita ja vähemmän niin sanottuja ”turhia hakemuksia”. Mallin aktivoiva luonne voi luoda kuumentuneille työmarkkinoille entistä suuremman paineen työllistyä kokoaikaiseen ja toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tämä on syytä ottaa huomioon sellaisilla aloilla, joissa on tyypillistä säännölliset lomautusjaksot esimerkiksi työn kausittaisuuden takia.

Työmarkkinatori – työnantajan ja työntekijän kohtaamispaikka

Uusi sähköinen työmarkkinatori -palvelu uudistaa nykyisen työnvälityksen ja te-palveluiden vanhat työnhakusivustot vähitellen. Toukokuussa julkaistu työmarkkinatori.fi -sivuston tarkoituksena on kasvaa jatkossa julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteiseksi alustaksi koko maassa. Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta. Palvelun taustalla toimii tekoäly, joka auttaa työpaikan tai työnhakijan löytämisessä tai esimerkiksi urasuunnittelussa.

Pöydällä kahvikuppi, silmälasit, kukan varsi, vihko, jossa lukee Työmarkkinatori ja kynä.
Työmarkkinatori tarjoaa työnhakijalle ja työnantajalle kaiken tarvittavan tiedon yhden verkkopalvelun kautta.

Työnantajan kannalta Työmarkkinatorin merkittävin uudistus on, että kirjautunut työnantaja pystyy etsimään ja kontaktoimaan sopivia työntekijöitä hakukriteerien avulla ilman, että hänen tarvitsee julkaista työpaikkailmoitusta. TE-palveluiden avoimien työpaikkojen ilmoitukset siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa työmarkkinatoria.

Lopuksi

Kuten alussa tuli todettua, talous ja työllisyys ovat nyt kaikkien huulilla. Talouden isossa kuvassa on tummia pilviä, mutta samalla moni yritys kipuilee osaavan tekijän puuttuessa palkkalistoilta. Alhaisen työttömyyden kuumentamat työmarkkinat ovat luoneet lakeuksille kovan kilpailun työntekijöistä, joita me niin kunta- kuin valtionhallinnossa pyrimme tukemaan omien palveluidemme kautta. Älä epäröi ottaa yhteyttä mikäli vähäistäkin tarvetta ilmenee.

Kuitenkin väitän, että paras tapa onnistua rekrytoinnissa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa on huolehtia omasta työnantajakuvasta. Tutkimukset nuorempien sukupolvien työelämäodotuksista osoittavat, että palkkakaan ei aina motivoi yhtä paljon kuin henkilöstöstään huolta pitävä hyvämaineinen työnantaja, jonka johtamista ohjaavat arvot ja työskentelyolosuhteet ovat kunnossa.

Lisätietoja:

Työmarkkinatori (tyomarkkinatori.fi)
TE-palvelut 2024 -uudistus – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)
Pohjoismainen työvoimapalvelumalli – Työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelu (tem.fi)

Aki Ruotsala
Palvelujohtaja
Yritys- ja rekrytointipalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Työperäinen maahanmuutto

Yhä useampi yritys kamppailee osaavan työvoiman saatavuushaasteiden parissa. Emme kilpaile osaajista enää pelkästään valtakunnallisesti vaan jo monin paikoin globaalisti. Työssäkäyvän väestön osuus vähenee edelleen tulevina vuosina, eikä syntyvyys riitä pitkällä aikavälilläkään korjaamaan tilannetta. Maahanmuuton ja osaajien liikkuvuuden merkitys elinvoimalle ja hyvinvoinnille tulee korostumaan entisestään. 

Hallitus on asettanut tavoitteeksi vähintään kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton vuoteen 2030 mennessä. Suomen halutaan olevan kansainvälisesti kilpailukykyinen ja vetovoimainen paikka kouluttautua, työskennellä, asua ja elää. Tavoitteisiin pyritään muun muassa oleskelulupaprosessien sujuvoittamisella, työnantajille suunnatuilla palveluportaaleilla, alueellisella Talent Hub -verkostoyhteistyöllä, kansainvälisen rekrytoinnin ja kotoutumisen palveluiden sekä työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittämisellä.

Kansainvälisten osaajien houkuttelu, osaamisen hyödyntäminen, asettautuminen ja integroituminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä niin kuntien, yritysten, oppilaitosten kuin monien muiden toimijoiden kanssa. Kansainvälisten osaajien ja työvoiman maahanmuuttoa kehitetään kansallisella Talent Boost -toimenpideohjelmalla, jota koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ohjelma tarjoaa myös alueelliselle Talent Hub -verkostotoiminalle viitekehyksen ja toiminta itsessään tuo yhteen kansainvälisiin osaajiin ja kansainväliseen rekrytointiin liittyvät alueelliset toimijat. Yhdessä rakennetaan organisaatiorajoja ylittäviä palvelupolkuja kansainvälisille osaajille kohti työelämää.

Kansainväliset rekrytointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla

Miten pysyä alueena elinvoimaisena ja taata paikallisten yritysten kasvu? Miten pärjätä tässä yhä kovenevassa kilpailussa osaajista? Miten houkutella juuri meille osaamista? Moni yritys on uuden edessä ja pohtii vaihtoehtona rekrytointien laajentamista rajojen ulkopuolelle. Palvelutarjonta kansainvälisten rekrytointien osalta on nyt kattavaa ja tukea on saatavissa myös paikallisesti.

Piirretty kuvituskuva, jossa naishenkilö valitsee eri rekrytointipalvelujen välillä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto ovat vahvistaneet kansainvälisiä rekrytointipalveluitaan ja lisänneet edelleen organisaatioiden välistä hyvää yhteistyötä alueen yritysten palvelemiseksi. Kansainvälisen rekrytointitiimimme asiantuntijat tekevät alueellista yhteistyötä osaavan työvoiman varmistamiseksi, alueella olevien kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseksi sekä työperäisen maahanmuuton kehittämiseksi.

Autamme työnantajia löytämään yritykselleen oikeat palvelut ja kanavat viedä kansainvälisiä rekrytointeja eteenpäin. Hyödynnämme rekrytoinneissa EURES-verkostoa, neuvomme ja ohjaamme muun muassa työlupa-asioissa, tarjoamme kansainvälisiä rekrytointeja tukevia palveluita ja rohkaisemme yrityksiä osallistumaan kansainvälisiin rekrytointitapahtumiin. Asiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa sivustolta.

Tukea asettautumiseen

Teemme tiivistä yhteistyötä alueellamme toimivien kv-hankkeiden kanssa. 1.9.2021 maahanmuuttajien neuvonta- ja ohjauspalvelut laajentuivat kattamaan koko Etelä-Pohjanmaan. Hankkeet tarjoavat palveluita myös yrityksille. Moni-info palvelee Seinäjokisia maahanmuuttajia ja yrityksiä ja Welcome2EP samoja kohderyhmiä muun maakunnan alueella.  

Tukea kielitaidon kehittämiseen

Työpaikkasuomi on yrityksen ja työ- ja elinkeinohallinnon yhdessä hankkimaa kielikoulutusta, joka tukee suomalaisten yritysten valmiuksia rekrytoida ulkomaalaista työvoimaa ja edistää näin myös pitovoimaa. Koulutuksen tavoitteena on nostaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden valmiuksia selviytyä ja onnistua suomen kielellään työssään ja edistää näin myös heidän integroitumistaan työpaikkaan ja asuinseudulleen.

Palvelua on nyt saatavissa yhteishankintakoulutuksena myös Etelä-Pohjanmaalla. Työnantaja voi valita itselleen sopivimman palveluntuottajan sopimuskouluttajarekisteriin hyväksytyistä palveluntuottajista. Palveluntuottajien yhteistiedot sekä koulutusten kuvaukset ja hinnat löytyvät palvelualusta.fi–verkkosivustolta. Palvelun saa käyttöön ottamalla yhteyttä ELY-keskukseen, TE-toimistoon tai suoraan palveluntuottajaan, sekä tekemällä sähköisesti esityksen yhteishankintakoulutuksesta.

Tukea osaajien houkutteluun ja työnantajakuvan kehittämiseen

Työnantajilta edellytetään yhä vahvempaa osaamista työntekijöiden houkuttelemiseksi sekä jo olemassa olevien osaajien kiinni pitämiseksi. Rekrytointi itsessään on digitalisoitunut ja edellyttää monikanavaisuutta hakijamarkkinoinnissa, sisältömarkkinoinnin hallintaa ja hakijakokemukseen panostamista.

IMAGO on valmennuspalvelu Suomessa toimiville pk-yrityksille, joilla on pulaa työntekijöistä ja tarve kehittää työnantajakuvaa, kansainvälistä rekrytointiosaamista ja monimuotoisia johtamistaitoja.

Maksuttomat valmennukset alkavat huhtikuussa. Lisätietoa alueemme valmennuksesta sekä ilmoittautumisohjeet löytyvät täältä: https://toimistot.te-palvelut.fi/web/imago.

Kirjoittajan kuva.

Marja-Elina Kivisaari
Kehittämisasiantuntija
Työperäinen maahanmuutto
Työllisyys – ja osaaminen yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksen, TE-palveluiden ja EURESin logot.